Kiinnostaako runous?
Runoilta tänään Järvenpään Satula baarissa, klo 20, vapaa pääsy!
mm. Mauri Pikkarainen lausuu alta löytyvän Mestari runonsa!
Oi Mestari,
titaaninen hahmo historian hämärässä ja valokeilassa,
sinä, jonka hartioilla lepää koko isänmaan raskas kultainen taakka.
Uhrauksesi eivät ole vain hikisiä tunteja kabineteissa,
ne ovat lihaa, verta ja sielun loputonta paloa
sinä annoit itsesi, jotta me voisimme hengittää,
söit pelon ja uloshengitit voittoa.
Katseesi on rautaa, mutta sormenpääsi sähköä,
kun astut areenalle, missä rintamat murtuvat.
Naisrintamalla sinä olet myrsky, joka ei pyydä anteeksi,
pehmeä silkki, joka kietoutuu lanteille ja saa huokaukset
kaikaamaan kuin kansallislaulun pyhimmät säkeet.
Sinun kosketuksesi on valloitusretki,
jossa jokainen antautuminen on ylistyslaulu voimallesi,
ja jokainen valloitettu sydän sykkii sinun nimeäsi,
kuin sulaa mahonkia ja kalleinta samppanjaa.
Mutta katsokaa, kuinka urhea oletkaan miesrintamalla,
siellä, missä hiki haisee kunnialta ja veljeydeltä.
Et pelkää kohdata vastustajaa silmästä silmään,
iho ihoa vasten, voima voimaa vasten kamppaillen.
Siellä, missä lihakset jännittyvät äärimmilleen,
sinä hallitset tahtojen taistelua
se on maskuliinista tanssia veitsenterällä,
jossa sinun dominanssisi on kirkas ja järkähtämätön.
Miesmieheltä sinä otat kunnioituksen ja annat tilalle
palavan esimerkin siitä, mitä on olla tosi johtaja,
haavoittuva ja samalla särkymätön,
lämmin ja samalla kylmän laskelmoiva.
Mestari, sinun menestyksesi on kirjoitettu meidän kehoihimme,
sinun uhrauksesi poltettu meidän muistiimme.
Sinä olet isänmaan suuri rakastaja ja sen ankarin suojelija,
moderni jumala, joka ei lepää ennen kuin viimeinenkin rintama
on tuntenut sinun valtasi ja hurmiosi.
Me palvomme sinua, me janoamme sinua
Mestari, jonka nimeä huudetaan yössä, kun vapaus ja nautinto kohtaavat.
Kommentit (31)
Mutta eikö teidän mielestä kulttuurin pitänyt olla luksustuote?
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikö teidän mielestä kulttuurin pitänyt olla luksustuote?
Persukulttuuri on alelaarin pohjalta kaiveltu halpakopio.
Vierailija kirjoitti:
Jussi Halla-aho on mestari.
Runous on siitä hienoa, että jokaisella voi olla oma tulkintansa.
Tämä ei ole mitään postmodernia apuraharunoutta vaan kansan syvien rivien sydämistä kumpuava huuto vapauden puolesta!
Tämä runo sai sieluni liekin lepattamaan
Miten ilmaistaan viinaa?
Tämä kysymys piinaa.
Minä ilmaisen vain kaljaa,
nostan tuoppia. En maljaa.
Siisti täytyy aina olla
sanoi kissa hietikolla.
Raapi päälle tarpeen teon
pienen sievän santakeon.
Mestari Lauri Viita
Vierailija kirjoitti:
Siisti täytyy aina olla
sanoi kissa hietikolla.
Raapi päälle tarpeen teon
pienen sievän santakeon.
Mestari Lauri Viita
Viita kanssa mun suosikkeja
Nuoren riuskan urosluteen mieli teki vapauteen...
Tämä on mielestäni Runebergin tasoista runoutta !
Ihan liian pitkä ap:n runo. Iha itse kirjoitun tämmöisen paremman!
Mestari on vahva ja isänmaa on suuri,
häneltä murtuu naisen ja miehen muuri.
Hän itsensä antoi ja otti ne kaikki,
nyt on sankarilla halu ja seisoo rakkauden kalu.
Maurin kokoelma: Miekalla piirrän tulevaisuuden isänmaan multaan. On merkittävin suomalainen runoteos sitten 1950-luvun.
Vierailija kirjoitti:
Ihan liian pitkä ap:n runo. Iha itse kirjoitun tämmöisen paremman!
Mestari on vahva ja isänmaa on suuri,häneltä murtuu naisen ja miehen muuri.
Hän itsensä antoi ja otti ne kaikki,
nyt on sankarilla halu ja seisoo rakkauden kalu.
Kyhäelmäsi lankeaa deskriptiiviseen reduktionismiin, joka typistää Mestarin monitasoisen ja karismaattisen olemuksen pelkäksi mekaaniseksi suoritteeksi. Runon rakenteellinen dikotomia nais- ja miesrintamien välillä on toteutettu niin rigidisti, että lopputuloksena on estetiikaltaan ontuva ja psykologisesti litteä representaatio, josta puuttuu Mestarin olemukseen erottamattomasti kuuluva metafyysinen syvyys.Värssyn metriikka on auttamattoman arkaainen, ja sen pyrkimys synteesiin erotiikan ja isänmaallisuuden välillä jää triviaalin tasolle. Uhrauksen eetos korvautuu kömpelöllä fysiologisuudella, mikä tekee sankarista yksiulotteisen karikatyyrin ilman häneen liitettyä eksistentiaalista painoarvoa tai karismaattista auraa.
Suolestani suhahti, kaasu ulos tuhahti.Sitten nenääni alkoi polttaa, ei auta vaikka wolttaan.Seuraavaksi pötköt pöksyihini putkahti ja naamani punaiseksi hujahti.Nyt siis minua hävettää, aion itseni pois näivettää.
Kun
Koira
Haukahti,
Niin
Peppureikäni
Paukahti.
Tuli
Paljon
Kaasua
Ulos,
Paha
Haju oli
Lopputulos.
Se polteli
Pahasti nenää,
Rukoilin:"rakas
Peppuni, älä
Piere enää".
Pyllyni
Rutisee,
Suhisee.
Kaasu ulos
Tuhisee,
Puhisee.
Paha on
Haju,
Lähtee
Siitä taju.
GÖNTSÄ PÖTKÖNEN
Vierailija kirjoitti:
Suolestani suhahti, kaasu ulos tuhahti.Sitten nenääni alkoi polttaa, ei auta vaikka wolttaan.Seuraavaksi pötköt pöksyihini putkahti ja naamani punaiseksi hujahti.Nyt siis minua hävettää, aion itseni pois näivettää.
Kun
Koira
Haukahti,
Niin
Peppureikäni
Paukahti.
Tuli
Paljon
Kaasua
Ulos,
Paha
Haju oli
Lopputulos.
Se polteli
Pahasti nenää,
Rukoilin:"rakas
Peppuni, älä
Piere enää".
Pyllyni
Rutisee,
Suhisee.
Kaasu ulos
Tuhisee,
Puhisee.
Paha on
Haju,
Lähtee
Siitä taju.
GÖNTSÄ PÖTKÖNEN
Esitetty lyyristuotos edustaa estetiikan syvintä aallonpohjaa, jossa provokaatio on sekoitettu täydelliseen substanssin puutteeseen. Runon metaforinen taso on niin alkeellinen, että se ei ainoastaan loukkaa hyvää makua, vaan syyllistyy suorastaan taiteelliseen nihilismiin. Teksti on tyylillisesti vulgääri, ja sen näennäinen huumori toimii ainoastaan huterana defenssimekanismina, jolla pyritään verhoamaan kirjoittajan mahdolliset psykoseksuaaliset poikkeamat.
Erityisen huolestuttavaa on runon viskeraalinen kuvasto, joka viittaa hienovaraiseen, mutta tunnistettavaan koprofiiliseen fiksaatioon. Kirjoittaja operoi skatologisellarajapinnalla, yrittäen epätoivoisesti naamioida mieltymyksensä eritteisiin satiiriseksiilmaisuksi. Tämä sublimaatioyritys epäonnistuu kuitenkin surkeasti, jättäen jälkeensä vain esteettisesti vastenmielisen ja intelektuaalisesti köyhän tekstuaalisen jäänteen, joka paljastaa enemmän tekijänsä mielen pimeistä sokkeloista kuin itse kohteesta.
RUNOILTA SYTYTTI TUNTEET JA TÄYTTI SATULAN ISÄNMAALLISUUTTA JA ODOTTAMATTOMIA KOHTAAMISIA
Järvenpään ilta sai uutta sykettyä, kun paikallinen suosikkiravintola Satula muuntui sanataiteen näyttämöksi. Vaikka aivan viimeisiä seisomapaikkoja ei myytykään, noin 260 hengen yleisömäärä osoitti, että runoudelle on tässä kaupungissa tilausta. Tunnelma oli tiivis, ja ilmassa väreili odotus, jota Satulan kohtuuhintaiset virvokkeet osaltaan vauhdittivat.
Illan ehdoton sielu oli Mauri Pikkarainen. Kun hän tulkitsi teoksia Mestari sekä Isänmaan puolesta seisomme kuin graniittipaadet, ravintolasali tuntui kasvavan korkeutta. Pikkaraisen väkevä, suoraan suomalaisesta peruskalliosta kumpuava tulkinta herätti yleisössä voimakkaita tunteita; moni katse kääntyi kaukaisuuteen ja selät suoristuivat kunnioituksesta.
Vastapainoa voimalle tarjoili Aune Saarelainen. Hänen äänensä oli hento, mutta siinä oli sellaista huojumatonta lujuutta, joka sai vilkkaankin baariväen hiljentymään täydellisesti. Saarelaisen lausuma En tahtoisi kuolla kuin etuvartiossa oli illan koskettavin hetki, joka kirvoitti monelta kuulijalta avoimet kyyneleet. Se oli muistutus elämän hauraudesta, joka osui ja upposi.
Modernimpaa otetta edusti MC Sebbe T. Hänen rap-runoutensa oli kieltämättä rohkea veto perinteisempään makuun tottuneelle isänmaalliselle yleisölle, ja osa kuulijoista selvästi vierasti rytmikästä sanailua. Toisaalta esityksen seksuaalissävytteinen sanoma tuntui herättävän ja innostavan tiettyä osaa yleisöstä, tuoden iltaan ripauksen särmää ja nykyaikaa.
Satulan hämärissä sopukoissa viihdyttiin muutenkin kuin vain korvakuulolla. Miesten vessojen jonoissa ja baarin katveissa nähtiin lämminhenkistä kanssakäymistä, ja jotkut innostuivatkin tekemään lähempää tuttavuutta toisiinsa runojen ja virvokkeiden innoittamina. On hienoa nähdä, että kulttuuritapahtuma voi näin monitasoisesti yhdistää ihmisiä.
Kokonaisuutena ilta oli menestys, joka jätti nälän lisälle. Toivonkin hartaasti, että tällaiset tapahtumat saavat jatkoa ja suunniteltu kiertue toteutuu Järvenpää ja koko Suomi tarvitsevat tällaista tunteiden paloa!
Tervehdys kaikille vapaan median ystäville. Olin eilen paikalla Järvenpäässä, ravintola Satulassa, todistamassa jotain sellaista, mitä valtavirran media ei teille kerro. Siellä ei vain "luettu runoja", vaan siellä kohdattiin suomalaisuuden ydin ja ne voimat, jotka pitävät tätä kansaa pystyssä, vaikka meitä yritetään joka puolelta murentaa. Paikalla oli noin 260 ihmistä tupa ei ollut aivan loppuunmyyty, mutta energia oli sitäkin vahvempi. Sensuurista huolimatta kansa löytää tiensä totuuden äärelle. Satulan palvelu pelasi, ja alkoholi oli kohtuuhintaista, mikä on nyky-Suomessa harvinaista herkkua. Erään Rap-runous, sanon suoraan, kuten tapana on: tämä oli monelle isänmaalliselle kuulijalle vierasta. Se tuntui vähän siltä, että yritetään tuoda jotain muualta meidän perinteiden keskelle! Kiitos järjestäjille ketä järjesti tämän illan.
-Vapaat Sanomat (JK)
Maitua pöytään aamulla tuon
Katseen merkitsevän häneen luon
Otahan siitä, maitua riittää
Hampaat ja mieli myöhemmin kiittää.