Lue keskustelun säännöt.
Maalle yhteisasumisyhteisöön vanhenemaan?
08.02.2026 |
Oletteko muut 50+:t, jotka kaipaatte kaupungista maaseudulle/ ok-taloon, miettineet, että ratkaisu sekä yksinäisyyteen että rahahuoliin voisi löytyä yhteisasumisesta?
Vanhainkodin ja kerrostalon sijaan tahtoisin olla viimeiseen asti mukana maalaistalon touhuissa, pihalla pellolla ja pirtissä. Joku iso koulu tms. rempattu ihana vanha talo, jossa asuisi monta perhettä. Tai voisivathan ne olla sinkkuyhteisöjäkin. Jokaisella olisi oma vastuualueensa, esim. kanat tai lehmät tai siivous ja ruokahuolto. Olen nähnyt ilmoituksia tällaisista jossain etelä-Suomessa, mutta itse en kestä yhtään lumetonta talvea enää, itkin niitä koko aikuisikäni kun oli virka etelässä. Nyt tahdon päästä hiihtämään. Nuo yksiköt käsittääkseni toimivat vuokralla - huoneita vuokrataan ja rahoista katetaan sitten asumis-, konehuolto-, kylvö- ym. kuluja.
Olen ikäisekseni vahva ja terve, teen lumityöt ja osaan käyttää moottorisahaa, mutta jos 50+:lla vaivoja on, voihan sitä osallistua myös lastenvahtina ja vaikka siivota? :)
Boomeritar
Kommentit (28)
Nuo utopiat on aina kuollut omaan mahdottomuuteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin? Ihmisten erilaisuuteen, sopeutumattomuuteen, riitoihinko?
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi kyllä. Vanhukset voisivat toimia lastenvahteina jos osa aikuisista kävisi töissä. Osa olisi varmaan työttömiä tällä työttömyysprosentilla, mutta jos kaikilla sama vuokra, saisivathan he asumistukea. Osa porukasta olisi koko ajan tilalla, periaatteessa ammatiltaan esim. maanviljelijöitä, osa kävisi töissä ja vaikka maksaisi vähän enemmän siitä, että tilan työmäärä olisi hänen kohdaltaan supistettu?
Vanhukset tuskin haluaa lastenvahdeiksi oikeasti, hoivaavat omiensa pakosta.
Muakin kiinnostaa realismi silti eli mihin nää kokeilut lopulta kaatuu? Kertokaa, jos kokemuksia?
jossain Tampereen lähellä on ollu 60-luvusta asti joku hippiyhteisö, ilm. elossa vieläki. Ovat nykyään kaikki senioreja. En tiedä ottavatko uusia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku mummokommuuni on alkanut kiinnostaa sitten vanhoilla päivillä. Nyt asun maalla, niin ehkä sitten vanhana muuttaisi kaupunkiin. Voisi käydä helposti teatterissa yms.
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa realismi silti eli mihin nää kokeilut lopulta kaatuu? Kertokaa, jos kokemuksia?
Oletettavasti päätöksentekoon kaatuu, tulee eripuraa, eikä sääntöjä voi laatia niin seikkaperäiseksi että kattaisi kaikki tilanteet, vaan niitä tilanteita joudutaan ratkomaan sitä mukaa kuin tulee vastaan ja se joka jää siinä heikommalle on sitten sitä mieltä että toimittu epäoikeudenmukaisesti, eikä tue sen jälkeen päätöksentekijöiksi valittuja. Tämä nähty yhdistyksissä,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En puhunut mummokommuunista vaan kommuunista jossa asuisi kaikenikäisiä ihmisiä, nollasta ysikymppiin. Sehän se juuri olisi jutun suola. Yksi olisi talouspinko, toinen tykkäsii korjata koneita, kolmas eläinrakas, neljäs haluaisi vain asua maalla ja kävisi töissä ulkopuolella ja hänen vuokransa olisi isompi, kun ei osallistu yhtä paljon - esim.
Puhuin siis mummokommuunin vastakohdasta. Elämästä niinkuin ennen vanhaan maalaistalossa asui, monta sukupolvea. Ja jokainen löysi työnsä ja paikkansa, ja jokaista arvostettiin.
Jos joku tietää näistä, laittakaa linkkiä ketjuun? Kiitos
Ap
Minua ei kyllä kiinnosta.
En Halua viettää eläkepäiviäni töissä, enkä sidottuna johonkin elukoihin tai lumitöihin. Enkä jaksaisikaan. En myöskään halua mitään yhteisöasumista missä joku muu sanelee elämisen ehtoja. Näissä on aina mukana joku tai useampi oman elämänsä sheldon cooper. Haluan että kotini on minun ja voin elää siellä niin kuin itse haluan, syödä sitä mitä haluan silloin kun haluan, siivota omat alusvaatteeni omalta lattialtani silloin kun haluan ja jättää ne siihen kun haluan.
Ja entä sitten kun siellä vanhennutaan ja sairastutaan? Kuka hoitaa? Minä en halua hoitaa enää ketään, enkä myöskään halua joutua jonkun osaamattoman tumpelon hoidettavaksi.
Joo ei kiitos todellakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:. Elämästä niinkuin ennen vanhaan maalaistalossa asui, monta sukupolvea. Ja jokainen löysi työnsä ja paikkansa, ja jokaista arvostettiin.
Isoin ongelma on ehkä ettei se silloin enenvanhaankaan ollut noin auvoista. Niissä laajennetuissa kotitalouksissa oli tarkat ja usein väkivaltaisesti ylläpidetyt hierarkiat, eikä siinä paljon kyselty että mikä itse kunkin kiinnostuksen alue oli, työt määrättiin. Ja ihmiset kulutettiin suneilematta loppuun. Riidät olivat jatkuvia ja hierarkia teki puolustautumisen usein mahdottomaksi.
Siihen on syynsä, miksi ihmiset pitivät parempana asua yksin.
Ei kiinnosta maalla asuminen. Varsinkin talvella helvetti. 65v+ voisin harkita kaupungin keskustassa senioritaloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo utopiat on aina kuollut omaan mahdottomuuteensa.
Ei ole. Euroopassakin on edelleen luostariyhteisöjä, jotka ova toimineet tuolla periaatteella vuosisatoja.
Sillä erolla toki, ettei asumistukia nostella vaan luostarit huolehtivat toimeentulostaan itse.
Yhdysvalloissa perustetaan uusiakin katolisia luostareita kaiken aikaa.
Kibbutsit Israelissa toimii myös.
Homma toimii kyllä, kunhan ei perustu hippeilylle tai kommunismille. Hippi- ja kommarikommuunit ei toimi, koska kukaan ei sitten lopulta tahdo tehdä tehokkaasti työtä.
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa realismi silti eli mihin nää kokeilut lopulta kaatuu? Kertokaa, jos kokemuksia?
Joka huoneessa nu..itaan yötä päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan senioritaloissa kaikki asunnot pieniä koppeja? Haluisin vähintään kolmion missä iso parveke ja ison kylppärin lisäksi myös vieras-wc.
Pienet maatilat on ajettu jo alas. Ei pienestä puuhastelusta muutamien eläinten kanssa jää mitään käteen, ei siis elantoa kenellekään eikä varaa korjata saati edes omistaa mitään koneita. Sitten jos isomman tilan laittaa niin on valtavat velat niskassa eikä se todellakaan ole mitään leppoisaa touhua, ankaraa työntekoa vuoden jokaisena päivänä.
Mennyt aika ei palaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa realismi silti eli mihin nää kokeilut lopulta kaatuu? Kertokaa, jos kokemuksia?
Oletettavasti päätöksentekoon kaatuu, tulee eripuraa, eikä sääntöjä voi laatia niin seikkaperäiseksi että kattaisi kaikki tilanteet, vaan niitä tilanteita joudutaan ratkomaan sitä mukaa kuin tulee vastaan ja se joka jää siinä heikommalle on sitten sitä mieltä että toimittu epäoikeudenmukaisesti, eikä tue sen jälkeen päätöksentekijöiksi valittuja. Tämä nähty yhdistyksissä,
Besserwisser löytyy ratkomaan ihan jokaisen ongelman.
Ryhmädynamiikalla löytyy tai pyrkii aina joku johtoon.
Ei kiitos maaseudulle. Mä olen myös aika tarkka omista tavaroistani; sinä päivänä kun huomaisin jonkun käyttäneen mun shampoon kylppäristä olisin raivoissani, eikä anteeksiantoa olisi. Olen myös huonouninen, en halua mitään meteliä yöaikaan.
Voisin kyllä kokkailla, leipoa ja vaikka opettaa/auttaa lapsia läksyissä. Mutta noita huonoja puolia en kestäisi. Mulla pitäisi olla oma siipi omalla kylppärillä, että sujuisi ;)
En todellakaan, en siis mistään hinnasta muuttaisi tuollaiseen. En voisi sietää ihmisiä jatkuvasti ympärilläni, kaikenlaisia sosiaalisia sopimuksia/pelejä, velvoitteita.. ehei. Mieluummin yksin.
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mummokommuunista vaan kommuunista jossa asuisi kaikenikäisiä ihmisiä, nollasta ysikymppiin. Sehän se juuri olisi jutun suola. Yksi olisi talouspinko, toinen tykkäsii korjata koneita, kolmas eläinrakas, neljäs haluaisi vain asua maalla ja kävisi töissä ulkopuolella ja hänen vuokransa olisi isompi, kun ei osallistu yhtä paljon - esim.
Puhuin siis mummokommuunin vastakohdasta. Elämästä niinkuin ennen vanhaan maalaistalossa asui, monta sukupolvea. Ja jokainen löysi työnsä ja paikkansa, ja jokaista arvostettiin.
Jos joku tietää näistä, laittakaa linkkiä ketjuun? Kiitos
Ap
Täyttä utopiaa eikä toimi käytännössä.
Kiinnostaisi kyllä. Vanhukset voisivat toimia lastenvahteina jos osa aikuisista kävisi töissä. Osa olisi varmaan työttömiä tällä työttömyysprosentilla, mutta jos kaikilla sama vuokra, saisivathan he asumistukea. Osa porukasta olisi koko ajan tilalla, periaatteessa ammatiltaan esim. maanviljelijöitä, osa kävisi töissä ja vaikka maksaisi vähän enemmän siitä, että tilan työmäärä olisi hänen kohdaltaan supistettu?