Tajuavatko lapsettomat, miten helppoa heidän elämänsä on?
Aiemmin ei edes keskusteltu lapsettomaksi jäämisestä. Se olisi ollut niin häpeällistä.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako lapsettomat miten tyhjää ja turhaa heidän elämänsä on. Ovat vain saastuttamassa maapalloa
No kyllähän lapsettomilla on aika pitkä aika käytettävissä mahdollisuudelle perua päätös ja tehdä lapsia, jos elämä tuntuu tyhjältä ja turhalta. Aika moni nykyään kuitenkin mieluiten pysyy lapsettomana, joka kertonee aika pitkälti ettei heidän elämässä mitään vikaa ole.
Kyllä. Joka päivä kiitän itseäni, että olin niin viisas, että valitsin helpomman, siistimmän, hiljaisemman ja mukavamman elämän. Kiitos minä.🥰
Vierailija kirjoitti:
Ei tuota ihan noin voi verrata. Ihmisen elämä on helppoa kun saa elää omien toiveidensa mukaista elämää. Jollekin se on nimenomaan ne lapset ja lapsettomaksi jääminen voi tehdä elämästä sietämätöntä. Joku taas tappaisi itsensä jos joutuisi elämää perhe-elämää.
Näinhän se on. Mutta lapsekkaiden kannattaa muistaa etteivät tuputa omaa totuuttaan lapsettomille. Usein he ymmärtävät vain omat valintansa. Tämä on minun kokemus.
Onhan se luksusta kun saa vapaapäivänä nukkua niin pitkään kun nukuttaa ja käyttää kaikki rahat itseensä.
Saa vain itsekkäästi ajatella minä minä.
Tiedän. Tai tiesin. Sain lapsen vanhoilla päivillä. Tämä on erilaista, en tiedä onko huonompaa. Toki vain yksi lapsi. Eikä lapset on pieniä ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako lapsettomat miten tyhjää ja turhaa heidän elämänsä on. Ovat vain saastuttamassa maapalloa
En tajua.
Juuri sen takia emme koskaan yrittänyt saada lasta kun meidän elämässä on niin paljon kaikkea muutakin, hyvää ja huonoa, että emme olisi mitenkään jaksaneet huolehtia lapsesta. Asiat kannattaa miettiä huolella eikä suin päin hankkia jälkikasvua.
Kyllä. Nytkin varasin ex tempore Lontoon-matkan ensi viikonlopuksi, ihan vaan koska huvittaa lähteä.
Se on kyllä jännä ilmiö tuo kun moni lapsellinen on ikään kuin uhrautunut marttyyri kurimuksissaan ja jonkinlainen kateus ja katkeruus tunkee sieltä välistä. Aivan kuin heidät olisi joku pakottanut lapsia tekemään, no mahdollisesti jos kumppanin mieliksi lähdetty tekemään tai muuta vastaavaa. Mutta aika outoa noin lähtökohtaisesti jos ei ole elänyt haluamaansa elämää.
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Onhan se luksusta kun saa vapaapäivänä nukkua niin pitkään kun nukuttaa ja käyttää kaikki rahat itseensä.
Saa vain itsekkäästi ajatella minä minä.
Lapsen hankkineet ajattelevat itsensä sijaan naapureitaan, sukulaisiaan ja yläastekavereitaan, vai? Vai olisiko se sittenkin pelkästään minun lapseni minun lapseni mitä ajattelevat?
Vierailija kirjoitti:
Olemme akateeminen vela-pariskunta erityisasiantuntijatehtävissä ja olemme samaa mieltä kanssasi. Elämämme on todella helppoa, rentoa ja huoletonta. Voimme vain nauttia elämästä ilman työn ulkopuolisia velvoitteita. Matkustelemme, käymme kulttuuririennoissa ja vietämme illanistujaisia akateemisten ystäviemme kanssa.
Ai ihan akateeminen? Ja akateemiset ystävätkin? :D
Minäkin olen akateeminen mutta ystäviini mahtuu muitakin kun akateemisia. En nimittäin korota itseäni mitenkään suhteessa muihin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sinunkin äitisi porsinut sinut. Tiedät kyllä että häntä kaduttaa.
Siinäpähän katuu, omaa tyhmyyttä. Miksi se olisi mun ongelma?
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Onhan se luksusta kun saa vapaapäivänä nukkua niin pitkään kun nukuttaa ja käyttää kaikki rahat itseensä.
Saa vain itsekkäästi ajatella minä minä.
Parhautta. <3
Se että ei ole lapsia ei tee elämästä automaattisesti helpompaa. Jollain voi olla opinnot kesken että vaikea siihen elämäntilanteeseen saada, joku taas voi olla heikossa tilanteessa, ettei lapsien saaminen ole järkevää siinä kohtaa. Jokaisella on ne omat vaikeudet.
Jokaisella on omat ongelmansa. Helppoa ei ole eläminen kellään.
Lapsista on iso huoli ja vaiva. Päätin jo nuorena että oma elämäni on tärkeintä minulle. Haluan opiskella ja nähdä maailmaa, tehdä uraa. Muut tehköön lapsia.
Maailma jo ylikansoitettu. Pidetään huolta niistä jotka täällä jo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuus ei ole aina oma valinta, ja vaikka olisikin, vaikeuksia kyllä riittää kaikille.
Mutta niillä kellä on oma valinta niin on hiekkaa vitussa. Joka asiasta itkua parkua.
Sinulla on hiekkaa kikkelissä.
Sillä on esinah k a kireällä
Lisäksi hiekkaa sen esinahkan alla.
Veljelläni on puoliso, kaksi lasta, koulutusta vastaava työ ja oma koti. Minä olen lapseton sinkku ja olen ollut viimeisimmällä sairauslomalla mielenterveysongelmien takia jo pian vuoden, eivätkä nämä vaikeat sairauslomaa vaatineet jaksot ole enää edes laskettavissa yhden käden sormilla.
Kumman elämä on helpompaa, minun vai veljeni?
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä jännä ilmiö tuo kun moni lapsellinen on ikään kuin uhrautunut marttyyri kurimuksissaan ja jonkinlainen kateus ja katkeruus tunkee sieltä välistä. Aivan kuin heidät olisi joku pakottanut lapsia tekemään, no mahdollisesti jos kumppanin mieliksi lähdetty tekemään tai muuta vastaavaa. Mutta aika outoa noin lähtökohtaisesti jos ei ole elänyt haluamaansa elämää.
Just näin. Lapsethan siinä vaan lopulta kärsii jos vanhemmaksi tuloa ei ole kunnolla harkittu. Se on ihan oma valinta ja päätös. Ja kyseessä on todella iso elämään vaikuttava päätös. Jos lapsen teko yhtään epäilyttää niin silloin kannattaa jättää tekemättä eikä ruikuttaa jälkikäteen.
Tajuan. Mutta ne joilla on lapsia luulevat, että kadehdin heitä.
😁
Ja minä vaan laiskottelen, ja teen joka päivä mitä huvittaa, tai ei huvita.
Minkä ihmeen takia? Ei lapset ole eikä saa olla ainoa sisältö elämässä.