Miten nopeasti voi odottaa mielialan paranemista, jos lopettaa joka viikonloppuisen juomisen?

Aikuisen ihmisen pitäisi osata huolehtia mielenterveydestään. Jotain on mennyt pilalle lapsuudessa jos näin ei ole.

Minulla juomisen lopettaminen ei ole näkynyt kuin rahan säästymisenä. Paino ei ole tippunut yhtään eikä mieliala kohentunut, myöskään väsymys ei ole vähentynyt. Turhaahan alkoholi on, mutta ei sillä ihmisen ongelmien kanssa välttämättä ole mitään tekemistä. Itseäni harmitti etenkin alussa eniten, että en ole yhtään virkeämpi raittiina, ihan samanlaisessa sumussa menee maanantait.

No kerran viikonlopussa juominen nyt mitään ole vaikuttanut tähänkään asti. Eri asia, jos vetäisi usean päivän putkia säännöllisesti. 

Ts. ei  olo parane sen lopettamisella, kun se alunperinkään ole siihen vaikuttanut. 

Vierailija kirjoitti:

Lopetin noin kuusi vuotta sitten ja odottelen edelleen mielialan parantumista. Muitakaan hienoja muutoksia ei ole vielä kuulunut.

Varmaan sinun tapauksessa matala mieliala ei alun perin johtunut alkoholista, vaan ehkä se oli niin päin, että yritit korjata matalaa mielialaa juomisella. Sehän on Suomessa aika yleistä ja kyllä se yhtä paljon auttaa kuin pakkasella housuun pissaaminen, eli kivasti lämmittää hetken, kunnes tulee entistä kylmempi. Nyt kun juominen on loppunut, niin matala mieliala on jäljellä. Oletko yrittänyt saada siihen apua, vai onko niin ettei hoito enää auta ja se on ehtinyt kroonistua? Odottelemalla se ei korjaannu. 

Itse heräsin ja lopetin melkein jokailtaisen parin alkoholiannoksen ottamisen. Muutaman päivän tuntui vaikealta, mutta jo parin viikon jälkeen huomaa selkeän positiivisen muutoksen, vaikkei kyse ollut edes humalajuomisesta. Alkoholi on myrkkyä mielenterveydelle yllättävän pieninäkin määrinä.

No kuulehan. Eka 3vrk on painajaista, heikkoa unta ja aivot eivät puhdistu ( selkäydinneste) Näet ehkä painajaisia jne. Viikko-  alkaa olla ehjiä syviä unia, kasvot kirkastuu, silmät kirkkaammat, nesteet ovat jo poistuneet, eli olo solakampi.

Tämä kaikki vaan kasvaa -esim, kk kuluttua olet ns kaunistunut, komistunut. Ongelmat saavat analyyttisemman käsittelyn. Olet seesteisempi, rauhallisempi, pitkäpinnaisempi. Ja joo ahdistus kutistuu ainakin tosi paljon, riippuen monesta muusta tekijästä, mutta suhteudut asioihin jo eri tavoin.

Kun aivot poistaa kuonaa se parantaa. Siksi ei niitä yömyssyjäkään ikinä saisi ottaa, unen eri vaiheet  jäävät kokematta kuten se syvä uni.

Jos teet nyt näin olet 3vko juomatta ja otat sitten 4. juomaa. Huomat eron. Tulee kiire palata siihen minkä ehdit aloittaa, ehkä sitä ns 4. vklo ei tulekan enää. Etkä oo kade niille nuutuneille frendeille, sää oot raikas ja hyvin syönyt ja ulkoillut kun toiset kömpii rähjäisenä. Vaikka kävisit viihtelläkin selvänä, olo silti aamulla freesi vaikka unet vähemmälläkin.  mitäs muuta sulle noin niinku kuuluu...

Vierailija kirjoitti:

Minulla juomisen lopettaminen ei ole näkynyt kuin rahan säästymisenä. Paino ei ole tippunut yhtään eikä mieliala kohentunut, myöskään väsymys ei ole vähentynyt. Turhaahan alkoholi on, mutta ei sillä ihmisen ongelmien kanssa välttämättä ole mitään tekemistä. Itseäni harmitti etenkin alussa eniten, että en ole yhtään virkeämpi raittiina, ihan samanlaisessa sumussa menee maanantait.

Joo, ongelmat voi johtua jostain ihan muustakin. Mutta ei alkoholin juominen niitä myöskään korjaa, ja pitemmän päälle se aiheuttaa myös lisää ongelmia. Ainakin rahan menoa, ja usein myös terveysongelmia, varsinkin jos se jatkuu pitkään. Mutta niitä sinulle nyt ei ainakaan alkohin vuoksi tule, koska lopetit jo. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia pitää hyväksyä, eli aina ei voi olla kivaa ja hauskaa. Elämä on mitä se on iloineen ja suruineen.

Näin sanoo tyyppi jolla se ei aina voi olla kivaa tarkoittaa tuntia siellä täällä, toista täällä, odottamatonta yksittäistä kriisiä jne. Kun elämä on niin valotonta että niitä ihan ol hetkiä on tunti silloin, toinen tällöin, niin asia on sitä mittaluokkaa ettei sitä tavallinen uuvatti tajua ollenkaan. 
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopetin noin kuusi vuotta sitten ja odottelen edelleen mielialan parantumista. Muitakaan hienoja muutoksia ei ole vielä kuulunut.

Varmaan sinun tapauksessa matala mieliala ei alun perin johtunut alkoholista, vaan ehkä se oli niin päin, että yritit korjata matalaa mielialaa juomisella. Sehän on Suomessa aika yleistä ja kyllä se yhtä paljon auttaa kuin pakkasella housuun pissaaminen, eli kivasti lämmittää hetken, kunnes tulee entistä kylmempi. Nyt kun juominen on loppunut, niin matala mieliala on jäljellä. Oletko yrittänyt saada siihen apua, vai onko niin ettei hoito enää auta ja se on ehtinyt kroonistua? Odottelemalla se ei korjaannu. 

Mieli on matala tekemäni konkurssin ja siitä seuranneiden suurten, elämänmittaisten epäkohtien vuoksi. Viinintissuttelun aloitin vasta konkurssin jälkeen, ja se pitikin pahan olon terävimmän kärjen tylsempänä vuosia. Tissuttelisin edelleen, mutta toimeentulotuesta ei siihen riitä rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia pitää hyväksyä, eli aina ei voi olla kivaa ja hauskaa. Elämä on mitä se on iloineen ja suruineen.

Näin sanoo tyyppi jolla se ei aina voi olla kivaa tarkoittaa tuntia siellä täällä, toista täällä, odottamatonta yksittäistä kriisiä jne. Kun elämä on niin valotonta että niitä ihan ol hetkiä on tunti silloin, toinen tällöin, niin asia on sitä mittaluokkaa ettei sitä tavallinen uuvatti tajua ollenkaan. 
Kyllä se valo on löydettävissä oman sielun syövereistä, oli tämä länsimaalainen elämä ihan minkälaista tahansa. Oikeat hädät tässä elämässä ovat todella vähissä, ongelma on identifioituminen siihen tunteeseen ankeudesta ja hädästä. Ja kuvitelmat siitä, että elämässä pakosti "pitäisi" olla sitä, tätä tai tuota, jotta pystyisi olemaan onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Lopetin noin kuusi vuotta sitten ja odottelen edelleen mielialan parantumista. Muitakaan hienoja muutoksia ei ole vielä kuulunut.

Elämä ilman päihteitä ei ole parempaa. Se on vain tylsempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla juomisen lopettaminen ei ole näkynyt kuin rahan säästymisenä. Paino ei ole tippunut yhtään eikä mieliala kohentunut, myöskään väsymys ei ole vähentynyt. Turhaahan alkoholi on, mutta ei sillä ihmisen ongelmien kanssa välttämättä ole mitään tekemistä. Itseäni harmitti etenkin alussa eniten, että en ole yhtään virkeämpi raittiina, ihan samanlaisessa sumussa menee maanantait.

Joo, ongelmat voi johtua jostain ihan muustakin. Mutta ei alkoholin juominen niitä myöskään korjaa, ja pitemmän päälle se aiheuttaa myös lisää ongelmia. Ainakin rahan menoa, ja usein myös terveysongelmia, varsinkin jos se jatkuu pitkään. Mutta niitä sinulle nyt ei ainakaan alkohin vuoksi tule, koska lopetit jo. 

 ei korjaa ei mutta voi olla monelle tekemätön paikka olla ilman edes sitä yhtä viikoittaista kivaa asiaa eli nousuhumalaan, jos kaikki muut elämän päivät ovat harmaassa tarpomista. Tämä olisi hyvä  monen  ymmärtää myöskin ammattilaisten jotka yrittävät auttaa. Eli jos elämän mielettömyys ei johdu alkoholista niin sitä ei voi alkoholin käytön lopettamisella parantaa. Tähän ei juurikaan apua saa eli juuri sitä terapiaa tai muuta sellaista. Esitetään että halutaan että kaikki ihmiset olisivat absolutisteja, mutta ei olla valmiita siihen mitä se tarkoittaa eli mielenterveyspalveluiden rahoitusta pitäisi lisätä 100:ja prosentteja. Nythän ihmiset hoitavat itse masennus, ahdistus, mielenterveysongelmia  laillisella  päihteellä nimeltä alkoholi. 

Kyllä se valo on löydettävissä oman sielun syövereistä, oli tämä länsimaalainen elämä ihan minkälaista tahansa. Oikeat hädät tässä elämässä ovat todella vähissä, ongelma on identifioituminen siihen tunteeseen ankeudesta ja hädästä. Ja kuvitelmat siitä, että elämässä pakosti "pitäisi" olla sitä, tätä tai tuota, jotta pystyisi olemaan onnellinen

On,  mutta sehän ei ole realistista kun ihminen on tuollaisessa tilassa. Ehkä tiedätkin sen mutta yrität vain päteä. Luultavasti et edes ymmärrä koko asiaa muuten et tulisi tällaiseen ketjuun pätemään🤷

 ihminen joka on oikeasti sinut itsensä ja ympäröivän maailman kanssa sekä löytänyt sisäisen rauhan ei vain kirjoita tuolla tavalla tällaisessa keskustelussa.

Olin tammikuun tipattomalla ja viime lauantaina join puoli pulloa punaviiniä. Olihan se hyvää, mutta ei ollenkaan niin hyvää kuin muistin. Ja herraisä, mikä närästys yöllä! Oli pakko kasata tyynyjä päällekkäin ja yrittää nukkua niiden päällä, vaikeaa oli. Aamulla päätin, että jatkan tipatonta, sen verran karsea olo yöllä oli 🤢

Moi, varmaan riippuu kauan olet ottanut keittoa 'joka vkonloppu'. Puolisen vuotta ehkä, sillä oletuksella että alkoholi on se, mikä on alentanut mielialaa. Mutta vain, jos hankit jotain muuta tilalle. Ihan mitä tahansa, mistä itse pidät Tsemppiä!

Minä odottelin vuosia laihtumista kun alkoholi kerran lihottaa. No ei tapahtunut yhtään mitään, tai oikeastaan paino lähti nousemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi olla johtunut, koska alkoholiriippuvuus perustuu dopamiinikoukkuun. Sama mekanismi kuin tupakassa, huumeissa,pelaamisessa: käytön jälkeen tulee vieroitusoireet, jotka aiheuttaa depistä ja tarpeen käyttää lisää.

Mutta toki sun pitää miettiä, miksi olet ylipäätään alkanut juoda. Mitä tarvetta sillä tyydytit?

Laita elämäsi kuntoon. Pikkuhiljaa paremmaksi kaikki.

No ei voi, jos yhtenä päivänä viikossa juonut. Melkoinen sisäinen moraalikello saa olla, jos siitä masentuu ja ahdistuu. Eri asia, jos niin paljon, että sen vuoksi sekoilee.

Minä juon melkein joka ilta 10-14 olutta. Aloitin juomaan ahdistukseen ja tätä nykyä jo 2 päivää ilman tuntuu haastavalta. Haluaisin niin lopettaa juomisen mutta en tiedä miten siinä onnistun.