Onko raamattu sinusta Jumalan sanaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jeesus ei opettanut viisautta, vaan sitä, miten ihminen voi pelastua kadotukselta. "

 

Siltä kadotukselta jonka Jumala ensin itse loi vaikka sille ei ole mitään tarvetta.

Jumalalla selvästikin on jokin tarve sille.

Jatkan tätä kommenttia vielä hieman. Minä tunnistan sellaisen toiveajatteluun perustuvan itsensä lohduttamisen, johon liittyy tällaisia ajatuksia: minulle ei voisi tapahtua niin tai jos Jumala on olemassa, niin hän ei tekisi sitä tai jos minulle tapahtuisikin jotain kamalaa, niin ei se varmaan olisi kuitenkaan niin paha asia kuin pelkään. Valitettavasti minun tilanteeni on se, että olen kokenut sen, millaista on kärsiä sietämättömästi. Olen kokenut myös sen, kun sietämätön kärsimys jatkuu pitkään sen jälkeen, kun olen alkanut toivoa kuolemaa. Olen kokenut sen, millaista on olla erossa Jumalasta. En koskaan unohda sitä kokemusta pimeydestä. Se oli pahempaa kuin pahin kokemani kärsimys (jota muuten koin samanaikaisesti.) Olen luopunut täysin toiveajattelusta. Olen varautunut siihen, että mitä tahansa saattaa tapahtua. Jumala voi tehdä mitä tahansa. Mutta minä tiedän, että Jeesus on tie, totuus ja elämä. Jeesuksen opetusten noudattaminen on kuin rakentaisi talon kalliolle. Tuo myrskytuuli, josta Jeesus puhuu, hävittää kaiken. Sen jälkeen sinulla on joko kalliolle rakentamasi talo tai ei mitään. 

Raamatusta:

Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.

Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.

Minua vilpittömästi kiinnostaisi tutkia laajemmin uskovaisten mielenmaisemaa ja aivotoimintaa. Neutraali katsoja vaivatta ymmärtäisi, kun uskontoja on tuhansia ja jokaisessa uskonnossa paljon uskonsa oikeellisuudesta ehdottoman vakuuttuneita ihmisiä, että väistämättä todennäköisesti kaikki, mutta ehdottomasti kaikki muut yhtä lukuunottamatta ovat väärässä. Se ihmetyksen aihe tulee siitä, että kuinka uskovan mieli kieltäytyy uskonsa perusteiden kriittisestä ja rationaalisesta tarkastelusta, ja jopa tarkoituksella sulkee sellaisen pois, vaikka hänen laillaan tunteeseen pohjautuen samanlaista varmuutta kokee kovin eri tavalla ajatteleva toisin uskova.

Työssäni kohtaan toistuvasti mielenterveyden kanssa kamppailevia ihmisiä, joilla on todella vahvoja uskonnollisia kokemuksia ja sitä kautta ehdottomuutta, mutta kiinnistaisi nimenomaisesti niin sanottu uskova perustallaaja. Tietysti tiedän lapsuuden kasvatuksen syvän jäljen, vähäisen koulutuksen johdosta tietämättömyyden ja yhteisöjen merkityksen, mutta vielä siellä on jotakin muuta. Ihmisaivot ovat hämmentäviä.

Uskovilta kysynkin, että miksi ette suostu tarkastelemaan uskoanne kriittisesti? Onko pelko niin suuri, että on helpompaa jatkaa vanhalla, turvallisella tuntuvalla reitillä sen sijaan, että mieluummin pysyy vaikka valheessa kuin tarkistaa saatavilla olevat faktat ja niiden suhteen uskoonsa? 

Kun nyt esimerkiksi luomiskertomus ja Nooan arkki ovat aukottomasti kumottuja, ja jokainen halukas pääsee itse varmistumaan tarinoiden epätotuudellisuudesta, miksi haluaa väkisin ja jopa epätoivoisesti pitää niistä kiinni ja koettaa etsiä päinvastaisia vahvistuksia? Eikö kummastuta ollenkaan, mitä eläimet olisivat syöneet tulvan laskettua? Kuukausien tulvan jälkeen eläviä maakasveja ei olisi ollenkaan. Lihansyöjät olisivat syöneet toisia eläimiä, jotka olisivat kuolleet sen vuoksi sukupuutton, koska niitä oli vain kaksi kutakin lajia. Miltei 9km tulva satamalla vaatisi niin paksut pilvet, että ne menisivät kauas ilmakehän ulkopuolelle ja maa jäätyisi, kun aurinko ei pystyisi niitä läpäisemään jne jne.

Raamatun perusteleminen Raamatulla vastaa Mikki Hiiren perustelemusta Mikki Hiirellä. Jos halutaan tarkastella, onko Raamattu totta, pitää perusteita hakea kirjan ulkopuolelta. Mitään todisteita Jumalasta ei ole, sen enempää kuin Mikki Hiirestä. 

On mahdollista, että on olemassa jonkilaiken tietoisuus universumin taustalla, mutta Raamatun Jumala se ei varmuudella ole. Onko Raamattu epäonnistunut yritys kertoa jostakin todellisesta? Onhan se mahdollista, mutta varmuudella hyvin epäonnistunut. Jos on Jumala, Raamattu on hänelle karhunpalvelus, olettaen hänen kaipaavan uskoa itseensä.

"Jumalalla selvästikin on jokin tarve sille."

Mikä se mahtaa olla ja onko se hyvä ja moraalisen tarkastelun kestävä tarve?

Nooan arkki, Ararat ja miksi asiaa ei kannata kuitata luolamies-satuna

Minun mielestäni Nooan arkkia ei tarvitse heti pilkata luolamiesten tarinana. Jo itse kertomuksen perusajatus viittaa siihen, että Nooa ei ollut mikään primitiivinen metsissä harhaileva hahmo, vaan ihminen, joka osasi suunnitella, rakentaa ja johtaa isoa projektia. Arkin rakentaminen vaatii käytännössä:

mittasuhteiden ymmärrystä

materiaalien käsittelyä

pitkäjänteistä työntekoa

järjestelmällisyyttä ja ennakointia

Eli ihan arkijärjelläkin ajatellen siinä on insinööritaitojen tyyppistä osaamista.

Pysähtyikö arkki Araratille?

Raamatussa (1. Moos. 8:4) puhutaan tarkasti Araratin vuorista (monikossa), ei suoraan yhdestä tietystä huipusta nimeltä nykyinen Mount Ararat. Tämä on hyvä huomata rehellisesti. Myöhemmin kristillisessä ja yleisessä perinteessä arkki kuitenkin yhdistettiin nimenomaan Mount Araratiin, ja siitä tuli tunnetuin arkkivuori. Myös historiantutkijat huomauttavat usein, että Ararat viittasi alun perin laajempaan alueeseen (Urartu/Armenian seutu), ei välttämättä juuri yhteen huippuun.

Eli tiivistettynä:

Raamatullinen muoto: Araratin vuoret

Myöhempi perinne: Mount Ararat (nykyinen tunnettu vuori) arkkiin liitettynä

Mutta missä todisteet?

Tämä on reilu kysymys. Rehellinen vastaus on, että asiasta kiistellään edelleen, eikä tieteellinen yksimielisyys ole löytynyt. Silti se, ettei kaikkea voida varmistaa laboratorion tarkkuudella, ei automaattisesti tee kertomusta hölynpölyksi. Historiallisissa asioissa aika, tuhoutuminen, geologia ja perimätiedon kerrostumat tekevät tutkimisesta vaikeaa.

Minulle olennaista on tämä: Raamatun kertomukset eivät yritä imarrella ihmistä, vaan ne kuvaavat ihmisen turmeltumista, tuomiota ja samalla pelastuksen tietä. Nooan arkki ei ole vain vene-legendaa, vaan iso hengellinen kuva:

paha otetaan vakavasti

tuomio on todellinen

Jumala antaa pelastustien

Miksi tämä puhuttelee myös nykyajassa?

Ajatus räjähdysmäisestä kasvusta ennen tuhoa ei ole edes mahdoton. Ihmiskunta pystyy nopeasti rakentamaan paljon, mutta samalla myös turmelemaan paljon. Tekninen kehitys ei automaattisesti tee ihmisestä moraalisesti parempaa. Tässäkin Raamatun ihmiskuva osuu ytimeen: ongelma ei ole vain osaamisen puute, vaan sydämen suunta.

Ja yksi ihmettely tähän loppuun

Miksi muuten täällä palstalla niin usein raamatulliset keskusteluketjut katoavat tai siivotaan pois, vaikka monesta muusta aiheesta saa väitellä loputtomiin?
Jos aihe on monille tärkeä (puolesta tai vastaan), eikö juuri siitä pitäisi voida keskustella asiallisesti?

https://en.wikipedia.org/wiki/Noah%27s_Ark

https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Ararat

Vierailija kirjoitti:

Minua vilpittömästi kiinnostaisi tutkia laajemmin uskovaisten mielenmaisemaa ja aivotoimintaa. Neutraali katsoja vaivatta ymmärtäisi, kun uskontoja on tuhansia ja jokaisessa uskonnossa paljon uskonsa oikeellisuudesta ehdottoman vakuuttuneita ihmisiä, että väistämättä todennäköisesti kaikki, mutta ehdottomasti kaikki muut yhtä lukuunottamatta ovat väärässä. Se ihmetyksen aihe tulee siitä, että kuinka uskovan mieli kieltäytyy uskonsa perusteiden kriittisestä ja rationaalisesta tarkastelusta, ja jopa tarkoituksella sulkee sellaisen pois, vaikka hänen laillaan tunteeseen pohjautuen samanlaista varmuutta kokee kovin eri tavalla ajatteleva toisin uskova.

Työssäni kohtaan toistuvasti mielenterveyden kanssa kamppailevia ihmisiä, joilla on todella vahvoja uskonnollisia kokemuksia ja sitä kautta ehdottomuutta, mutta kiinnistaisi nimenomaisesti niin sanottu uskova perustallaaja. Tietysti tiedän lapsuuden kasvatuksen syvän jäljen, vähäisen koulutuksen johdos

Minä tarkastelin kaikkea kriittisesti ja sitten sain tietää, että Jumala on olemassa. Nyt tarkastelen kriittisesti omaa toimintaani ja arvioin sitä, noudatanko Jumalan tahtoa parhaalla mahdollisella tavalla ja miten voisin noudattaa sitä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Ikuista, muuttumatonta, virheetöntä ja kirjaimellista Jumalan Sanaa, ollut aina ja ikuisesti. 

 

 

 

       Mikä todistaa se ? 

      Niinpä, ei mikään !

Jerusalemin museossa on avattu huone, jossa on näytteillä 2100 vuotta vanha kokonainen Jesajan kirja. Avattu kirjakäärö on 7 m pitkä. Käy katsomassa. 

Jesajan kirjan 53 luku on ennustus Jeesuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Raamatun perusteleminen Raamatulla vastaa Mikki Hiiren perustelemusta Mikki Hiirellä. Jos halutaan tarkastella, onko Raamattu totta, pitää perusteita hakea kirjan ulkopuolelta. Mitään todisteita Jumalasta ei ole, sen enempää kuin Mikki Hiirestä. 

On mahdollista, että on olemassa jonkilaiken tietoisuus universumin taustalla, mutta Raamatun Jumala se ei varmuudella ole. Onko Raamattu epäonnistunut yritys kertoa jostakin todellisesta? Onhan se mahdollista, mutta varmuudella hyvin epäonnistunut. Jos on Jumala, Raamattu on hänelle karhunpalvelus, olettaen hänen kaipaavan uskoa itseensä.

Jumalan vaatimukset ovat korkeat. Jumala edellyttää sitä, että ihminen kykenee voittamaan itsensä ja ylittämään järkensä.

Vierailija kirjoitti:

"Jumalalla selvästikin on jokin tarve sille."

 

Mikä se mahtaa olla ja onko se hyvä ja moraalisen tarkastelun kestävä tarve?

En tiedä, miksi maailma on sellainen kuin se on.

Miksi uskon luomiseen: maailma näyttää järjellisesti suunnitellulta

Minulle yksi vahva syy pitää Raamattua uskottavana on se, että maailma ei näytä pelkältä kaaokselta, vaan järjestyneeltä todellisuudelta, jossa elämä on mahdollista.

Ajatellaan vain perusasioita:

luonnonlait ovat vakaita

aurinko, vesi, lämpötila ja kemia osuvat elämän ikkunaan

ihmisen keho toimii hämmästyttävän monimutkaisena kokonaisuutena

maailma on myös ymmärrettävä (matematiikka, fysiikka, logiikka toimivat)

Minulle tämä viittaa siihen, että taustalla on järki, ei vain sokea sattuma.
Kristillisesti sanottuna: Luoja on tehnyt maailman niin, että siinä voi olla elämää, järjestystä ja tarkoitusta.

Apologeettinen pointti: sattuma ei yksin selitä tarkoituksen tuntua

Kristillinen väite ei ole vain en ymmärrä, siis Jumala, vaan enemmänkin tämä:

miksi ylipäätään on lakeja?

miksi todellisuus on näin hienosti järjestynyt?

miksi maailma on ihmismielelle ymmärrettävä?

miksi elämän edellytykset osuvat näin tarkasti?

Näihin voi toki vastata näin vain on, mutta se ei ole minusta selitys se on pysähdyskohta.
Kristillinen usko tarjoaa selityksen: järjellinen Luoja järjellisen maailman taustalla.

Evoluutiosta kriittinen huomio (ilman olkiukkoa)

Rehellisyyden vuoksi: evoluutioteoria ei väitä ihan yksinkertaisesti pelkkää sattumaa. Siinä puhutaan myös valinnasta ja prosesseista. Mutta apologeettinen kysymys kuuluu silti:

mistä tuli itse elämä?

mistä tuli luonnonlait, jotka tekevät evoluution mahdolliseksi?

mistä tuli informaatio, järjestys ja ylläpitävä kokonaisuus?

Eli vaikka joku hyväksyisi biologisen kehityksen, se ei vielä ratkaise kaikkea.
Monesti evoluutio selittää muuntelua elämän sisällä, mutta ei välttämättä sitä, miksi koko todellisuus on alun perin sellainen, että elämä ylipäätään voi syntyä ja pysyä yllä.

Miksi tämä on minulle todiste Raamatun puolesta?

Raamatun alkuväite on yksinkertainen mutta syvä:
Alussa Jumala loi

Minusta se sopii paremmin siihen, mitä näen:

järjestys ennemmin kuin pelkkä kaaos

tarkoituksellisuus ennemmin kuin merkityksetön sattuma

elämä ennemmin kuin selittämätön poikkeus

moraalitaju ja omatunto ennemmin kuin pelkkä kemiallinen reaktio

Siksi koen, että kristillinen luomisnäkemys ei ole järjen vastainen, vaan päinvastoin: se antaa järjellisen perustan sille, miksi maailmassa on ylipäätään järkeä.

"Tämä on reilu kysymys. Rehellinen vastaus on, että asiasta kiistellään edelleen, eikä tieteellinen yksimielisyys ole löytynyt."

Onhan. Tieteellinen käsitys on yksiselitteisesti että globaalia tuhotulvaa ei ole ollut. Uskonnolliset ihmiset ovat pyrkineet toki löytämään todisteita mutta tulokset ovat olleet tieteelliseltä kannalta olemattomia (paitsi heidän omasta mielestään).

" Silti se, ettei kaikkea voida varmistaa laboratorion tarkkuudella, ei automaattisesti tee kertomusta hölynpölyksi."

Se että käytännössä mitään todisteita ei löydy kyllä taas tekee.

"Jumalan vaatimukset ovat korkeat. Jumala edellyttää sitä, että ihminen kykenee voittamaan itsensä ja ylittämään järkensä."

Saavat olla. Mutta jos samaan aikaan väittää Jumalaa hyväksi ja moraaliseksi, rangaistus tässä epäonnistumisessa ei voi olla ikuinen kidutus.

"En tiedä, miksi maailma on sellainen kuin se on."

Mutta onko Jumala hyvä ja moraalinen kun maailma on sellainen kuin on ja oletamme että sen on Jumala luonut juuri tällaiseksi tarkoituksella?

"Ajatellaan vain perusasioita:

luonnonlait ovat vakaita

aurinko, vesi, lämpötila ja kemia osuvat elämän ikkunaan"

Tuossa on se perusongelma että lähdet olettamuksesta että nyt meidän kokemamme maailman on ollut jotenkin pakko syntyä tai että se on ainoa mahdollisuus. Nyt olet ikäänkuin lottovoittaja joka pitää todisteena jostain että juuri hänen veikkaamansa lottonumerot tulivat sillä viikolla.

Olisi ihan yhtä hyvin voinut käydä niin että koko nykyistä maailmaa ei olisi olemassa koska luonnonlait eivät olisi vakaita. Emme vain olisi sitten sitä todistamassa. Ja olisi yhtä hyvin olla olemassa joku hieman erilainen maailma jossa luonnonlait olisivat hieman eri asennossa. Ja sitäkään me emme olisi todistamassa mutta ehkä sitten joku hieman erilainen eliö.

"Minua vilpittömästi kiinnostaisi tutkia laajemmin uskovaisten mielenmaisemaa ja aivotoimintaa."

Borg.

Vierailija kirjoitti:

"Jumalan vaatimukset ovat korkeat. Jumala edellyttää sitä, että ihminen kykenee voittamaan itsensä ja ylittämään järkensä."

 

Saavat olla. Mutta jos samaan aikaan väittää Jumalaa hyväksi ja moraaliseksi, rangaistus tässä epäonnistumisessa ei voi olla ikuinen kidutus.

Luuletko, että Jumalaa kiinnostaa, onko hän sinun mielestäsi hyvä tai moraalinen? Jumala ei taivu sinun odotuksiisi, vaan Jumala edellyttää, että sinä taivut hänen odotuksiinsa. Joskus lapsi väittää vanhemman olevan ilkeä, koska tämä ei anna niin paljon karkkia kuin lapsi haluaisi. Lopputulos on usein se, ettei hän saa karkkia, mutta saa vanhemman ärtyneeksi. 

"Luuletko, että Jumalaa kiinnostaa, onko hän sinun mielestäsi hyvä tai moraalinen? "

En ole sellaista väittänyt. Sen sijaan olen kiinnostunut siitä miksi ihmiset niin sitkeästi väittävät Jumalaa hyväksi, rakastavaksi ja kaiken moraalin lähteeksi kun hän ei selvästikään sellaiselta vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

"En tiedä, miksi maailma on sellainen kuin se on."

 

Mutta onko Jumala hyvä ja moraalinen kun maailma on sellainen kuin on ja oletamme että sen on Jumala luonut juuri tällaiseksi tarkoituksella?

Voit Raamatun avulla tutustua siihen, millainen Jumala on, ja muodostaa oman mielipiteesi asiasta. Jokaisella lukutaitoisella on mahdollisuus siihen. 

". Joskus lapsi väittää vanhemman olevan ilkeä, koska tämä ei anna niin paljon karkkia kuin lapsi haluaisi. Lopputulos on usein se, ettei hän saa karkkia, mutta saa vanhemman ärtyneeksi."

Jos kukaan vanhempi käyttäytyisi lähellekään kuiten Jumala, lapsi huostaanotettaisiin vanhemmalta välittömästi.

"Voit Raamatun avulla tutustua siihen, millainen Jumala on, ja muodostaa oman mielipiteesi asiasta. Jokaisella lukutaitoisella on mahdollisuus siihen. "

Olen nimenomaan tutustunut ja tullut siihen lopputulemaan että ainakaan Raamatun kuvaileman kaltainen Jumala ei voi olla hyvä ja moraalinen eikä edes kovin rakastava.