Perskuta tuota Kelaa... neuvokaapa kokeneemmat!
As-poikamme (diagnoosina siis asperger tai hyvätasoinen autismi, suosituksena toimintaterapia) kuntoutus tuli bumerangina Kelalta. Ei kuulemma ole tarpeeksi avun ja kuntoutuksen tarpeessa, " tiesi" Kela.
Korotettua hoitotukea sentään myönsivät, ja siis sen suhteen Kela taas (ristiriitaista kylläkin) oli sitä mieltä, että lapsemme on erityistukea vaativa... ja tuossa hoitotukipäätöksessä perusteluosassa mainittiin lapsemme saavan toimintaterapiaa (jota siis Kela kuitenkaan ei maksa, hehehe)
No, Lastenklinikalta meillä on ostositoumus, mutta vain 45 min sessioille ja vuodeksi kerrallaan. Ja nyt haluaisin valittaa tuosta terapiapäätöksestä Kelaan. Miten se tapahtuu ja mitä lisäselvityksiä siihen kannattaa liimata mukaan, jotta se tällä kertaa menisi läpi? Vai ihan samat pumaskat kuin ekalla hakukerrallakin?
Suunnattomat kiitokset, jos joku kokeneempi kettu osaisi avittaa!
(terapiaan muuten pääsimme, onneksi! Paikka löytyi ihan läheltä ja terapeutti vaikuttaa mukavalta ja asiansaosaavalta)
Kommentit (25)
Meillä taas toisenlainen tapaus toimintaterapiasta. Varmaan kela myöntäisi jatkoa kun tähänkin asti myöntänyt. Lääkäri vaan on alkanut hanttiin pistämään sen jälkeen kun on käynyt amerikassa koulutuksessa. Kuulemma siellä sanottu että autistiset lapset ei hyödy toimintaterapiasta, en tiedä millaisia autistilapsia tutkimuksessa ollut mukana. Viimeksi sain " tapella" jatkon kanssa ja myönsi puoleksi vuodeksi sen. Nyt kohta tulossa sairaalareissu joten saa nähdä tuleeko jatkoa. Jännä homma vaan että lääkäri kun näkee lastamme puoli tuntia niin tulee kieltävä vastaus ja muut (opettaja, toimintaterapeutti) jotka näkee joka päivä, on sitä mieltä että lapsemme tarvii toimintaterapian jatkossakin.
että ne jotka ovat KELAN kuntoutuksen saaneet saavat korotetun hoitotuen lisäksi kahta terapieaa joka molemmat maksaa KELA.
Toisaalta KELA voi katsoa että lapsenne ei ole korkotetusta hoitotuesta huolimatta vaikeavammanen ja näin ollen maksaja on terveyskeskus....
Toisaalta jos terapiaa ylipäätään on saatavilla siihen pitää vain sinnikäästi hakea maksaja muualta...
Kokeneepana täytyy todeta että maksajasta riippumatta olisi IHME jos saisitte KENENKÄÄN maksamaan terapiaa muuta kuin vuoden mittaisiksi pätkiksi...
Kyllä se vähän tahtoo olla niin että tosiasiallisesti työrauhaa kestää noin 7-8 kuukautta ja sitten aletaan taas vääntää kuka on hoitava taho, mistä ja kenen laatimana seuraava kuntoutusuunnitelma...
ELI totean että oikeasti kukaan muu ei toisasiallisesti ehkä ole valmis ottamaan lapsestasi hoitovastuuta. Ota sinä se. On ainakin yksi joka tietää missä mennään. Kuka on hoitanut ja missä...
Sinä olet se joka ottaa yhteyttä ja selvitää nämä kunoutus asiat hyvissä ajoin. Ja tarvittaessa valitat päätöksistä. Jos lääkäri määrää kuntoutuksen lääkinnälisistä syistä ja terapiaaa on saatavilla. Sinulla on oikeus ja velvollisuus valittaa kielteisestä päätöksestä...
Voimia!
säästä voimia ja panosta ensi vuoden hoitotuen ja terapian hakemiseen.
Meilläkin as-poika oli 2 vuotta toimintaterapiassa kaupungin maksusitoumuksella. Samahan se oikeastaan kuka sen maksaa kunhan maksaa, vai mitä?
Erityisen tarkasti kela lukee osastojaksojen epikriisit joissa arvioidaan terapian vaikutusta lapsen kehitykseen. Eli kun epikriisissä lukee jossakin muodossa että lapsi hyötyy terapiasta, kela maksaa paremmin.
Myös sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa hakemuksen laatimisessa ja tietää monta hyvää kikkaa miten kannattaa toimia.
Täytyy olla erityishoitotuki ( eli korkein tuki ), että saa kuntoutuksen. Vanhat päätökset toteutetaan, mutta uusia ei saa kuin vain ne joilla erityishoitotuki. Ymmärsin, että teillä on korotettu hoitotuki kuten meidän add-pojallakin. Meille tämän kertoi kelan virkailija. Emme saaneet kelan maksamaa toimintaterapiaa.
Valitus kelalle taas tapahtuu niin, että laadit kirjelmän, jonka nimeät valitukseksi. Kerrot kirjelmässä mistä valitat, ja HYVIN seikkaperäisesti syitä valitukseesi. Kerrot siis, miksi tarvitsisitte kuntoutusta ja miten arki on hankalaa ym. Mitään liitteitä ei tarvita koska ne ovat jo hakemuksessa josta valitat. Muistaakseni kelan sivuilta löytyy kaavakekin valitukseen, mutta ihan hyvin kelpaa myös itse laadittu seikkaperäinen kirjelmä.
Olen työskennellyt kelalla lyhyen aikaa, ja siellä siis tutustuin noihin valituksiinkin.
Meille myös käynyt muutama vuosi siten, että poika sai kyllä korotettua hoitotukea, mutta ei kuntoutusta. Kuntoutuksen hylkäämisen perusteena oli mm. se, että kuntoutus ei edistä poikamme itsenäistä selviämistä eikä oireet tule kuntoutuksella paremmaksi. Kuntoutusta kuitenkin tarvittiin tosi kipeästi ja onneksi sairaala sen sitten ilman tappeluja maksoi. Meillä kuntoutuksella saavutettiin helpotusta taudin oireisiin (vaikke se tosiaan niitä parantanutkaan) ja itse asiassa lopulta myös itsenäinen selviäminen tänä päivänä on täysin tuon kuntoutuksen ansiota.
Tuota edellisen kirjoittajan väitettä kuntoutuksen saatavuudesta vain erityishoitotuen saajille en allekirjoita. Kela on kylläkin kiristänyt kriteerejään, mutta näin asia ei kuitenkaan mene. Itsekin olemme saaneet toiselle erityislapsellemme kuntoutusta vaikka saamme " vain" korotetun hoitotuen.
t.kolmenmami
Tästä pikkuisen kyllä hermostuin:
juksu:
ELI totean että oikeasti kukaan muu ei toisasiallisesti ehkä ole valmis ottamaan lapsestasi hoitovastuuta. Ota sinä se. On ainakin yksi joka tietää missä mennään. Kuka on hoitanut ja missä...
Sinä olet se joka ottaa yhteyttä ja selvitää nämä kunoutus asiat hyvissä ajoin. Ja tarvittaessa valitat päätöksistä. Jos lääkäri määrää kuntoutuksen lääkinnälisistä syistä ja terapiaaa on saatavilla. Sinulla on oikeus ja velvollisuus valittaa kielteisestä päätöksestä...
Voimia!
Olenko kenties antanut vaikutelman, että EN ottaisi lapsestani hoitovastuuta???
Totta kai otan. Tässä nyt vain kysyin, miten sen parhaiten ottaa, niin että valitus menisi Kelalta läpi.
Vaikka haenkin Kelan kuntoutusrahaa eka kertaa, olen joutunut jo 2,5 vuotta taistelemaan yhdestä sun toisestakin. Ensin tutkimuksiin pääsystä, sitten avustajasta päivähoitoon jne. Itse olemme omalla rahalla hankkineet sensomotorista kuntoutusta, mutta siitä lapsemme ei suuremmin ole hyötynyt.
Mitä tulee Kelan kuntoutuksen kestoon, niin en olettanutkaan saavani sitä automaattisesti pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi. Mutta Lastenklinikan neurologin mukaan SEN JATKAMINEN käy hiukan helpommin kuin klinikan OPS:n jatko (kuulemma kävisi toimintaterapeutin lausunnolla, hakemuksesta toki eli ei vaatisi samansorttista täyskierrosta Lastenklinikalla). Tästä ei ole omaa kokemusta, mutta näin neurologi meille väitti. Mene ja tiedä, voitte olla oikeassa.
Ja että yleensä sitten sen jälkeen koitetaan saada jatkoa Kelalta. Useinhan hyvätasoiset autistit/assit/adhd:t ynnä muut " lieväongelmaiset" ovat väliinputoajia - toteamus ei paljon tietenkään auta. Ja ongelmahan on myös se, että he kyllä sen usein itse tajuavat, ovat riittävän fiksuja huomatakseen olevansa alakynnessä kavereihin nähden (jos kavereita on).
Varmaan parhaiten auttaisi, jos itse päivähoito olisi kuntouttavaa - terapioissahan on se ongelma, että ne ovat niin lyhyitä aikoja. Eri asia jos normaaliin päivään voidaan jo nivoa se kuntoutus. Kunnissahan on valtava epätasa-arvo näissä resursseissa - yksi syy siihen, etten halua muuttaa suur-Hgistä ulos.
Vaikka ns. lievillä tapauksilla se hyötykin olisi aika selvä, jos terapialla autettaisiin lasta itsenäisempään elämään. (Ja tällä en tarkoita, etteikö terapiasta olisi kaikille iloa, mutta myös siis ns. lievemmille tapauksille)
Me asumme Helsingissä, ja olemme siis saaneet Lastenklinikalta oivaa palvelua. Kela vain on aika sekava laitos!
Lapsellamme on ryhmäkohtainen avustaja normaalissa pk:ssa. Meille tarjottiin erityisryhmäpaikkaa ensi syksystä alkaen, mutta päädyimme pitämään nykyisen tilanteen jatkoa tässä vaiheessa ensisijaisena. Meille tarjottu erityisryhmä ei ole as-lasten erityisryhmä, vaan integroitu sekaryhmä, enkä jaksa uskoa, että siellä olisi sen kummempaa kuntoutusta normaaliarjessa mukana. Kenties olen väärässä, mutta näin epäilen. Erityisryhmienkin resursseista on leikattu...
Ja meillä pidimme ensisijaisena tuttuutta, lapsellemme kesti tähänkin päiväkotiin sopeutuminen toista vuotta! Lisäksi mallioppiminen ns. normaalilapsilta on hänelle tärkeää.
Nää on vaikeita valintoja, eikä yhtä kaikille sopivaa valitettavasti ole. Kun olisikin, niin ei tarvitsisi pää punaisena näitä aina pähkiä ;=)
Mun miehen lapset ovat olleet päiväkodin erityisryhmässä (heillä ollut puheenkehityksen viivettä, enimmäkseen tuoton suhteen), eivät kuitenkaan Hgissä.
Heillä on pk-ryhmä ollut tosi hyvä ja laadukas, henkilökuntaa riittävästi lapsiin nähden, pk:ssa oma elto, molemmat käyneet 2 kertaa viikossa pk:ssa puheterapiassa. Kummallakaan ei kuitenkaan ole sosiaalisessa puolessa ongelmia, ei mitään kontaktinoton vaikeuksia eikä muitakaan sellaisia. Molemmat lapset ovat pk aikana saavuttaneet normaalin kehityksen rajat ja siirtyvät pois erityislapsi-tittelistä, toinen jatkaa tosin samassa ryhmässä, mutta nyt tukilapsena.
Mieheni sanoo, että ryhmän lapsista vain yhdestä ongelmat huomaa, ja lähinnä siksi, että ne ovat käytöksen puolella (levoton, aggressiivinen).
As + autistit ovat toki vähän vaikeampi pala, kun niin monille se ympäristön tuttuus on hirveän tärkeä. Eihän sekään olisi tarkoituksenmukaista, että lapsesi alkaisi sopeutua vasta sitten, kun hänen aikansa olisi taas ko paikassa ns. " ohitse" ja pitäisi siirtyä koulun puolelle :/
Ja tietty paljon riippuu myös niistä toisista erityislapsista, assit eivät oikein osaa itseään puolustaa, jos ristiriitoja on. Tosin esim just mieheltäni olen ymmärtänyt, että heidän lastensa ryhmä on tosi pieni ja rauhallinen, eroaa myönteisellä tavalla muista siis.
Hurjasti asiat riippuu se tarjotun erityisryhmän koostumuksesta. Pahimmillaan se voi olla ongelmalähiön " ongelmalasten" kaatopaikka, jossa ei ole tukilapsia! Kaiketi yleensä kuitenkin integroituja, ja ammattilaisten ohjaamia. Tästä meillä on hyvin niukasti kokemusta, mutta oma keltomme - aivan ihana ihminen - sanoi vielä vuosi sitten, ettei meidän syrjään vetäytyvälle pojallemme suosita lähintä erityisryhmää, koska hän jäisi siellä villien lasten jalkoihin täysin. Nyt tilanne voi olla toki täysin toinen jo, kaikki riippuu niin ryhmän kokoonpanosta
Nojoo, tässä kuten sanottua joudun siteeraamaan toisen käden tietoa. Kela-valituksen osalta odotan nyt yhteenottoa Lastenklinikalta, lupasivat soitella tällä viikolla siitä, miten valitus olisi järkevintä tehdä vai jatketaanko OPS:lla.
Kun puhutaan hotovastuusta ja siitä että lapsella on hoitava taho ja plaa plaa plaa....
Niin voi olla että yksikään taho ei ole valmis ottamaan sitä hoitovastuuta. Eli ei ole varsinaisesti kyse sinusta vaan siitä että potilaan hoidossa pitäisi olla taho joko ottaa hotovastuun. Holehtii jatkot ajallaan jne... Tälläistä tahoa ei välttämättä löydy tai voi olla että joka kerta kun asioit hoitava taho vaihtuu.
Tai voi olla että teet kuntoutusuunnitelmaan lääkärin kanssa joka kosaan ei ole nähnyt yhtään sinun lapsi kaltaista lasta saatika sitä lääkärinlausuntokaavaketta jolla niitä mm kelasta haetaan...
Eli puhutaan kauniisti siitä kuinka potilaalla on hoitovastuun kantava taho. Tai puhutaan tahosta joka lasta seuraa. Ja voi olla että tämä taho on lempanut lapsen pihalle heti kun on saanut paperipinkan potilaan käteen.
Hoitavaa tahoa saa toisinaan metsästää kissjojen ja koirien kanssa. Eli automaattisesti ei mene niin että vaikka lapselle edellisellä kerralla on asia mennyt sairaalan osaston kautta seuraavana vuonna ne voi olla että menee tk:n kautta. Ja useimiten on niin että sekä sairaalassa että tk:lla kukaan ei tee asian eteen mitään ennen kuin joku ottaa heihin yhteyttä.
Huonoja koemuksia siitä että jatkot eivät mene kuten sovitaan ja useammankin kerran olemme olleet " väliinputoajia" ...
Eli ei ole kyse siitä että sinä et ota " hotovastuuta" vaan tarkoitan tällä sitä että ole sinä se joka selvität kuka missä ja miten lapsen kuntoutusta seuraa jatkossa. Ja varaudu siihen että ainoa jolla oikeasti on koko lapsen historia voit olla sinä. Meillä ainakin näytää siltä että lapsen papereita häviää aina kun asioimme näissä asioissa. Oli sitten kyse sairaalasta tai tk:sta.
Hoitovastuun otto on varmastikin jokaiselle vähänkään pidempään erityislapsen kanssa eläneelle arkipäivää. Ihan jo silkasta siitä syystä, että mikään yksi taho ei päätä kaikesta. Diagnoosit ja terapiasuositukset antaa keskussairaala (meidän tapauksessamme Lastenklinikka). Rahat myöntää tai ei myönnä Kela. Lapsen päivähoidon ja koulun tukitoimet päättää kaupungin sosiaalitoimi tai opetustoimi. Ja niin edelleen.
Joten en oletakaan, että Lastenklinikka hoitaa minulle asiat valmiiksi, kuin Manulle illallisen. Mutta kysyin, miten kannattaa parhaiten perustella, että saa Kelan valituksen läpi.
Tuo lääkärien ja terapeuttien vaihtuvuus on totta. Esim. täältä Lastenklinikalta lähtee paljon lääkäreitä ympäri Suomen: täällä käydään hankkimassa pätevyyttä ja sitten palataan kotikonnuille tai minne vain. Ilmiö voi hyvinkin olla sama muuallakin Suomessa, mutta näin siis täälläkin. Esim. sen jälkeen, kun oma lapsemme oli osastojaksolla v. 2005, omahoitaja, neurologi ja toimintaterapeutti ovat vaihtuneet ja lähteneet Lastenklinikalta.
Joku täällä on tainnut saada Kelasta väärää informaatiota...
Kela kyllä kustantaa yhä terapiat myös korotetulla hoitotuella, tosin ne ovat aina harkinnanvaraisia ja niistä tehdään eri päätös, eli kuten ap oli käynyt, korotettu ei aina tuo automaattisesti terapioita.
Kuitenkin 2 viikottaista terapiaa ja korotettu hoitotuki kulkevat käsi kädessä. Eritysihoitotukea ei Kelan kustantamiin terapioihin nykyisinkään tarvita.
Tuulitytär:
. En osaa antaa sen enempää neuvoja mitä aiemmin kirjoittaneet mutta tähän mennessä hyödyllisin neuvoni on: Älä IKINÄ valita kelan päätöksistä koska silloin valituksesi käsitellään muiden valitusten kanssa ja siinä voi mennä aikaa vuosi. Sen sijaan täydennä hakemusta lisäselvityksillä ja pyydä oikaisua niin tuurilla saat päätöksen parissa viikossa.
Tämä on väärää tietoa! Ainoa tapa, jolla voit hakea muutosta Kelan päätökseen on valittaa siitä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Valitus toimitetaan Kelan toimistoon, josta se toimitetaan edelleen sosiaaturvan muutoksenhakulautakunnalle, ellei päätöstä oikaista Kelan toimesta.
Valitus kannattaa perustella mahdollisimman hyvin ja mitään lapsessa olevaa hyvää ei kannata tuoda esiin. Kelan asiantuntijalääkäreiden ammattitaidon kyseenalaistaminenkin perustellusti ja siitä valittaminen Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle johti meillä yhdessä tapauksessa siihen, että Kela oikaisi päätöksen alle kahdessa viikossa.
Kelan ja kunnan kanssa painiessa on hyvä olla tietoinen omista oikeuksistaa ja osata tulkita lakitekstejä. Viitaukset lainkohtiin ovat myöskin osoittautuneet tehokkaiksi asioiden korjaajiksi.
niin minulla vain on kokemusta siitä että asiat eivät mene niin kuin on sovittu. En minä sitä odotakkaan että joku passaisi kaiken valmiiksi vaan sitä että siitä pidettäisiin kiinni mitä on sovittu. Ja kokemus on opettanut että on tahoja jotka unohtavat sopimansa toisinaan hyvin helposti :(
Ja sitten pajon on kokemusta siitä että kukaan ei ole valmis ottamaan sitä hoitovastuuta eli lapsi ei muka kuulu kenellekään eikä millekään osastolle vaikka ei ole epäselvää että lapsi tarvitsee jatkot ja kuntoutussuunniltelmaan.
Ei meillä ainakaan ole läheskään aina mennyt niin että vaikka sairaalan kautta on puhe ollut hakea jatkot niin eipä vain ole aina näin mennyt vaan on pitänyt hakea lapsi tk lääkärin lähetteellä uudelleen sairaalan kirjoille. Lapsi kirjataan ulos sairaalasta vaikka nimen omaan on sovittu että lapsi kuuluu jonkun osaston tai poliklinikan seurantaan.
Typerään paloiteluun valitettavasti liian moni törmää ja myös siihen etteivät asat mene kuten on sovittu. Siinä ei jää oikein muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia siitä että asiat todella menee niin kuin on sovittu.
Siis aina ensisijaisesti oikaisupyyntö Kelaan ja vasta sen jälkeen valitus eteenpäin! Valituksen käsittelyssä voi mennä vuosikin, joten se on vihoviimeinen vaihtoehto.
Tässä välissä kävi niin, että siskoni oli as piirteisen poikansa kanssa samassa tilanteessa kuin ap. eli kela myönsi korotetun hoitotuen, muttei katsonut pojalla olevan riittävästi ongelmia terapian (monimuotoryhmäterapia) toteuttamiseksi.
Kirjoitimme oikaisuvaatimuksen, jossa kohta kohdalta kävimme läpi Kelan " perustelut" ja kerroimme totuuden pojan ongelmista (oli kyllä kerrottu jo ap hakemuksessa). Puhelimitse Kelan virkailija oli sanonut siskolleni, että asiasta voi kyllä valittaa, mutta valitus ei tule menemään läpi joten aika turha edes ruveta sellaista kirjoittamaan.
No ei mennyt kuin pari viikkoa ja Kelata tuli päätös... " Antamanne lisäselvitys muutti koko asian ja tottahan toki Kela korvaa tuon terapian"
Eli ei muuta kuin lisäselvityksiä ja oikaisuvaatimusta tekemään.
En tiedä onko termit menneet sekaisin kun useassa viestissä puhutaan kelan päätöksestä valittamisesta. En osaa antaa sen enempää neuvoja mitä aiemmin kirjoittaneet mutta tähän mennessä hyödyllisin neuvoni on: Älä IKINÄ valita kelan päätöksistä koska silloin valituksesi käsitellään muiden valitusten kanssa ja siinä voi mennä aikaa vuosi. Sen sijaan täydennä hakemusta lisäselvityksillä ja pyydä oikaisua niin tuurilla saat päätöksen parissa viikossa.
Voimia ihan jokaiselle kelan kanssa taistelevalle.
Kyllä Tuulitytär on oikeassa tuosta valitusjutusta. Taukku hei mulle sossu sano että älä tee valitusta koska se todennäköisesti menee sinne muutoksenhakulautakuntaan ja siinä menne melkein vuosi ennen kuin mitään kuuluu. Kehotti tekemään oikaisupyynnön kun hain lapselleni korotettua hoitotukea ja kuntoutusta (kun aiemmin päätös vain alemmasta tuesta) niin tein oikaisupyynnön Kelaan ja se meni läpi , vastaus tuli parissa viikossa. eli ei tartte turhaan muihn instansseihin ottaa yhteyttä jos asia hoituu oikaisupyynnölläkin nii ei tartte jokapaikkaan valittaa, nääs!!!
Kelan päätöksistä valitetaan aina samalla tavalla. LUKEKAA SE PÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ OLEVA VALITUSOSOITUS!
Ei ole olemassa erikseen oikaisupyyntöä ja valitusta.
Jos on Kelasta päätöksen saanut ja haluaa siihen muutosta, pitää sitä muutosta pyytää kirjallisesti. Kela voi muuttaa omaa päätöstään, jos oikaisupyynnössä/valituksessa/muutoksenhaussa on tarpeeksi hyvät perustelut. Jos Kela ei muuta omaa päätöstään, Kela lähettää asian eteenpäin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.
pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi ette varmasti Kelaltakaan kuntoutusta saisi - enkä usko, että terapian määrä olennaisesti kasvaisi.
Tottakai voit tehdä lisäselvityksen ja pistää anomukseen, mutta toisaalta voithan myös säästää voimiasi seuraavalle kierrokselle, puolen vuoden päästähän viimeistään pitää jo ensi vuoden terapiat pistää anomukseen!
Ja voit vaikka hioa sotakirvestä hoitavan tahon sekä lapsen terapeutin kanssa siitä, miten lapsen saisi papereille ensi vuodeksi " sopivan" vammaiseksi.
Tiedän monta hyvätasoista autistia, jotka eivät saa mitään terapioita Kelan kautta - juuri varmaan samoista syistä kuin tekin. Mutta kiva kun saatte Lastenlinnan kautta, mekin saimme tarvittaessa aina pätkiä sieltä silloin, kun lapseni ei vielä ollut näin vaikeavammainen, mitä hän nyt on.
Sehän on aina jotenkin niin, että marssijärjestyksessä " lievimmät" putoavat kaiken seurannan ja tuen ulkopuolelle - tai sitten sitä on lievimmästä vaikeimpaan päiväkodissa, tk:n kautta, keskussairaalan kautta TAI Kelan kautta - + sitten ne, jotka " toivottomina" eivät saa enää Kelankaan kuntoutusta.