Lue keskustelun säännöt.
Miten työttömän on oikein tarkoitus käyttää päivänsä?
10.02.2026 |
Maksullisiin harrastuksiin ei ole varaa, ja juuri oli uutisissa juttu Nikosta, joka menetti työttömyystukensa, koska harrasti kotikoneella musiikkia. Eli harrastukset ei oikein käy. Vapaaehtoistyötä ei saa tehdä, koska silloin ei työvoimaviranomaisen näkemyksen mukaan joko ole työmarkkinoiden käytettävissä kokoaikatyöhön tai sitten siitä vapaaehtoistyöstä voisi noin teoriassa saada palkkaa, jos sitä tekisi yrittäjänä, niin siksi työttömyystuki evätään. Opiskella ei saa, koska silloin ei ole työmarkkinoiden käytössä kokopäiväiseen työhön tai tulkitaan opiskelijaksi, ja työttömyystuki evätään.
Ai työttömän pitäisi hakea kaikki aika töitä?! No niin. Olen työtön ja haen joka päivä töitä, myös sunnuntaisin. Luen joka päivä mollit, valtiollet, duunitorit, linkedinit, facen työnhakuryhmät jne jne. Haen jokaista paikkaa, joka nyt etäisestikään voisi sopia tai olla mahdollinen (myös matalamman tason ja kaukana sijaitsevia). Räätälöin hakemuksen ja CV:n jokaista paikkaa varten. Olen käynyt työnhakuvalmennuksessa. CV:tä ja hakemusta on viilattu ammattilaisten avulla. Olen akateeminen, ja laadukkaan tekstin tuottaminen on minulle jo lähtökohtaisesti ammatillinen perustaito, joten hakemukseni ja CV oli noin lähtökohtaisesti jo varsin hyviä. Olen ollut jo pidempään työtön, ja on tullut soiteltua ja viestiteltyä moneen kertaan kaikki kontaktit ja verkostot läpi.
SILTI en saa käytettyä työnhakuun kuin pari tuntia päivässä, usein en sitäkään. En ymmärrä miten työttömän olisi oikein tarkoitus käyttää päivänsä, jos se koko päivä pitäisi käyttää työnhakuun. Millä kummalla se 8 tuntia päivässä täytetään työnhaulla?
Kommentit (76)
Mä en hae töitä, mutta miesystävä
On paljon poissa. Mä teen vintediin ilmoituksia, just tuttu, joka omistaa venesataman, kertoinsukkia voi tehdä niin paljon, kun huvittaa. Ei niistä paljon rahaa tule, mutta langat ovat eräältä ex yrittäjältä, joka laittoi pillit pussiin jo 5 v sitten.
Hiihdän 3 krt viikossa, rundi kestää vajaa tunnin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttelen omia eläkkeellä olevia vanhempia kotitöissä ja saan palkaksi autoa lainaan. Autolla vien ystävän lapsia harrastuksiin ja ystävä maksaa mun osuuden yhteisestä liikuntaharrastuksesta.
Autoilen pari kertaa viikossa myös 92-vuotiaan tätini kanssa ruokaostoksille ja täti maksaa avun ruokakassina. Kerran viikossa imuroin ja pesen kylppärin kauppareissun päätteeksi. Täti sai irtisanottua kotisiivouksen, kun oli liikaa vaihtuvuutta siivoojissa.
Olen joskus miettinyt että jos jäisin työttömäksi, treenaisin. Netistä löytyy pilvin pimein jumppaohjelmia, käsipainoja saa halvalla, ulkona voi kävellä ja juosta. Treenaan toki nytkin, mutta jos saisi tehdä ilman aikataulupaineita, rakentaa vaikka oman treeniohjelman jne. Helppo tosin varmaan huudella täältä.
Jos ei ole sellaista osaamista josta joku olisi valmis maksamaan, pitää ryhtyä kehittämään itseään. Ei sinua kukaan palkkaa, jos et mitään osaa.
Ei voi kuin ihmetellä kuinka neuroottinen ja työsentrinen eetos suomessa vallitsee yhä, vaikkei töitä edes ole riittänyt kaikille enää vuosiin. Löysätkää vähän kravaattia pikkuhiljaa. Mitä tuolla pingottamisella saavuttaa mielipahan tai masennuksen lisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä kuinka neuroottinen ja työsentrinen eetos suomessa vallitsee yhä, vaikkei töitä edes ole riittänyt kaikille enää vuosiin. Löysätkää vähän kravaattia pikkuhiljaa. Mitä tuolla pingottamisella saavuttaa mielipahan tai masennuksen lisäksi?
Ei kysymys ole siitä että pitäisi tehdä työtä. Kyse on siitä että kustantaa itse elämisensä. Ei ole moraalisesti oikein olla vapaamatkustaja.
Vierailija kirjoitti:
Stereotyyppisesti työttömän pitäisi juoda jatkuvasti kaljaa. Se ei ole rahallisesti mahdollista niin pakko tehdä muutakin.
Loppukuusta kiljua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä kuinka neuroottinen ja työsentrinen eetos suomessa vallitsee yhä, vaikkei töitä edes ole riittänyt kaikille enää vuosiin. Löysätkää vähän kravaattia pikkuhiljaa. Mitä tuolla pingottamisella saavuttaa mielipahan tai masennuksen lisäksi?
Ei kysymys ole siitä että pitäisi tehdä työtä. Kyse on siitä että kustantaa itse elämisensä. Ei ole moraalisesti oikein olla vapaamatkustaja.
Mutta kun se ei ole kaikille mahdollista, ei moraalisesti eikä faktuaalisesti.
Mä tein käsitöitä hyväntekeväisyyteen. Kun on hiljaa siitä niin kukaan ei tiedä kun ninettömänä lähettää tai kaveri lähettää. Valmistelin myös yritystä. Se vain piti tehdä kiertoteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnhaun lisäksi voi kasvattaa osaamistaan (jos virallinen opiskelu kielletty niin salaa katsomalla vaikka youtube kursseja tai lukemalla), ulkoilla ja muutenkin liikkua, metsästää ruokatarjouksia, opetella edullisia kotiruokareseptejä, tehdä kotiaskareita, siivota vaikka kaappeja jos löytyy jotain myytävää tms. Ja kyllä voi kavereitakin tavata ja ihan vaan hetken sohvalla makoilla ja vaikka pleikkaa pelata.
Olen nyt työttömyyden jatkuessa ajatellut vaan useammin ja useammin, että on tullut aika päättää päivänsä. Aikaa joo on tosiaan, mutta mitä tällä ajalla tekee kun ei ole mitään järkevää tekemistä. Se on loppujen lopuksi aika vähän mitä voi tehdä ilmaiseksi tai hyvin edullisesti eikä kaikki edes ole sellaista mikä kiinnostaa. Sellaista on tullut tylsyyksissään kokeilluksi ihan jo siksikin, että eihän sitä voi tietää jos vaikka tykkääkin mutta ei.
Ärsyttää vaan jouten oleminen kun aika kuluu ja elämä menee ihan haaskuun kun ei pääse toteuttamaan niitä sellaisia asioita jotka oikeasti kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiseen mielenmaisemaan sopisi parhaiten neuvosto-mallinen kolhoositalous jossa jokaiselle osoitetaan valtion toimesta työpaikka, tasapalkalla tasaverolla ja tasa-arvolla. Näin saataisiin 100% työllisyys ja ratkaistaan kaksi ongelmaa kerralla; naapurikateus ja työneuroosi. Saa toteuttaa.
Onhan se surullista jos oma identiteetti rakentuu täysin työn ympärille. Nykymenoa kun katsoo niin kovin on heikolla pohjalla kun ei tiedä mikä firma kaatuu seuraavana. Elämässä pitää olla muutakin konkreettista kuin se työ, elämää ei voi rakentaa yksin sen varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä koko ajan hakea töitä. Eihän vapaita työpaikkoja koko ajan ilmesty hakuun. Pitää huoli omasta kunnosta. Tapaa ystäviä jne.
Ei kaikilla ole ystäviä, jotka ovat keskellä päivää yhtä vapaana kuin työtön. Tuskin ap:kaan miettii, että mitä tekisi ja tulisi tulokseen "ai niin, tapaan klo 19 työssäkävää kaveria".
Vierailija kirjoitti:
Olin 2kk työttömänä, jatkuvasti vaimo mäkätti siivoomaan, tiskaamaan, pyykkäämään, juoksemaan kaupassa ja viemään lapsia sinne ja tänne, aivan täyttä painajaista, luojan kiitos pääsin töihin ja nyt aionkin olla kostoksi seuraavat kuukaudet, aina kun mahdollista, ylitöissä.
En oikein ymmärrä näitä, lukisin, kävisin lenkillä, soittelisin jotain ja katselin elokuva jne, että onko näillä kaikilla jotkut kotipalvelijat?
Outo kysymys, koska näytät pitävän vaimoasi kotipalvelijana.
Joillakin ei ole lapsia tai lapset ovat aikuisia.