Lue keskustelun säännöt.
Nyt tuli nootti: Suomi käyttää liikaarahaa sosiaalietuuksiin suhteessa muihin EU maihin
13.02.2026 |
Esimerkiksi työttömien tukiin tuhlattu raha on yhteensä suurempi kuin millään muulla EU jäsenmaalla maiden BKT:hen verrattuna:
https://www.verkkouutiset.fi/a/suomi-kayttaa-sosiaalietuuksiin-suhteess…
Kommentit (257)
Väite Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa perustuu tapaan, jolla sosiaalimenot tilastoidaan, ja siihen sisältyy nimenomaan myös työeläkkeet. Tämä selittää ison osan siitä, miksi Suomen luku näyttää erittäin korkealta.
Lasketaanko työeläkkeet mukaan?
Kyllä, kansainvälisissä sosiaalimenotilastoissa (esim. Eurostat, Tilastokeskus) työeläkkeet lasketaan sosiaaliturvamenojen osaksi.
Eläkemenot ovat Suomessa hyvin suuria, koska väestö on ikääntynyt ja eläkkeensaajia on paljon, ja tämä nostaa sosiaalimenojen osuutta suhteessa BKT:hen.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, jotka ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeita (TyEL-maksu yhteensä yli 24% palkoista, josta osa työntekijän palkasta pidätettyä).
Silti tilastoissa katsotaan vain se, kuinka paljon eläkkeitä maksetaan ulos (eläkemenot), ei sitä, tulevatko rahat veroista vai eläkemaksuista kaikki lasketaan sosiaalimenoiksi.
Miten tämä vaikuttaa Suomen asemaan?
Tällä on kaksi keskeistä vaikutusta:
Eläkemenot ovat suurin yksittäinen sosiaalimenojen erä: Eurostatin mukaan ikääntymiseen liittyvät menot (erityisesti eläkkeet) ovat sosiaalimenojen suurin osa koko EU:ssa, ja Suomessa juuri nämä menot ovat EU:n korkeimpia.
Kun nämä suuret eläkemenot lasketaan mukaan, Suomen sosiaalimenot BKT-osuutena nousevat selvästi EU-keskiarvon yläpuolelle, ja tietyissä tilastoissa Suomi sijoittuu kärkeen.
Karkeasti: jos tarkastelusta irrotettaisiin ansiosidonnaiset työeläkkeet ja katsottaisiin vain esimerkiksi perusturvaa (kansaneläkkeet, toimeentulotuki, asumistuki, työttömyysturvan perusosa), Suomen sosiaalikulut näyttäisivät selvästi pienemmiltä eikä Suomi välttämättä olisi listan kärjessä. Tätä eroa harvoin avataan uutisotsikoissa, vaikka tilastoteknisesti se on ratkaiseva.
Muut syyt korkeaan tasoon
Työeläkkeiden lisäksi Suomen lukua nostavat:
Laaja sosiaaliturvajärjestelmä (etuuksia moniin elämäntilanteisiin, universaaleja etuuksia ja tulosidonnaisia etuuksia).
Korkea työllisten ja eläkkeensaajien kattavuus (lähes kaikki työskentelevät kerryttävät työeläkettä ja saavat lopulta lakisääteisen eläkkeen).
Se, että sosiaaliturvan rahoituskanavalla ei ole merkitystä tilastossa: oli rahoitus veroista tai pakollisista vakuutusmaksuista, se näkyy sosiaalimenona.
Yhteenvetona: työeläkkeet lasketaan täysimääräisesti mukaan sosiaalimenoihin, ja juuri niiden suuruus, yhdistettynä ikääntyneeseen väestöön ja korkeaan maksuasteeseen, on tärkein syy siihen, että Suomi näyttää sosiaalietuuksiin suhteessa BKT:hen maailman kärjessä olevalta.
Työeläkkeet lasketaan sosiaalimenoihin, julkisen sektorin menoihin paisuttaen niitä, mutta ei suomalaisten varallisuuteen, joten mittarit on asetettu niin että Suomi sijoittuu niissä paljon huonommin, kuin muuten sijoittuisi. Oikeistoideologia hyötyy näistä mittaustavoista, kuinka ollakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasismia, meillä on vaan niin paljon enemmän maahan muuttajia.
Suomessa on Länsi-Euroopan maista vähiten mmuuttajia.
Euroopan maista suhteessa eniten maahanmuuttajia (ulkomailla syntyneitä) on Liechtensteinissa, jossa noin 70 % asukkaista on syntynyt maan rajojen ulkopuolella.
Jos tarkastellaan laajemmin Euroopan maita, kärkipäähän sijoittuvat:
Liechtenstein: ~70 % väestöstä
Luxemburg: Noin 51 % asukkaista on ulkomailla syntyneitä
Malta: Noin 30,8 %
Kypros: Noin 26,9 %
Sveitsi, Ruotsi ja Itävalta ovat myös maita, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on korkea.
Muita huomioita:
Absoluuttisesti (lu
Suomen työvoimasta työttömien osuus oli joulukuussa 13% minkä johdosta Suomen työttömyysaste on 10,7%. Ja vieraskielisten osuus Suomen väestöstä on noin 11%. Vieläkö joku väittää että nuo työttömät eivät ole muualta Suomeen muuttaneita?
Hahaa, ja ihmiset kuitenkin jatkavat samojen puolueiden äänestämistä vuodesta toiseen. Varsinaisia mätäpaiseita ovat kaikki puolueet, mutta käsitän kyllä ihan hyvin että noin 20% ihmisistä kannattavat nykymenoa, mutta oikeassa demokratiassa sen ei pitäisi riittää. Oikeastaan kaikkien pitäisi lähteä kaduille mielenosoituksiin, mutta tämän maan kermaperseet tuntien, se ei tule tapahtumaan, ellei sitten kaikille tarjota henkilökohtaista kyytiä mielenosoituspaikoille, ja paikan päällä pihvit ja kahvit , että joku vaivautuisi tulemaan paikalle. Mutta jos 80% ihmisistä ei äänestäisi, niin sehän kyllä ratkaisisi asioita, eikä siinä kirjaimellisesti tarvitsisi tehdä mitään, ei edes vaivautua vaalipaikalle äänestämään, mikä olisi suuri voitto jos vaalipäivinä sattuisi vielä satamaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha kuuluu ihmisille ja elämiin. Suoraan. Ilman välikäsiä. Monilla leikkuri ollut. Ei kai rahan ajatella kuuluvan johonkin kaivoon.
Suomessa on maksett työttömyystukia jo iät ja silti tuo työttömyys ei ole kadonnut ja nykytilanteessa se on vain kasvanut kun eivät työllisty joten kyllä se kaivoon menee kun sillä ei ole ollut työttömyyttä poistavaa eikä työttömiä työllistäviä vaikutuksia.
Ootko vähän tyhmä?
Ei työttömyystuen tarkoituskaan ole olla mikään "työttömyyttä poistava" systeemin vaan on olemassa ihan vain sen takia, ettei ihminen kuole nälkään tai joudu kadulle, jos työttömyys osuu kohdalle.
Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi , että sen pitäisi jotenkin työllistää tai että sillä olisi "työttömiä työllistävä vaikutus" :D
Eikä se mihinkään kaivoon mene vaan sillä ruokitaan esim taapero, joka sitten aikanaan maksaa Suomen valtiolle veroja, kun ei ole pienenä kuollut nälkään, vaikka vanhemmat on joutuneet työttömiksi.
Vai haluaisitko sinä nähdä, kun osa kansasta (myös paljon pikkulapsiperheitä) asuu veneen alla tai teltassa talvella, kun työt on työpaikan konkurssin takia lähteneet alta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyisellä hallituksella on suuri hätä, kun vaalit jo vuoden päästä ja kannatus laskee kuin lehmän häntä ja äänestjiä pelotellaan Eu:lla, nooteilla ja valehdellaan suuna päänä. Ja ihankuin äänestäjät ei tietäisi Verkkouutisten media-arvio tai missä tilanteessa valtio saa nootin.
kokoomus jatkaa Persujen poliittisia arvoja, vilppiä ja valehtelua. Onneksi rämä kaikki on pian ohi ja saadaan rehelliset vallanpitäjät.
Ei kukaan vaaleissa tule muistamaan muuta kuin persujen silmien venytykset joten lappuun tulee taas joku kokoomuslaisen numero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raha kuuluu ihmisille ja elämiin. Suoraan. Ilman välikäsiä. Monilla leikkuri ollut. Ei kai rahan ajatella kuuluvan johonkin kaivoon.
Taidat olla demari jos noin ajattelet. Ei raha tule seinästä, joten automaattisesti sitä ei kuulu jaella yhteiskunnan varoista kenellekään. Pitää olla hyvä syy, että nykyisillä velkarahamäärillä ylläpidetään hyvää elintasoa ilman omia ponnisteluja. Jos ei ole mistä rahaa jaetaan, niin pakostakin siinä alkaa leikkuri laulamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voivat käyttää kirjastojen asiakaskoneita. Ja jos heidän tarvitsee jonnekin soittaa niin käyttää joko sitä vanhaa luuria jonka ovat omistaneet vuosia tai jos sitä ei ole niin sitten lainaa kaverilta, sukulaiselta tai vaikka naapurilta puhelinta sen puhelun ajaksi.
Osalla ei ole kirjastoa lähellä. Mutta tosiaan ei puhelinta tarvitse, jos tulee tulipalo asunnossa niin lähtee vain itse ulos. Apua voi hälyttää lähikaupasta, johon on kävellen 3 km.
Kauppaan kävelyyn menee 30 minuuttia.
Kauppa ei ole yöllä auki, mutta seuraavana päivänä sitten voi ilmoittaa tulipalosta, jos ei ole rahaa puhelimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voivat käyttää kirjastojen asiakaskoneita. Ja jos heidän tarvitsee jonnekin soittaa niin käyttää joko sitä vanhaa luuria jonka ovat omistaneet vuosia tai jos sitä ei ole niin sitten lainaa kaverilta, sukulaiselta tai vaikka naapurilta puhelinta sen puhelun ajaksi.
Osalla ei ole kirjastoa lähellä. Mutta tosiaan ei puhelinta tarvitse, jos tulee tulipalo asunnossa niin lähtee vain itse ulos. Apua voi hälyttää lähikaupasta, johon on kävellen 3 km.
Kauppaan kävelyyn menee 30 minuuttia.
Kauppa ei ole yöllä auki, mutta seuraavana päivänä sitten voi ilmoittaa tulipalosta, jos ei ole rahaa pulimeen.
Kannattaa ilmoittaa myös vuokraisännälle seuraavana päivänä, jos kaupasta joku suostuu lainaamaan puhelinta.
Väite Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa perustuu tapaan, jolla sosiaalimenot tilastoidaan, ja siihen sisältyy nimenomaan myös työeläkkeet. Tämä selittää ison osan siitä, miksi Suomen luku näyttää erittäin korkealta.
Lasketaanko työeläkkeet mukaan?
Kyllä, kansainvälisissä sosiaalimenotilastoissa (esim. Eurostat, Tilastokeskus) työeläkkeet lasketaan sosiaaliturvamenojen osaksi.
Eläkemenot ovat Suomessa hyvin suuria, koska väestö on ikääntynyt ja eläkkeensaajia on paljon, ja tämä nostaa sosiaalimenojen osuutta suhteessa BKT:hen.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, jotka ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeita (TyEL-maksu yhteensä yli 24% palkoista, josta osa työntekijän palkasta pidätettyä).
Silti tilastoissa katsotaan vain se, kuinka paljon eläkkeitä maksetaan ulos (eläkemenot), ei sitä, tulevatko rahat veroista vai eläkemaksuista kaikki lasketaan sosiaalimenoiksi.
Miten tämä vaikuttaa Suomen asemaan?
Tällä on kaksi keskeistä vaikutusta:
Eläkemenot ovat suurin yksittäinen sosiaalimenojen erä: Eurostatin mukaan ikääntymiseen liittyvät menot (erityisesti eläkkeet) ovat sosiaalimenojen suurin osa koko EU:ssa, ja Suomessa juuri nämä menot ovat EU:n korkeimpia.
Kun nämä suuret eläkemenot lasketaan mukaan, Suomen sosiaalimenot BKT-osuutena nousevat selvästi EU-keskiarvon yläpuolelle, ja tietyissä tilastoissa Suomi sijoittuu kärkeen.
Karkeasti: jos tarkastelusta irrotettaisiin ansiosidonnaiset työeläkkeet ja katsottaisiin vain esimerkiksi perusturvaa (kansaneläkkeet, toimeentulotuki, asumistuki, työttömyysturvan perusosa), Suomen sosiaalikulut näyttäisivät selvästi pienemmiltä eikä Suomi välttämättä olisi listan kärjessä. Tätä eroa harvoin avataan uutisotsikoissa, vaikka tilastoteknisesti se on ratkaiseva.
Muut syyt korkeaan tasoon
Työeläkkeiden lisäksi Suomen lukua nostavat:
Laaja sosiaaliturvajärjestelmä (etuuksia moniin elämäntilanteisiin, universaaleja etuuksia ja tulosidonnaisia etuuksia).
Korkea työllisten ja eläkkeensaajien kattavuus (lähes kaikki työskentelevät kerryttävät työeläkettä ja saavat lopulta lakisääteisen eläkkeen).
Se, että sosiaaliturvan rahoituskanavalla ei ole merkitystä tilastossa: oli rahoitus veroista tai pakollisista vakuutusmaksuista, se näkyy sosiaalimenona.
Yhteenvetona: työeläkkeet lasketaan täysimääräisesti mukaan sosiaalimenoihin, ja juuri niiden suuruus, yhdistettynä ikääntyneeseen väestöön ja korkeaan maksuasteeseen, on tärkein syy siihen, että Suomi näyttää sosiaalietuuksiin suhteessa BKT:hen maailman kärjessä olevalta.
Niin, nuo sosiaalimenot ovat valtaosaltaan nykyisiä eläkkeitä eikä muiden sosiaalimenojen leikkaus vaikuttaisi tuohon tilastoon juuri ollenkaan. Eli nykyiset eläkkeet leikkuriin ja heti, muuten ollaan tilaston kärjessä vaikka mitä tehtäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruskeat ovat suurin puolue suomessa vuonna 2040. Siinä vihreillä ja persuilla miettimistä.
Niin, nuo sosiaalimenot ovat valtaosaltaan nykyisiä eläkkeitä eikä muiden sosiaalimenojen leikkaus vaikuttaisi tuohon tilastoon juuri ollenkaan. Eli nykyiset eläkkeet leikkuriin ja heti, muuten ollaan tilaston kärjessä vaikka mitä tehtäisiin.
Eläkkeiden leikkaus ja eläkekatto on siis ainoa asia joka auttaa sosiaalimenojen laskemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voivat käyttää kirjastojen asiakaskoneita. Ja jos heidän tarvitsee jonnekin soittaa niin käyttää joko sitä vanhaa luuria jonka ovat omistaneet vuosia tai jos sitä ei ole niin sitten lainaa kaverilta, sukulaiselta tai vaikka naapurilta puhelinta sen puhelun ajaksi.
Osalla ei ole kirjastoa lähellä. Mutta tosiaan ei puhelinta tarvitse, jos tulee tulipalo asunnossa niin lähtee vain itse ulos. Apua voi hälyttää lähikaupasta, johon on kävellen 3 km.
Kauppaan kävelyyn menee 30 minuuttia.
Kauppa ei ole yöllä auki, mutta seuraavana päivänä sitten voi ilmoittaa tulipalosta, jos ei ole rahaa pu
Ai moni ruokakauppa on nykyisin 24/7 auki, ainoastaan alkoholia ei sieltä saa kello 21 jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voivat käyttää kirjastojen asiakaskoneita. Ja jos heidän tarvitsee jonnekin soittaa niin käyttää joko sitä vanhaa luuria jonka ovat omistaneet vuosia tai jos sitä ei ole niin sitten lainaa kaverilta, sukulaiselta tai vaikka naapurilta puhelinta sen puhelun ajaksi.
Osalla ei ole kirjastoa lähellä. Mutta tosiaan ei puhelinta tarvitse, jos tulee tulipalo asunnossa niin lähtee vain itse ulos. Apua voi hälyttää lähikaupasta, johon on kävellen 3 km.
Kauppaan kävelyyn menee 30 minuuttia.
Talo ehtii tuhoutua tuossa ajassa melkoisesti.
Meillä kauppaan matkaa 10 km joten taloa tuskin enää olisi ennen kuin saa apua hälytettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi siihen lasketaan julkinen terveydenhoito, jota ei ole osassa maista.
Työterveyshuolto lasketaan myös mukaan, mutta vain se osa, joka täyttää sosiaaliturvan / terveydenhuollon tilastojen kriteerit ja tässä on oleellinen ero maiden välillä.
Miten työterveyshuolto näkyy Suomessa?
Suomen virallisissa sosiaalimeno- ja terveysmenotilastoissa (EU:n ESSPROS ja terveydenhuoltomenotilasto) työterveyshuollon kustannukset ovat mukana silloin, kun ne kuuluvat lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja niihin maksetaan esimerkiksi Kelan korvauksia.
Toisin sanoen: lakisääteinen, työnantajan järjestämä ja osin julkisin varoin (Kela-korvaus) tuettu työterveyshuolto näkyy sekä sosiaalimenoissa että terveydenhuoltomenoissa, mutta työnantajan tai työntekijän itse maksama ylimenevä lisäpalvelu ei yleensä näy sosiaalimenoina vaan yksityisinä menoina.
Käytännössä:
* Julkisiksi sosiaali-/terveysmenoiksi lasketaan esim. Kelan korvaukset työterveyshuollosta sekä ne osuudet, jotka tilastoissa luokitellaan lakisääteisiin terveyspalveluihin.
* Työnantajan puhtaasti omaehtoiset lisäedut (esim. laaja vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus tai ylimääräiset palvelut ilman julkista tukea) eivät kuulu sosiaalimenotilastoihin, vaikka ne voivat näkyä erillisissä terveysmenotilastoissa yksityisinä terveysmenoina.
Miten maissa, joissa ei ole julkista terveydenhuoltoa?
EU- ja OECD-vertailuissa pyritään keräämään kaikki terveysmenot (julkiset ja yksityiset) yhteen terveydenhuoltomenotilastoon, mutta sosiaalimenot-käsite on rajattu nimenomaan sellaisiin menoihin, joissa on jonkinlainen sosiaalivakuutus- tai julkisen tuen elementti.
Maissa, joissa ei ole kattavaa julkista terveydenhuoltoa (tyypillinen esimerkki Yhdysvallat), suuri osa työterveys-/työsuhde- ja yksityisistä vakuutuksista rahoitetusta hoidosta ei näy sosiaalimenoina, vaan yksityisinä terveysmenoina vaikka kokonaisterveysmenot BKT:hen nähden voivat olla erittäin suuret.
Tämä aiheuttaa vinouman vertailussa:
* Pohjoismaissa iso osa terveydenhuollosta (ja työterveyshuollosta) hoituu julkisen sektorin tai lakisääteisten vakuutusten kautta, joten ne lasketaan julkisiksi sosiaalimenoiksi.
* Maissa, joissa terveyspalvelut rahoitetaan pääosin yksityisillä vakuutuksilla ja työnantajien eduilla ilman julkista tukea, sama hoito näkyy tilastoissa paljon pienempänä sosiaalimenoina, vaikka kokonaiskulutus terveyteen voi olla vähintään samaa tasoa tai suurempi.
Yhteenvetona:
Suomessa myös lakisääteinen työterveyshuolto tulee sosiaalimenoihin ja julkisiin terveysmenoihin mukaan siltä osin kuin siihen liittyy lakisääteisiä velvoitteita ja julkista rahoitusta, kun taas maissa ilman julkista terveydenhuoltoa vastaavat työnantaja- ja vakuutusperusteiset kulut näkyvät pääosin yksityisinä terveysmenoina, eivät sosiaalimenoina, mikä pienentää näiden maiden sosiaalimenojen suhteellista tasoa vertailussa.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla! Täällähän länkytetään harva se päivä, että Suomessa maksetaan liian vähän sosiaalitukia muuhun Eurooppaan verraten.
Niin sitä varmaan maksetaan, mutta kun BKT on ollut sen 20 vuotta pelkkää alamäkeä ja nyt kun ollaan alimmillaan ikinä, niin tottakai se suhtautettuna näyttää tolta nyt.
Hallituksen omat toimet on ajaneet ihmisiä toimeentulotuen piiriin, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset on yks syistä. Suomessa on ihmisiä, jotka on täysin tukien ulkopuolella olevia, jos heistä osa siirtyisi tukien piiriin luvut nousisi entisestään.
Karkeasti: jos tarkastelusta irrotettaisiin ansiosidonnaiset työeläkkeet ja katsottaisiin vain esimerkiksi perusturvaa (kansaneläkkeet, toimeentulotuki, asumistuki, työttömyysturvan perusosa), Suomen sosiaalikulut näyttäisivät selvästi pienemmiltä eikä Suomi välttämättä olisi listan kärjessä. Tätä eroa harvoin avataan uutisotsikoissa, vaikka tilastoteknisesti se on ratkaiseva.
Näinpä. Lisäksi meillä alipalkkaus on hyväksyttyä ja sitäkin paikataan sitten sosiaaliturvalla. Nykyhallitus pyrkii laskemaan työn kannattavuutta tekijälleen vielä lisää.
Palkan pitäisi riittää elämiseen.
Helsingissä kaupat on varmaan auki 24 h vuorokaudessa, ei muualla.
Väite Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa perustuu tapaan, jolla sosiaalimenot tilastoidaan, ja siihen sisältyy nimenomaan myös työeläkkeet. Tämä selittää ison osan siitä, miksi Suomen luku näyttää erittäin korkealta.
Lasketaanko työeläkkeet mukaan?
Kyllä, kansainvälisissä sosiaalimenotilastoissa (esim. Eurostat, Tilastokeskus) työeläkkeet lasketaan sosiaaliturvamenojen osaksi.
Eläkemenot ovat Suomessa hyvin suuria, koska väestö on ikääntynyt ja eläkkeensaajia on paljon, ja tämä nostaa sosiaalimenojen osuutta suhteessa BKT:hen.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, jotka ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeita (TyEL-maksu yhteensä yli 24% palkoista, josta osa työntekijän palkasta pidätettyä).
Silti tilastoissa katsotaan vain se, kuinka paljon eläkkeitä maksetaan ulos (eläkemenot), ei sitä, tulevatko rahat veroista vai eläkemaksuista kaikki lasketaan sosiaalimenoiksi.
Miten tämä vaikuttaa Suomen asemaan?
Tällä on kaksi keskeistä vaikutusta:
* Eläkemenot ovat suurin yksittäinen sosiaalimenojen erä: Eurostatin mukaan ikääntymiseen liittyvät menot (erityisesti eläkkeet) ovat sosiaalimenojen suurin osa koko EU:ssa, ja Suomessa juuri nämä menot ovat EU:n korkeimpia.
* Kun nämä suuret eläkemenot lasketaan mukaan, Suomen sosiaalimenot BKT-osuutena nousevat selvästi EU-keskiarvon yläpuolelle, ja tietyissä tilastoissa Suomi sijoittuu kärkeen.
Karkeasti: jos tarkastelusta irrotettaisiin ansiosidonnaiset työeläkkeet ja katsottaisiin vain esimerkiksi perusturvaa (kansaneläkkeet, toimeentulotuki, asumistuki, työttömyysturvan perusosa), Suomen sosiaalikulut näyttäisivät selvästi pienemmiltä eikä Suomi välttämättä olisi listan kärjessä. Tätä eroa harvoin avataan uutisotsikoissa, vaikka tilastoteknisesti se on ratkaiseva.
Muut syyt korkeaan tasoon
Työeläkkeiden lisäksi Suomen lukua nostavat:
* Laaja sosiaaliturvajärjestelmä (etuuksia moniin elämäntilanteisiin, universaaleja etuuksia ja tulosidonnaisia etuuksia).
* Korkea työllisten ja eläkkeensaajien kattavuus (lähes kaikki työskentelevät kerryttävät työeläkettä ja saavat lopulta lakisääteisen eläkkeen).
* Se, että sosiaaliturvan rahoituskanavalla ei ole merkitystä tilastossa: oli rahoitus veroista tai pakollisista vakuutusmaksuista, se näkyy sosiaalimenona.
Yhteenvetona: työeläkkeet lasketaan täysimääräisesti mukaan sosiaalimenoihin, ja juuri niiden suuruus, yhdistettynä ikääntyneeseen väestöön ja korkeaan maksuasteeseen, on tärkein syy siihen, että Suomi näyttää sosiaalietuuksiin suhteessa BKT:hen maailman kärjessä olevalta.