Lue keskustelun säännöt.
Ikä ei ole vain numeroita. Olen havahtunut faktaan että koko edellinen sukupolveni on jo kuollut ja ikätovereita kaatuu koko ajan tai sairas
14.02.2026 |
sairastuu. Kaikenlaista kremppaa ja pahoinvointia. En tiedä mistä saan enää voimaa ja olen havaihtunut faktaan että haluanko itsekin pois täältä kun mikään tekeminenkään ei enää maistu.
Oletko jo 70 ja plus? Mitä mietit? Minä haluaisin jopa rakastua ja pitää rakkaani kädestä kiinni kuin turvaa ja voimaa etsien kun kätemme liitetty yhteen.
Kommentit (35)
Missä iässä teille on alettu mummottelemaan? Minusta se on ikävää huutelua - enkä usko että näkee päältäpäin että olen joku mummo vaan että vanhemmat puhuneet että se on jo mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo nuorempana ihmetellyt tätä lapsellista "ikä on vain numero" -hokemaa. Ei se tietenkään sitä ole! Ajan kuluminen väistämättä muuttaa meistä jokaista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ja mitä vanhempi on sitä selvempiä nämä muutokset ovat.
Ikä on vain numeroita tarkoittaa mielestäni sitä ettei koskaan ole liian vanha rakastumaan ja parisuhteeseen ja ikäerokaan ei haittaa.
Varmaan se tarkoittaa enemmänkin mieltä. Jopa nuori voi kyynistyä ja jäädä petiin makaamaan.
"Ikä on vain numero" on samanlaista pas"apuhetta ja lohduttelua kuin "raha ei tee onnelliseksi",
Kun on jo viisikymppinen,kaikenlaista omaa terveyongelmaa ja iäkkäät vanhemmat vastuulla niin ikä ei todellakaan ole pelkkä numero.
Vierailija kirjoitti:
"Ikä on vain numero" on samanlaista pas"apuhetta ja lohduttelua kuin "raha ei tee onnelliseksi",
Kun on jo viisikymppinen,kaikenlaista omaa terveyongelmaa ja iäkkäät vanhemmat vastuulla niin ikä ei todellakaan ole pelkkä numero.
Et tajua kummankaan lausahduksen syvintä olemusta.
Kaikki 50 vuotiaat ei ole samassa asemassa kuin sinä. Mun vanhemmat oli jo kuolleet tuossa vaiheessa joten oli aikaa vain itselleen. Ja onnellisuus tulee ihmisen sisältä ei ulkoisesta materiasta. Materian palvojat hukkaa itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päälle viisikymppisenä ei tosiaan jaksaisi enää hoitaa vanhuksiaan, ihan typerää ehdottaa sellaista. Sen vapaa-ajan tarvitsee kyllä ihan omaan virkistäytymiseen ja palautumiseen. Ei ihminen voi olla vain toisten palvelija, elämässä pitää olla muutakin.
Kyllä monien onnettomuus ja osattomuus johtuu juuri siitä, että ei ole rahaa.
Toisaalta rahatonkin ihminen voi elää onnellista elämää, mutta siihen liittyy sitten muita tekijöitä ja sitä, että ympäristö ei aseta paineita.
Joku aika sitten katsoin sen dokumentin miehestä ja haikarasta, en muista dokkarin nimeä, mutta jotain itä-euroopasta se oli ja siinä vanha mies hoivasi loukkaantunutta haikaraa. Hän todella eli onnellista elämää, vaikka rahaa ei ollut.
Mutta sellainen vaatii asioita, joita esim. Suomessa ei ole eikä voi olla. Ja ihmisen pitää itsensä olla tyytyväinen ja tasapainossa asian kanssa.
Minä jouduin hoitamaan vanhempaani, joka eli satavuotiaaksi. Olin siis yli 70, kun tästä vapauduin. Ei minulla ollut mahdollisuutta tehdä toisin. Oli vain jaksettava. Oma elämä alkoi sitten siinä iässä.
Nämä on aina tapauskohtaisia juttuja. Kyllähän minä kuulin monestakin suustä, että "minä sanoin heti, että en ala hoitamaan enkä tee mitään jne." No ne oli aina sellaisia tapauksia, joissa sellainen oli heille mahdollista. Oli joku muu taho, joka otti vastuun.
Jos olisin vain jättänyt kaiken hoitamatta, olisin saanut syytteen heitteillejätöstä. Jos olisin vain soittanut jonnekin vanhuspalveluun ja sanonut, että nyt en enää mene sinne ollenkaan ja asia on nyt teidän hoidettava, niin kuinkahan kauan olisi mennyt, että joku olisi todellakin mennyt sinne vanhempani luokse, ja alkanut hoitaa häntä tai hommannut laitospaikan (joita ei kuulemma ikinä ollut, kun kysyin).
Ei meillä aina ole vaihtoehtoja. Vaikka vanhukselle olisi kuinka paljon hoitoa sun muuta, niin viime kädessä aina se omainen pannaan vastuuseen. Ja on niin paljon asioita, joita ei mikään palveluntarjoaja tee. Jos siivoojat tulee kahden viikon välein, niin se kestää sen kaksi viikkoa, kun joku velli lautanen saa olla lattialla nurin tai kaatunut kukkapurkki multineen tai mitä vaan. Roskapussinkaan vieminen ei kuulu kenenkään töihin. Ja siitä ollaan pirun tarkkoja.
Ja kun vanhus haluaa rahansa käteisenä, niin jonkun on huolehdittava ja tarkastettava, että ne rahat on jossain turvassa siellä. Kun monenlaista palveluntarjoajaa käy ja heillä vielä omat avaimet.
Ikä on numeroita, ei voi mitään. Ja todella, omat vanhempieni ikäiset sukulaiset on kaikki kuolleet. Ne minun lapsuuteni aikuiset on joka ikinen poistunut täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N. 55-vuotiaana nuoruudenkavereita alkoi kuolla, samoin perheenjäseniä. Jotenkin olin kuvitellut viettäväni edessä siintävän vanhuuteni noiden ihmisten kanssa, mutta tunsin jääväni kuin nalli kalliolle. Myös parisuhteeni kariutui ja ainoa lapseni muutti ulkomaille opiskelemaan. Olin hämmentynyt koska olen mielestäni aina ollut realisti. Surua ja menetyksiä tuntui kasaantuvan toisensa perään. Jokainen joutuu aikanaan luopumaan rakkaistaan, suru seuraa varjona mukana. Olen nyt n. 65- vuotias, jäämässä eläkkeelle. Elämäni on melko tasapainoista, joskin yksinäistä. Ehkä lisääntyvä vapaa-aika antaa voimia jatkaa harrastuksia, jotka ovat jääneet taka-alalle uuvuttavan työni vuoksi. Iloisen myös lapseni palaamisesta Suomeen, joskin toiselle paikkakunnalle kuin omani.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monien onnettomuus ja osattomuus johtuu juuri siitä, että ei ole rahaa.
Toisaalta rahatonkin ihminen voi elää onnellista elämää, mutta siihen liittyy sitten muita tekijöitä ja sitä, että ympäristö ei aseta paineita.
Joku aika sitten katsoin sen dokumentin miehestä ja haikarasta, en muista dokkarin nimeä, mutta jotain itä-euroopasta se oli ja siinä vanha mies hoivasi loukkaantunutta haikaraa. Hän todella eli onnellista elämää, vaikka rahaa ei ollut.
Mutta sellainen vaatii asioita, joita esim. Suomessa ei ole eikä voi olla. Ja ihmisen pitää itsensä olla tyytyväinen ja tasapainossa asian kanssa.
Minä jouduin hoitamaan vanhempaani, joka eli satavuotiaaksi. Olin siis yli 70, kun tästä vapauduin. Ei minulla ollut mahdollisuutta tehdä toisin. Oli vain jaksettava. Oma elämä alkoi sitten siinä iässä.
Nämä on aina tapauskohtaisia juttuja. Kylläh
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ikä on vain numero" on samanlaista pas"apuhetta ja lohduttelua kuin "raha ei tee onnelliseksi",
Kun on jo viisikymppinen,kaikenlaista omaa terveyongelmaa ja iäkkäät vanhemmat vastuulla niin ikä ei todellakaan ole pelkkä numero.
Et tajua kummankaan lausahduksen syvintä olemusta.
Kaikki 50 vuotiaat ei ole samassa asemassa kuin sinä. Mun vanhemmat oli jo kuolleet tuossa vaiheessa joten oli aikaa vain itselleen. Ja onnellisuus tulee ihmisen sisältä ei ulkoisesta materiasta. Materian palvojat hukkaa itsensä.
Onko se materian palvontaa jos liian köyhä pitämään lemmikkiä? Tai joutuu alle kuusikymppisenä elämään suu täynnä aukkoja, kun julkisella poistettu eikä rahaa implantteihin?
Mutta hyvähän se rikkaan on vittuilla, etten tajua "sanonnan syvintä olemusta". Siirrä tililleni 200 e ja näet,miten onnelliseksi raha todellakin minut tekee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle joka sanoo että "ikä on vain numero" annan kehotuksen hypätä keinusta,täydestä vauhdista 55vuotiaana kun haluat esitellä taitojasi kummilapselle- ja päätyä sairaalaa kun nilkasta menee nivelsiteet ja selässäkin naksahtaa jokin. Vaikka mieli käy rippikoulua,ikääntyvä keho antaa armottomat rajoitukset.
Samoin jokaiselle jonka mielestä " raha ei tuo onnea" sanon ,että kokeilkaapa elää kädestä suuhun pari viikkoa. Näette sitten miten iloiseksi raha tekee,kun ei tarvitse valita esimerkiks naamarasvan ja shampoon välillä vaan saa sekä puhtaat hiukset että kosteutetut kasvot. Ylipäätään voi täyttää ostoskoria laskematta joka senttiä että riittääkö nyt.
Vierailija kirjoitti:
Päälle viisikymppisenä ei tosiaan jaksaisi enää hoitaa vanhuksiaan, ihan typerää ehdottaa sellaista. Sen vapaa-ajan tarvitsee kyllä ihan omaan virkistäytymiseen ja palautumiseen. Ei ihminen voi olla vain toisten palvelija, elämässä pitää olla muutakin.
Miksi pitäisikään hoitaa ? Jos ei muuten niin rahalla saavat ihan itse hommata palveluitaan, jos sen puutetta kitisee on hyvä kuittailla "mikset tehnyt töitä, kun niitä muille olet kitisemässä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo nuorempana ihmetellyt tätä lapsellista "ikä on vain numero" -hokemaa. Ei se tietenkään sitä ole! Ajan kuluminen väistämättä muuttaa meistä jokaista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ja mitä vanhempi on sitä selvempiä nämä muutokset ovat.
Ikä on vain numeroita tarkoittaa mielestäni sitä ettei koskaan ole liian vanha rakastumaan ja parisuhteeseen ja ikäerokaan ei haittaa.
Ikäero ei haittaa, kun parikymppinen mimmi löytää nelikymppisen miehen. 20v kuluttua nainen on 40 ja mies 60, joko ikäero tuntuu? Entä sitten kun nainen on 55, mies onkin 75, vieläkö ikä on pelkkä numero?
Edellinen sukupolveni???
Eihän se nyt itsestä ylemmäs yllä, vaan omia jälkeläisiä, jotta edellinen kuulostaa perin oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä teille on alettu mummottelemaan? Minusta se on ikävää huutelua - enkä usko että näkee päältäpäin että olen joku mummo vaan että vanhemmat puhuneet että se on jo mummo.
Minulle joku tuntematon mies sanoi ollessamme ravintolassa ystäväni kanssa, joka on minua 6 vuotta nuorempi nätti nainen: "Minua huvittaa, että sinä olet tullut tänne. Sinä olet vanha suomalainen nainen". Olin juuri täyttänyt 30 vuotta!
Ikää on 54, viitisen vuotta ovat nivelet vaivanneet, peukalontyviä särkee, oikea polvi kangistuu rasituksessa. Lääkäri titesi nivelrikon.
Hämäränäkö on heikentynyt.
Puolisolla alkoi viisissäkymmenissä alapäästä jatkuva, löyhkäävä vuoto. Seksi loppui. Nyt on tehty kolmen tuloksettoman operaation jälkeen kohdun ja munasarjojen poisto. Saa nähdä saammeko seksin takaisin elämäämme, vai emme.
Ikä ei ole suinkaan pelkkä numero, eikä terveellinen elämä anna kropalle minkäänlaista takuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ikä on vain numero" on samanlaista pas"apuhetta ja lohduttelua kuin "raha ei tee onnelliseksi",
Kun on jo viisikymppinen,kaikenlaista omaa terveyongelmaa ja iäkkäät vanhemmat vastuulla niin ikä ei todellakaan ole pelkkä numero.
Et tajua kummankaan lausahduksen syvintä olemusta.
Kaikki 50 vuotiaat ei ole samassa asemassa kuin sinä. Mun vanhemmat oli jo kuolleet tuossa vaiheessa joten oli aikaa vain itselleen. Ja onnellisuus tulee ihmisen sisältä ei ulkoisesta materiasta. Materian palvojat hukkaa itsensä.
Materiaalin palvontako on sama, kuin kohtuullinen toimeentulo?
Olen jo nuorempana ihmetellyt tätä lapsellista "ikä on vain numero" -hokemaa. Ei se tietenkään sitä ole! Ajan kuluminen väistämättä muuttaa meistä jokaista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ja mitä vanhempi on sitä selvempiä nämä muutokset ovat.