AMK harjoittelupaikkojen löytämisen vaikeus
Sote-alan harjoittelupaikkoja on ollut hankala löytää itse ja opinnot viivästyvät. Samaa ongelmaa on myös muiden alojen opiskelijoilla. Mistä luulette tämän johtuvan? Ehkä yksi tekijä on se, että joissakin ammateissa varsinainen työssäoppiminen tapahtuu työelämässä. Opiskelijat tulevat sinne vähäisillä taidoilla ja tiedoilla. Työelämä on nykyisin jo itsessään kiireistä ja vaativaa. Opiskelijan ohjaus kaiken muun työn lisäksi voi olla liikaa, sitä ei enää jakseta. Ehdotankin, että palataan vanhaan hyvään aikaan, jolloin koulussa oikeasti opeteltiin asioita ja ammattia. Ja että koulu hoitaisi harjoittelupaikat opiskelijoille. Ja toiseksi, että jokaisella työpaikalla olisi liiallinen stressi ja kiire pois, työhyvinvointi ja jaksaminen toteutuisi hyvässä henkilöstön hallinnossa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun jostain kiristetään, niin se kiristää koko ketjua. Pian jää pää vetävän käteen.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Sotealan paikkoja ei saa, vaikka harjoittelu on aina ollut PALKATON, toisin kuin monella muulla alalla.
Mites eläkeläiset pääsee tekeen hoivayksiköihin keikkaa niin paljon kun jaksaa?
Vierailija kirjoitti:
Työharjoittelun kautta oli joskus mahdollisuus saada kesäksi töitä ja jopa työllistyä valmistumisen jälkeenkin. Ei taida enää näin olla?
Ei ole ainakaan 2020-luvulla ollut enää että valmistumisen jälkeen hypätään heti PALKALLISEEN työhön.
Vierailija kirjoitti:
AMK opettajien resurssit vähennettiin minimiin reilut kymmenen vuotta sitten. Osa opettajista sai potkut. Jäljelle jääneet opettajat eivät enää ehtineet hankkia harjoittelupaikkoja, joten opiskelijoiden pitää se nyt itse tehdä. Eikä ohjaajia löydy koulusta eikä työpaikoilta.
Itse entisenä AMK-opiskelijana ajattelin että koulu olisi jatkuvasti läsnä työharjoittelupaikan hankkimisessa kun kerran se kuuluu opintoihin. Kyllä se omasta mielestä se on koulujen tehtävät löytää ne paikat, johon opiskelijat voi sitten kuitata että haluaa suorittaa harjoittelun siellä.
Oman kokemukseni mukaan tavoitteet ovat alhaiset ja ei todellakaan voi verrata yliopistoon vaikka näin yritetään uskotella. Opetuksen taso aivan surkea ja miksi ottaisin vaivoikseni harjoittelijan, joka ei osaa mitään?
Ongelmana on se, että nykyään koulutus ei takaa harjoittelijan osaamista. Minulla on pienehkö it-firma, joka työllistää kymmenkunta henkilöä. Minulla on ollut harjoittelijoita peruskoulun TETläisistä yliopistoon asti. Nykyään koulutus ei vaan takaa mitään. Minulla on ollut tapaus, jossa TETläinen on ollut parempi työntekijä kuin yliopiston ja ammattikorkeakoulun harjoittelija. Jokaisella tasolla vaihteluväli on ihan älytön. On erinomaisia tyyppejä ja on sellaisia, joilla ei tee mitään.
Suomeen tarvitsiin jokin kouluista riippumaton taho, joka testaisi ja takaisi harjoittelijoiden tietyn vähimmäistason ja vähimmisosaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana on se, että nykyään koulutus ei takaa harjoittelijan osaamista. Minulla on pienehkö it-firma, joka työllistää kymmenkunta henkilöä. Minulla on ollut harjoittelijoita peruskoulun TETläisistä yliopistoon asti. Nykyään koulutus ei vaan takaa mitään. Minulla on ollut tapaus, jossa TETläinen on ollut parempi työntekijä kuin yliopiston ja ammattikorkeakoulun harjoittelija. Jokaisella tasolla vaihteluväli on ihan älytön. On erinomaisia tyyppejä ja on sellaisia, joilla ei tee mitään.
Suomeen tarvitsiin jokin kouluista riippumaton taho, joka testaisi ja takaisi harjoittelijoiden tietyn vähimmäistason ja vähimmisosaamisen.
Tai mahdollisuus harjoittelupaikoille vaatia tietty osaamistaso. Esim että harjoitteluun otetaan opiskelija jonka ka on vähintään 3,5/5.
Ehdotuksesi kuulostaa lastentarhalta. Ei kaikki voi olla kivaa, ei se ole töissäkään. Panostamalla opiskeluun oppii. Se vie nykynuorten mielestä liikaa aikaa. Ja kaiken ei tule olla helppoa, jotta kaikki pärjäisivät. Jos ei ole rahkeita, opiskelee jotain johon on, eikä huuda pilipalikoulutuksella olevansa korkeakoulutettu.