Perheellisten hoitorumba!

Miten pikkukakkonen menee? Onko tuloksista hajua? Peukkuja pitelen pystyssä kahden viivan puolesta!



Mitkäs tunnelmat Naperolla?



Yritämme pakkasvauvat loppukesällä. Eihän tuohon onneksi ole kuin pari kiertoa! Päivä kerrallansa odotettava...



Kaikkea hyvää, Noora

Napero, toivottavasti teillä tämä clomikuuri tuottaiskin mukavan yllärin =))



Nordenskjold, kiva kuulla, että noinkin pian tulee tuo teidän PAS.



Täällä piinaillaan samaan tyyliin kuin tähänkin asti. Välillä alkaa ihan hirmusti jännittää, kun miettii tulevaa testausta. Ja nyt olen negan pelossa ajatellut, josko odottelisin mahdollisimman kauan... Toisaalta tilasin niitä erityisherkkiä testejä netistä. Huomenna on pp 10, tuplilta testasin samaan aikaan haamun vähemmän herkällä. Eli huomenna pitäis kai jo jotain näkyä, mutten taida uskaltaa. Mies haluais odotella loppuviikkoon. Mutta jos menkat ehtiikin sitten yllättää, niin ei jää edes sitä tikuttelun iloa tästä hoidosta... siinäpä vasta pulma.

En kuitenkaan huomenna, en, en, en ;)



Niin, oireitakaan ei oikeestaan mitään ihmeellistä. Tänään yrjösin ihan mahdottomasti, sehän ois oiva oire, mutta kun menin eilen juomaan saunaoluen ja kaksi ruokaviinilasillista, niin syy löytynee siitä. Mulla on aina tullut krapula ihan älyttömän herkästi, eli ei mitään ihmeellistä ois tuossakaan. Juu, ei tosiaan oo tarkoitus ottaa, jos olen raskaana, mutta eilen ajattelin positiivisesti, että nyt naukkaan nämä viimoiset pitkään aikaan. Ois toki voinut jättää ottamattakin, mutta eipä noista nyt voinut tässä vaiheessa mitään vahinkoa olla. Paitsi pilasivat tämän päivän..



Mutta mutta, jotten nyt ihan omiani täällä vain löpise, niin lopetan tähän ;) Kiva, kun muistatte minutkin. Ja tulen varmasti kertomaan, kuinka tässä käy.



Oikein kauniita kevät/kesäpäiviä teille!

Hei!



Odotan kuumeisesti kuulumisiasi!

Toivottavasti kaikki on hyvin. Kerrothan heti kun jaksat, että mikä siellä on tilanne.



Kaikkea hyvää toivottaa, Noora

Kivalta tuntuu, kun joku kaipaa=)

Olet käynyt sinäkin minun mielessä. Milläs mielellä siellä nyt olet?



Tarkoitus oli tulla kertomaan uutisia jo aiemmin, mutta päivä on hurahtanut kaikessa muussa ja nyt koneella sitten pikkutunneille värkännyt kaikkea. Joten pitemmittä puheitta, testasin aamulla ja tulos ei ollut nega, ei haamu eikä vahva plussakaan vaan siltä väliltä. Eli ihan heti ei toista viivaa paukahtanut, mutta sallitun ajan sisällä kuitenkin, ja se oli sellainen selkeä viiva, mutta huomattavasti heikompi kuintekin kuin kontrolliviiva. Tiedän, ettei näitä pitäis verrata, mutta vertaan kuitenkin.. Ja kun silloin tuplilta testasin jo 10pv siirrosta haamun vähemmän herkällä testillä, niin kuvittelin nyt 2 pv myöhemmin erityisen herkällä näkyvän vahvat viivat, jos joku matkassa on. Mutta ei. Kai se jonkin sortin plussa on, mutta voihan se olla kemiallinenkin?!? Vai tiiätkö minkä verran siinä erittyy tuota hormonia? Tuo mun testi reagoi jo 10 yksikköön.

Joopa, ei tässä pähkäilyt auta, vaan päivien kuluminen. Testaan perjantaina uudestaan, silloin kai pitäis vahvistua lisää, jos on oikein pullat uunissa.

Jee!



SE ON VIIVA KUN VIIVA! Näin on mulle sanottu klinikalta, että jos tärähtää kaksi viivaa niin olet raskaana. Ainoastaan mietin sitä irroituspiikkiä, mutta sehän ei häiriköi kun kymmenen päivää. Siehän teit testin aika myöhäisessä vaiheessa.



Ihanaa, nyt vain soittoa klinikalle. Sanovat siellä samat sanat kuin mie.

Turvallista matkaa äitille ja vauvalle.



Kertoilethan sitten miten kaikki sujuu. Olen hengessä vahvasti mukana!



Täällä isäntä lähti Itävaltaan työmatkalle ja majoittui pieneen vuoristokylään ekohotelliin jonka vieressä on luostari. Toivottavasti ei ala tuo hiljaisuus liikaa kiehtomaan, jää pian sille tielle! Kun tulee kotiin, niin alan hullun lailla tinkaamaana sitä neljättä. Kyllä siekin varmaan olet sitä mieltä, että kaikesta pelosta, epävarmuudesta, rahan menosta ja vaivannäöstä huolimatta kannatti uskaltaa!



Onnea vielä koko perheelle!



Noora ja lapset

Huisia! ja niin ihanaa!!!!



Sitten jatkankin omista jutuista. Sorry! Ja niinkuin mä pelkäsinkin huonoja uutisia siellä ultrassa, ei ollut clomit auttaneet tarpeeksi... Höh! Lääkäri kyl sano, että folliikkelir oli noin 10-11mm ja limakalvo oli 5-6mm paksu, mutta nyt sitten sain piikkejä (tai siis huomenna käyn hakemassa ja maksamassa apteekissa, mistä kävin ne jo tänään tilaamassa...) Ja maanantaina uudestaan ultraan, ja jos ei tuota tuloksia, niin sitten lopetetaan tältä kierrolta leikki. No, mä oon kyl jo heittänyt hanskat tiskiin! Ja vetelen täällä suklaata, sehän tässä auttaakin...



Ja Nooralle sen verran että ei muutakuin painostamaan miestä!



napero

Napero, toivon että viikonloppuna sinusta tulee oikea hautomakone! Kyllä piikit taatusti tepsii. Voimia jännittäviin aikoihin ja pitkiin päiviin ennen ultraa.



Pikkukakkonen, joko siellä on pissailtu tikkuun toistamiseen? Kerrothan heti kun taas uutta tietoa ilmestyy.



Täällä isäntä palaa huomenna ja piru vie, taidan tingata seuraavaan kiertoon. Kai se on lääkkeellisesti parempi, vaikka arveluttaa se alkioiden uudelleen sulatus. Jää sitten varmaan harmittamaan jos alkiot selviääkin eikä tukilääkitystä ole.



Kaikkea hyvää, Noora

Taas ollut niin huisketta, etten ole koneelle kerinnyt. Ja sitten kun ehtis, niin esikko tai isäntä on vallannut koneen.

Mutta nyt tuli mun vuoro, viimein =)



Kiitoksia vaan onnitteluista. Eilen aamulla tein uuden testin, samaa merkkiä kuin se keskiviikkoinen ja siihen tuli viiva, mutta vaaleampi kuin edellisellä kerralla. Tämähän tuotti ylimääräistä päänvaivaa, joten lampsin apteekkiin ostoksille ja clearblue antoikin selvän plussan.

Joten pakko kai se on uskoa. (Tuli nyt sitten pissittyä tikkuihin oikein urakalla ;)) Jotenkin ihan uskomattomalta tuntuu. Mutta jospa se tästä iskee tajuntaan vähitellen.



Voi, toivottavasti teilläkin asiat lutviutuisi yhtä mukavaan saumaan.



Naperolle nyt kovasti tsemppiä ja peukkuja, toivottavasti tulet maanantaina kertomaan iloisia uutisia ultrasta!



Ja Nordenskjoldille peukkuja, että pääsisitte pian PASiin. Saitkos miestä innostumaan seuraavaan kiertoon?



Palaamisiin!

" Yritämme ensin Väestöliiton tutkimukseen, mutta jos emme täytä kriteerejä niin siirrämme ainakin kaksi viimeistä pakkasukkoa pois hytisemästä. Lahjan tuntua lisää varmasti se, että jos meidät hyväksytään tutkimukseen niin se hoito on ilmainen. Ainoa murhe on, että tutkimukseen on tosi vaikea päästä. "

Eilen kävin siellä ultrassa, ja oli kuin olikin ne piikit auttaneet, toisella puolella oli hyvänkin kokoinen foliikkeli/munis kasvamassa... Ja huomenna sitten pistän irrotuspiikin, ja sitten päästään miehen kanssa hommailemaan... Ja syksyllä sitten jatketaan näitä hoitoja, kun poli pitää kesä-heinäkuun lomaa... Ihan kiva, saa vähän itekin lomaa... Ja syksyllä on sitten kivempi, kun ei tartte ihan joka senttii laskea ja venyttää...



Joten kiitoksia kovasti peukutuksista ja kannustuksesta!



Onkos Noora saanut miehen puhuttua mukaan?



Ja kyllä kuulostaa ihanalta pikkukakkosen tilanne... Oih ja voih!



Mutta nyt täytyy mennä, meillä vielä Eetukka nukkuu, valvo ja jutteli yöllä taas klo 2-5, joten täytyy nyt nukkuu... huoh!



napero

Napero: Jee! Kerrothan kuinka projekti etenee!



Pikkukakkonen: Käythän sinäkin kertomassa miten masusi kasvaa!



Meritähtönen?: Toivottavasti muistin nimimerkkisi oikein. Niitä kriteerejä oli paljon: ikä, paino, terveys, kierron pituus, labratestit, ultra, papa, edelliset hoidot, jne. Meillä tuli aika vastaan eli teilläkin tuohon tutkimukseen on myöhäistä osallistua. Viimeiset siirrot tehdään ennen juhannusta ja sitä ennen siis on edellisessä kierrossa tehtävä tuo seulonta. Meidän taitaa olla parasta jäädä odottelemaan ihmettä eli toista tutkimusta!



Täällä pähkätään pää hiessä, että miten asiassa edetään. Uskaltaako laittaa kaiken peliin vielä kerran? Semmoinen now or never-fiilis. Toivon, että asia selvenee pian. Aikas kuluttavaa tämä jaahkaaminen.



Aurinkoja alkavaan kesään, Noora

Lieköhän Napero ja Nordenskjold satutte tätä huomaamaan, toivottavasti.



Mitenkä Naperolle kävi? Eikös teillä ole jo reilustikin pari viikkoa irroituspiikistä? TOivottavasti siellä olisi mukavia uutisia!



Entäs Nordenskjold, mitä teidän perukoille kuuluu?



Meillä käytiin tällä viikolla ultrassa, ja siellähän pikkuinen köllötteli ja sydän jumpsutti =)) Oli kyllä niin ihana näky. AIvan uskomatonta. Nyt vain täytyy toivoa, että kaikki sujuisi hyvin loppuun asti. Jos näin käy, niin meille tulisi neljäs tammivauva!! Yksi on sitten huhtikuussa. Että melkoista synttärirumbaa;) Toki tälläkin on hyvät mahikset tulla vaikka vasta helmikuulla, siis jos sinne asti päästään. Mulla kun ei mikään synnytys ole lähtenyt käyntiin ilman apuja... Huoh, sinne on vielä niiiin pitkä matka.



Oikein ihanaa kesää teille ja toivottavasti tulette kertomaan kuulumisianne!



T. Pikkis

Ihanalta kuulostaa! Mitkäs viikot nyt jo on käynnissä? Toivotan kovasti onnea tammikuulle asti!



Täällä on suruaika käynnissä kun perheemme karvaesikoinen Ronja-koira 10 v. siirtyi vihreämmille temmellystantereille viime viikolla. Nuo koirat on vienyt mut yli lapsettomuusajan ja ovat olleet meille lapsia. Onneksi eläinlääkäri tuli meille kotiin nukuttamaan Ronjan ja saatiin haudata hänet omaan pihaan. Onni ja Helmi lapioitsivat hiekkaa päälle ja nyt kynttilä palaa haudalla, ettei kaverin tarvitse pimeässä köllöttää...



Soittelin heti koiran pentuja, mutta siihen isäntä totesi, että sittenhän ei voi sitä vauvaa ainakaan vuoteen. Toisinsanoen ehkä saumaa on ei ens vaan sitten kierrossa. Prosessi ainakin mulla käynnissä päivittäin. Sunnuntain lehteä ja syntyneitä selaillaan yhä ahkerasti... Tänään oli jollekin tullut kuudes!



Kaikkea hyvää ja innolla kuulumisianne odotellen, Noora

Elikkäs lauantaina sitten alkoi menkat, joten se siitä, syksyllä sitten... Ke tein jo innoissaan testinkin, mutta negaahan se näytti, joten ei tullu yllärinä (tai no tietenkin tuli!) että menkat sitten alkoivat.



Ihanaa kuulla Pikkis että kaikki on hyvin! Niin minäkin, odottelen täällä vastausta tuohon Nooran kysymään kyssäriin viikoista...



Nooralle voima hali! Meillähän on kanssa kaksi karvaista lasta... Ja voin vaan kuvitella miltä tuntuu menettää toinen sitten joskus, sinne kyllä (toivottavasti) hyvin pitkä aika, sillä toinen täytti just 4 ja toinen 3. Ja ovat kyllä olleet koko ajan meille lapsia...



Mutta joo, meen nyt, ja palailen sit joskus, JOS on mitään kerrottavaa...



napero

Taisin saada isännän suostumaan pakkassiirtoon elokuulla! Seuraavan kierron aikana klinikka on kiinni. Naureskellen olisi vaatinut vannomaan, että ne kokeillaan, mutta alusta ei lähdetä. En tietenkään suostunut! Kaameat paineet hoidon onnistumiselle ja kun ne alkiotkin ovat jo toista kertaa hytisemässä... Ajateltiin sitten katsoa niiden pakkasbabyjen jälkeen tilannetta uudestaan. Pitää siis rukoillla ihmettä.



Ärsyttävän pitkän kaavan mukaan mennään taas näissä jutuissa. On niillä toisilla helppoa; juottaa vaan isännälle pari olutta ja käydä saattamassa mukula alulle. Meillä se suostumus pitää päteä vielä seuraavanakin päivänä, vaikka kaikki mukulat tulis kipeäksi ja auto hajoais... Jos tiedätte mitä tarkoitan!



Kaikkea hyvää kesäänne,



Noora

Ja anteeksi vaan, kun ensin täällä teitä huhuilin ja sitten en tule itse vastaamaan ollenkaan. Perhe ja juhannus piti kiireisenä =)



Ensiksikin pahoittelut Nordenskjoldille koiran kohtalosta. Meilläkin noita karvajalkoja on, tällä hetkellä yksi 7v koira ja 10v kissa. On ne vaan kivoja kavereita ja perheenjäseniä, joten menetys tuntuu varmasti kovalta. Kaipaako lapset kovasti koiraanne?



Harmitus Napero, kun se täti punainen tuli kuitenkin vierailulle. Toivottavasti onni on myötä sitten tulevaisuudessa!



Onpa tosi hienoa, että sinä Nordenskjold sait miehesi nyt suostumaan ainakin noihin pakkassiirtoihin. Ehkä se miehen nälkäkin siinä kasvaa ja onkin sitten suostuvainen muuhunkin. Mutta ensin tietenkin toivotaan, ettei mitään muuta tarttis. Toivottavasti sieltä pakkasesta löytyy sitkeä sissi, joka haluaa teidän perheen kuopukseksi! Onnea matkaan!



Ja hyvää kesää teille!



Pikkis, ja ne rv:t on nyt 9+1 ja vielä kaikki hyvin ;)

Eli lapsia on ennestään kaksi yksöstä ja yhdet tuplat, ja viidettä viimeistä siis yritämme. Meillä on kaiken järjen mukaan vihoviimeinen hoito, sillä lompsa ei kestä enempää ja ikäkin alkaa tulla vastaan. Tai en tiedä, jos nyt ei onnistu tai ei saada pakkaseen, jotta pääsisi halvemmilla yrityksillä, niin ehkä hetken työrupeama ensi vuonna toisi sen verran rahaa kukkaroon, että vielä yhden yrityksen ehtisi. Saa nähdä. Mutta taas menen aikaani edelle, sorry, paha tapa =)



Meidän esikko on ilman hoitoja ihmeen kaupalla saatu (ja on jo 12v), sitten toinen on icsillä (4v) ja 2v 4kk ikäiset kaksoset samalla tavalla. Ennen tuota toista lasta yksi icsi johti keskenmenoon. ELi meillä on menossa 4. icsi ja täytyy ehkä sanoa, että tämä ottaa jotenkin lujimmalle, ainakin tässä vaiheessa. Ajatuksia pyörii ties minkälaisia. Ja todellakin on käytännön vaikeuskin aina hommata amma ultraseurantakäynneille, meiltä kun on parin tunnin matkakin klinikalle eli ammantarve on useamman tunnin. Äitini on onneksi ollut vapaalla, ja tietää hoidoista, joten häntä on sitten pitänyt häiritä. Tosi paljon on pitänyt näitä ajatuksia työstää. jotten ihan katkeroidu...



Nyt täytyy poistua iltapuuhiin, mutta palailen.



Kertoilehan lisääkin omista tuntemuksistasi, mieluusti lukisin ja kuulisin, kun niin samankaltainen tilanne vaikuttaa olevan.

Missä vaiheessa teidän hoitokierros on menossa? Mukava kuulla, että joku muukin haluaa suurperheen hoidoista huolimatta.



Mulla on nyt ollut vähän helpompi suhtautuminen hoitoihin lähtöön kun edellisellä kierroksella. Silloin aloin itsekin uskomaan tuttujen ja tuntemattomien puheisiin siitä kuinka kerran raskauduttuaan luomuihme tulee varmasti! Olin tosi katkera siitä että ihme ei meidän kohdalle osunutkaan. Meillä tilanne on se, että ilman hoitoja ei lapsia saada, vaikka ihmeisiin uskotaankin! Isännän siittiöt tuskin iän myötä ainakaan vilkkaammiksi ja runsaslukuisemmiksi muuttuvat... Mulla on vielä lisäherkuksi endometrioosi. Nyt olen niin yllättynyt siitä, että mieheni suostui vielä kerran hoitoihin että koko touhu tuntuu lahjalta.



Yritämme ensin Väestöliiton tutkimukseen, mutta jos emme täytä kriteerejä niin siirrämme ainakin kaksi viimeistä pakkasukkoa pois hytisemästä. Lahjan tuntua lisää varmasti se, että jos meidät hyväksytään tutkimukseen niin se hoito on ilmainen. Ainoa murhe on, että tutkimukseen on tosi vaikea päästä. Lopetin pari viikkoa sitten imetyksen että hormoonit tasoittuisivat ennen labroja.



Pari päivää on sitten tämä honeymoon-vaihe ollut taka-alalla ja vanhat muistot palanneet mieleen. Mulla hoidot ottaneet aikas koville fyysisesti sekä henkisesti. Pakko yrittää tämän seurakunnan kanssa ottaa päivä kerrallaan ja yrittää laittaa jäitä hattuun!



Voimia konkkaronkkasi kanssa,



Noora

... Unohtui sanoa että meilläkin on tuplat! Nykyisin jo 4-vuotiaat kauhukaksoset... Pikkuneiti on 1.3-v.



Kuulemisiin, Noora

Kiva tosiaan, että löytyi toinenkin kummajainen =) Siis joka haluaa yrittää suurperhettä näillä konstein. Ei meitä taida kovin montaa olla. Siksi kai niitä ihme kommentteja tuleekin, jopa lääkärin taholta.



Missä te olette olleet hoidoissa? Me olemme käyneet VL:ssä kaikki hoidot, kun julkiselle emme aluksi jaksaneet jonotella, ja sittemmin ei sinne enää olisi huolittukaan.



Meillä oli myös melko yllätys, että mies tähän hommaan vielä suostui. Mulla ei hoitoihin lähtö ole tuottanut koskaan ongelmia, kun lapsia olen aina paljon halunnut, mutta sitten hoidot on toki tuoneet mukanaan monenmoisia ajatuksia ja tuntemuksia, huolta ja murhetta. Ja nyt jostain syystä näyttää ottavan lujille - ehkä se on se, kun tietää, että mahdollisuudet on tässä ja nyt, ja tämän jälkeen täytyy lakata haaveilemasta...

Meillä ei myöskään ole toiveita luomulapsesta, tuo ensimmäinen on todellakin suuri ihme, mutta sen jälkeen on jotain peruuttamatonta tapahtunut ja miehen putket tukkeutuneet lopullisesti tai jotain. Ei tiedetä mitä, eikä mies haluakaan. Putkimies siihen tuskin kuitenkaan auttaa =) Siittiöt on sitten punktiopäivänä kaivettu biopsialla.



Voi toivottavasti teitä onnistaa ja pääsette tuohon tutkimukseen mukaan! Millainen tutkimus se on? Onko se vain pk-seudulla vai muissakin Väestöliiton yksiköissä?

Ja jos nyt ette siihen pääse, niin hienoa, että teillä on pakkasessa tavaraa. Se on aina kuitenkin kevyempi hoito itselle ja vörssille. Me ei tosin ole sellaista koskaan koettu, kun ei ole ikinä pakkaseen saatu mitään (karsintaa tapahtunut aina hedelmöittymisen jälkeen jakautumisvaiheessa kovasti). Ja nyt taitaa mennä niin poskelleen, ettei edes tuoresiirtoon päästä. Meidän hoito on kovaa kyytiä käynnissä, jarrut pistin huhtikuun alussa, Menopuria olen pistellyt muutaman päivän ja ma oli ultra, jossa näkymät ei olleet mitenkään lohduttavat. Molemmilla puolilla oli vain yhdet follikkelit ja kohdun limakalvo paljon jäljessä. Mikään " munimiskone" en ole koskaan ollutkaan, mutta on aina kuitenkin ollut 5-10 molemmilla puolilla, eikä kohdussa mitään ongelmia. Että kai se alkaa minunkin kroppa pettää pikkuhiljaa. Perjantaina on seuraava ultra, jossa toivottavasti tulee parempia uutisia.



Vai on teilläkin tuplat =) Onpas sattumaa! Kauhulla odotan, kun meidän kaksikko tulee tuohon neljän vuoden ikään. Krääks. Jos ovat ollenkaan samaa pataa kuin tuo tämän hetken nelivuotias, niin vauhtia tulee riittämään.



Siirrettiinkö teille kaksi alkiota vai ovatko tuplat identtisiä? Oletteko jo niin pitkälle ajatelleet, että montako haluaisitte seuraavaksi siirrettävän? Meille on joka kerta siirretty kaksi, kun sen enempää ei ole ollut hengissä, eikä koskaan jäljelle jäävä alkio olisi ollut pakastuskelpoinen. Eli ei oo hennottu sitten roskiinkaan heittää. Joskus villeissä ajatuksissa kauhistelen, että kumpihan noista pienistä olis mennyt roskiin.. Hui, ei kai sais sellaisia edes ajatella.

Nyt on sitten päätetty, että tällä kertaa siirretään vain yksi, oli tilanne mikä hyvänsä.



Juupsis, näyttää meikäläinen taas ihan innostuvan. Nyt on pakko painua pehkuun, aamulla kuitenkin alkaa pikkujalkojen tömpsötys taas ihan liian aikaisin.