Lue keskustelun säännöt.
Miten te toimitte vanhenevan vakavasti käytöshäiriöisen vanhemman kanssa
17.02.2026 |
Kun kanssa käymisestä tulee niin vaikeaa ja mahdotonta sen vanhemman mustamaalatessa, kiusatessa ja ihan päin näköä ainoa ulosanti on sillä vanhuksella solvata ja mitätöidä.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen vanhus on niin raihnainen että olen auttanut arjen asioissa harvoin kun olen nähnyt puhtaasta myötätunnosta. Kanssakäymisestä on kuitenkin tullut mahdotonta henkisesti ja ihan käytännön tasolla koska tekee kaikkea sairasta seläntäntakana.
Tämä on hyvä luento asiasta jos ymmärtää enkkua tai osaa laittaa tekstit
Laitoin välit poikki jo ajat sitten. Kuulemani mukaan jatkaa touhujaan muiden kanssa, joten päätös on ollut oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei haukkumista tarvitse sietää mutta kannattaa muistaa, ettei vanhus välttämättä tahallaan ole ilkeä jos kyse on nimenomaan dementian tai sairauden aiheuttamista käytöshäiriöistä.
Poikki välit vaan - ei ole hyvä neuvo. Jokainen narsistin uhri ei voi sitä tehdä, ei varsinkaan jos on ainoa lapsi ja vanhemmat jo iäkkäitä. Silloin on vaan yritettävä, sillä asiat kaatuvat viimeistään ooman mielen hajottavana syyllisyyden tuntona niskaan loppuvaiheessa. Monesti myös tuo vanheneminen saattaa pehmentää entistä väkivaltaista käskyttäjää, muistin huononeminen tms. Mikäli muistihäiriöitä ei tule mukaan kuvaan, saattaa luonteesta tulla entistä "pahempi". Kirjoitan tämän, koska itse aikoinaan kuuntelin asiantuntijoiden neuvoa ja pidin vanhempani estoissa.
Ei toiminut. Välien katkaiseminen aiheuttaa niin pahan syyllisyyden tunteen empaattiselle, että vaikka yrität olla yhtä kova ja itsekäs, lopulta olet tulla hulluksi itse. Itselläni on vaikeinta se, että ei ole sukulaisiakaan tukemassa. Jopa oma kummityttö on kääntynyt minua vastaan vaikka hänelle tarinani kerroin. Tuijotti mummon hautajaisissa vaan vihamielisesti, ei hyväksynyt kun hänen äitinsä kontrolloi minua (pidin puheen kuolleelle, keskeytti tämän - kontrolloi muutenkin koko hautajaisia, kukaan ei saanut laulaa esim., ja tuli käyttäytyä tietyllä tavalla kuten äitini sisko halusi).
Isäni on taitava manipuloimaan ihmisiä, oikein pehmeä ja miellyttävä halutessaan. ÄItini ei minusta puhu, häpeää varmaan, mutta osallistuu tähän tukemalla häntä. Tiedän, että ulkomaailmalla on käsitys, että minä olen se perheeni hankala tapaus. Ihan rauhassa.
Olen tehnyt päätökseni itseni vuoksi. Yritän olla vanhempieni kanssa tekemisissä ja kantaa vastuuni tilanteessa jossa ovat jo liian vanhoja hoitamaan omia asioitaan. Sitten kun en enää pysty, huudan yhteiskuntaa apuun. MInulla on omat keinoni (uskonto, liikunta, terapia) ja yritän näitten avulla selvitä. Selvitä, koska on pakko. Koska ihminen ei muutu. Vanhemmilla on esim. rajanaapureita. On hoidettava asioita. Olen mukana moottorisahan, wordin (puran paineita kirjoittamalla itkemällä ja huutamalla) ja hyvän sydämen kanssa.
Helppoa tämä ei ole. Monesti katson noita narsistien uhrien tueksi tehtyjä videoita tms. Ne neuvot pätevät parisuhteeseen, sillä parisuhteesta voit erota. Omista vanhemmistasi et voi - et varsinkaan jos olet ainoa lapsi, ja he tekevät kuolemaa jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista vaikein tilanne on se, että heräät väärinkohteluun mustamaalaukseen tms, mutta et voi jättää häntä, ja alkaa elää omaa elämääsi, sillä kukaan muukaan ei häntä auta.
Ajattelen että sairaus puhuu. Mutta vaikeaahan se on. Joskus ajattelen että kerään kirjaa varten materaalia - ja sitähän riittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun narsistiäidillä on muita jotka auttaa. Tuskin edes kelpaisin hänelle avuntarjoajaksi, niin perustavanlaatuisesti viallinen olen hänen mielestään. Jos tulee fyysisesti kuvottava olo kun häntä edes ajattelee, tuskin pystyisin auttamaan vaikka haluaisin.
Nimenomaan olen selviytynyt, kun olen vähentänyt kanssakäymistä. En kuuntele enää solvauksia enkä siedä enää hankalaa käytöstä.
Epätasa-arvoinen kohtelu sisarusten välillä oli viimeinen niitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poikki välit vaan - ei ole hyvä neuvo. Jokainen narsistin uhri ei voi sitä tehdä, ei varsinkaan jos on ainoa lapsi ja vanhemmat jo iäkkäitä. Silloin on vaan yritettävä, sillä asiat kaatuvat viimeistään ooman mielen hajottavana syyllisyyden tuntona niskaan loppuvaiheessa. Monesti myös tuo vanheneminen saattaa pehmentää entistä väkivaltaista käskyttäjää, muistin huononeminen tms. Mikäli muistihäiriöitä ei tule mukaan kuvaan, saattaa luonteesta tulla entistä "pahempi". Kirjoitan tämän, koska itse aikoinaan kuuntelin asiantuntijoiden neuvoa ja pidin vanhempani estoissa.
Ei toiminut. Välien katkaiseminen aiheuttaa niin pahan syyllisyyden tunteen empaattiselle, että vaikka yrität olla yhtä kova ja itsekäs, lopulta olet tulla hulluksi itse. Itselläni on vaikeinta se, että ei ole sukulaisiakaan tukemassa. Jopa oma kummityttö on kääntynyt minua vastaan vaikka hänelle tarinani kerroin. Tuijotti mummon hautajaisissa vaan vihamielisesti, ei hyväksyn
Noin se on.
Ne, jotka katkaisevat välit, ovat itse perineet narsistisuuden tai psykopatian
Normaali jälkeläinen tuntee huonoa omatuntoa, jos jättää vanhenevat vanhempansa vaille apua.
Itse olen omaishoitaja. Mulla on ollut aina hyvin ristiriitaiset välit äitiini.
en pidä yhteyttä