Kotivaran kerryttäminen ja varautuminen tuo turvallisen tunteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka ei koskaan ole tuoretta jos se on pitkään säilyvää. Tuoreet elintarvikkeet ovat terveellisempiä ja ravinteikkaimpia. Mausta puhumattakaan. 

Alkeellinen ymmärrys ravinnosta. Monet raaka-aineet paranevat ravintoarvoiltaan (ja maultaan) kokatessa, ja pikkelöinnin ja fermentoinnin ainoa etu ei ole se että ruoka säilyy pidempään (ja usein maistuu miellyttävältä), vaan se on myös suolistolle ja siten kokonaisterveydelle parempi kuin raakaruoka. Eli terveellisyys riippuu kokonaisuudesta, ei siitä kuinka tuoretta kaikki on.

 

Ihmiset ovat kautta historian selvinneet säilömällä ruokaa, koska - en tiedä oletko huomannut, mutta - talvella esim. Suomessa ei voi kasvattaa eikä kerätä oikein mitään, paitsi aneemisia kasvihuonetomaatteja jne.. Joten sa

Ituja ja versoja voi aina kasvattaa. Erittäin ravinteikasta tuoreravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni joka on farmaseutti kertoi että joditabletteja ostavat lähes ainoastaan vanhukset. Eli juuri ne, joiden ei edes tarvitsisi. 

Kertooko farmaseuttiystäväsi heille että yli 40-vuotiaille niistä ei ole hyötyä?

Joditabletit suojaavat kaikkia kilpirauhasen vajaatoiminnalta. Se on hyvä, jos olet ikinä vajaatoimintaa sairastanut. Tyroksiinia ei riitä kuin pienelle osalle väestöä! Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava kansa ei ole normaalilla tavalla toimintakykyinen.

Kilpirauhassyöpä taas kehittyy niin hitaasti, ettei vanhojen tarvitse siitä huolehtia, siltä joditabletit suojaavat nuorempia.

Suositus antaa joditabletteja vain nuorille perustuu pelkkää kilpirauhasyöpää käsitelleeseen tutkimukseen. Todella vastuutonta tuijottaa vain sitä, eikä huomioida vajaatoimintaa lainkaan. En tosin ole yllättynyt,kilpirauhassairaudet ovat alidiagnosoituja ja vajaatoimintaakin luullaan usein masennukseksi. Ja koska nämä hormonisairaidet koskevat useimmin naisia, niin sehän tekee niistä vieläkin väheksytympiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni joka on farmaseutti kertoi että joditabletteja ostavat lähes ainoastaan vanhukset. Eli juuri ne, joiden ei edes tarvitsisi. 

Kertooko farmaseuttiystäväsi heille että yli 40-vuotiaille niistä ei ole hyötyä?

 

 

Joditabletit suojaavat kaikkia kilpirauhasen vajaatoiminnalta. Se on hyvä, jos olet ikinä vajaatoimintaa sairastanut. Tyroksiinia ei riitä kuin pienelle osalle väestöä! Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava kansa ei ole normaalilla tavalla toimintakykyinen.

Kilpirauhassyöpä taas kehittyy niin hitaasti, ettei vanhojen tarvitse siitä huolehtia, siltä joditabletit suojaavat nuorempia.

Suositus antaa joditabletteja vain nuorille perustuu pelkkää kilpirauhasyöpää käsitelleeseen tutkimukseen. Todella vastuutonta tuijottaa vain sitä, eikä huomioida vajaatoim

No jos noin on on entistä kiinnostavampaa että miksi se ystävä raportoi tälle kommentoijalle että vain vanhukset eli juuri ne joiden ei edes tarvitsisi ostavat joditabletteja.

Olet oikeassa ap! Se tuo turvallisuudentunnetta ja mikä ilo ja helpotus sitten kun sille onkin todellinen tarve. Meillä oli useamman päivän sähkökatko sen ison myrskyn jälkeen eikä auraaja käynyt ja puitakin oli (isoja) pihatiellä valtavine juurakkoineen. Oli vettä, oli tulisijoja, klapeja, puusauna, ruokaa varuiksi, taskulamppuja, kynttilöitä, paristokäyttöinen radio.. kännykät lakkasivat toimimasta kun varavirtalähdettä ei ollut, ihan mukavaa oli ja omanlaisensa "kiva" tunnelmakin kun elämä oli hetken vähän toisenlaista kuin tavan arjessa. Ei olisi ollut jos mihinkään ei oltaisi varauduttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen kokee hallinnan tunnetta kun pystyy tekemään jotain konkreettista. Se on tavallaan pettävää, koska moneen asiaan elämässä ihminen ei pysty itse vaikuttamaan joten todennäköisesti yleisen hyvinvoinnin kannalta parempi olisi opetella sietämään epävarmuuden tunnetta paremmin. 

Kuten legendaarinen sanonta kuuluu, "How much pain have cost us the evils which have never happened!"

 

Jaa, minä mieluummin syön joka päivä kuin alan pitää paastoa, jos en pääse kauppaan.

Aika harva käy päivittäin kaupassa. Moni perhe isommin vain kerran viikossa, eikä sitä kutsuta "varautumiseksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ituja ja versoja voi aina kasvattaa. Erittäin ravinteikasta tuoreravintoa.

Pelkillä iduilla ja versoilla ei kukaan elä talven yli. Eli se siitä pelkästä tuoreruoasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen kokee hallinnan tunnetta kun pystyy tekemään jotain konkreettista. Se on tavallaan pettävää, koska moneen asiaan elämässä ihminen ei pysty itse vaikuttamaan joten todennäköisesti yleisen hyvinvoinnin kannalta parempi olisi opetella sietämään epävarmuuden tunnetta paremmin. 

Kuten legendaarinen sanonta kuuluu, "How much pain have cost us the evils which have never happened!"

 

Kerrohan sitten mitä haittaa on siitä että kotona on varalla ruokaa jonka ei anneta pilaantua, keinot lämpinänä pysymiseen vaikkei niitä koskaan tarvittaisikaan ja muuta tuollaista? Ja kuten moneen kertaan todettu: maalla on ihan tavallista ja todennäköistä että niitä katkoja ja muita juttuja ettei pääse kotoa poistumaan tapahtuu. Selitä miksi on huono juttu olla niihin valmistautunut? Kaupunkiolot ovat myös paljon haavoittuvammat kuin mitä moni tuntuu uskovan

Kyseessä oli kommentti ap:n esittämään ajatukseen siitä että varautuminen tuo turvallisuuden tunnetta. 

Sanotaan nyt vaikka niin että siitä ei ole mitään haittaa että kotona on ruokaa yms. tarvikkeita mutta siitä on nykyisessä maailmassamme haittaa jos ei osaa olla huolehtimatta liikaa asioista hoihin ei itse voi vaikuttaa. Eli voisi miettiä joskus niinkin päin, että kannattaisiko varautumisen sijaan harjoitella rennommin ottamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä oli kommentti ap:n esittämään ajatukseen siitä että varautuminen tuo turvallisuuden tunnetta. 

Sanotaan nyt vaikka niin että siitä ei ole mitään haittaa että kotona on ruokaa yms. tarvikkeita mutta siitä on nykyisessä maailmassamme haittaa jos ei osaa olla huolehtimatta liikaa asioista hoihin ei itse voi vaikuttaa. Eli voisi miettiä joskus niinkin päin, että kannattaisiko varautumisen sijaan harjoitella rennommin ottamista. 

Varautuminenhan nimenomaan on sitä että vaikuttaa asioihin joihin VOI vaikuttaa. Voit vaikuttaa siihen että sinulla on hyvät olot poikkeustilanteissakin. Oletko jotenkin yksinkertainen?
 

Eihän kukaan tervepäinen varaudu mihinkään maailmanloppuun, koska - et ikinä arvaa - maailmanloppuun ei voi varautua, koska se kirjaimellisesti loppuisi ja ihmiset tarvitsevat selviämiseen elinkelpoisen planeetan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä oli kommentti ap:n esittämään ajatukseen siitä että varautuminen tuo turvallisuuden tunnetta. 

Sanotaan nyt vaikka niin että siitä ei ole mitään haittaa että kotona on ruokaa yms. tarvikkeita mutta siitä on nykyisessä maailmassamme haittaa jos ei osaa olla huolehtimatta liikaa asioista hoihin ei itse voi vaikuttaa. Eli voisi miettiä joskus niinkin päin, että kannattaisiko varautumisen sijaan harjoitella rennommin ottamista. 

Varautuminenhan nimenomaan on sitä että vaikuttaa asioihin joihin VOI vaikuttaa. Voit vaikuttaa siihen että sinulla on hyvät olot poikkeustilanteissakin. Oletko jotenkin yksinkertainen?
 

Eihän kukaan tervepäinen varaudu mihinkään maailmanloppuun, koska - et ikinä arvaa - maailmanloppuun ei

Kunnon varautujat nimenomaan varautuvat maailmanloppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitänyt jonkinlaista kotivaraa, koska kauppoihin ei välttämättä aina pääse.  Säilyvää ruokaa, vesipullo yms. Teltta, makuupussi, retkikeitin ja tulitikkujakin on, tietenkin myös paksuja villaisia vaatteita. Polkupyöräkin varalla, jos autolla ei pääsisi. 

Muistissa on on vieläkin vanhempieni kertomukset, kuinka he joutuivat lapsena lähtemään pikaisesti evakkoon kovassa pakkasessa. 

Olet siis joku 80-v? Arvasin että olette sitä ikäluokkaa. 😆

Väärin arvattu.Siihen vielä pitkä aika. 

Huvittavaa kun tuo yksi trolli, joka vastustaa varautumista, puhuu vanhemmista naisista.

Se ei ole varmaan sattumaa, että suurin osa varautujista on kokeneita naisia. Me olemme olleet käytännönvastuussa sekä lapsista että perheestä, miettineet tarpeita ja niiden ennakoimista, mitä myös meyatyöksi kutsutaan. Käyneet kaupassa, huolehtineet paitsi siitä, että kotona on ruokaa, myös siitä, että lapsella on oikeankokoiset vaatteet ja että hän saa lääkkeensä ajallaan, havainneet milloin kotona pitää siivota ja milloin pestä pyykkiä, jotta on huomennakin puhtaita vaatteita. Se ennakointi alkoi jo vauva-aikana, kun varmistin, että on varmasti varasto vaippoja ja ruokaa vauvalle. Ainakin minä voin sanoa, että varautuminen is my middle name. Kun olen kysynyt mieheltäni, että miksei varautuminen häntä huoleta, niin hän sanoi, että sodassa armeija huolehtii omistaan, ei tarvitse ajatella ja varautua, mennä vain paikalle sinne minne käsketään. Huoh. Ei taitaisi tämä yhteiskunta toimia ilman meitä ennakoivia naisia 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnon varautujat nimenomaan varautuvat maailmanloppuun.

Perustele. Onko ne Amerikan kristityt maailmanlopun odotus kultit jotenkin parempia varautujia sekoittaessaan järkevään varautumiseen epäjärkeviä mielikuvituselementtejä, ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen kokee hallinnan tunnetta kun pystyy tekemään jotain konkreettista. Se on tavallaan pettävää, koska moneen asiaan elämässä ihminen ei pysty itse vaikuttamaan joten todennäköisesti yleisen hyvinvoinnin kannalta parempi olisi opetella sietämään epävarmuuden tunnetta paremmin. 

Kuten legendaarinen sanonta kuuluu, "How much pain have cost us the evils which have never happened!"

 

Jaa, minä mieluummin syön joka päivä kuin alan pitää paastoa, jos en pääse kauppaan.

 

Aika harva käy päivittäin kaupassa. Moni perhe isommin vain kerran viikossa, eikä sitä kutsuta "varautumiseksi".

Ei sitä tarvitse kutsua varautumiseksi. Se kuitenkin noudattaa suomalaista varautumisohjeistusta elintarvikkeiden osalta, jos kotona on 72 tunniksi ruokaa ja juomaa koko perheelle vielä juuri ennen viikottaista kauppareissua. 

Yksinasuvana pidän jonkinlaista varastoa ihan sen varalta, että itse sairastun enkä pääse kauppaan. Tosin kuumeisena ruokaa ei juuri kulu, mutta on hyvä olla lääkkeitä, joilla kuumetta voi laskea ja jotain, jolla rauhoittaa kipeää kurkkua.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kun tuo yksi trolli, joka vastustaa varautumista, puhuu vanhemmista naisista.

Se ei ole varmaan sattumaa, että suurin osa varautujista on kokeneita naisia. Me olemme olleet käytännönvastuussa sekä lapsista että perheestä, miettineet tarpeita ja niiden ennakoimista, mitä myös meyatyöksi kutsutaan. Käyneet kaupassa, huolehtineet paitsi siitä, että kotona on ruokaa, myös siitä, että lapsella on oikeankokoiset vaatteet ja että hän saa lääkkeensä ajallaan, havainneet milloin kotona pitää siivota ja milloin pestä pyykkiä, jotta on huomennakin puhtaita vaatteita. Se ennakointi alkoi jo vauva-aikana, kun varmistin, että on varmasti varasto vaippoja ja ruokaa vauvalle. Ainakin minä voin sanoa, että varautuminen is my middle name. Kun olen kysynyt mieheltäni, että miksei varautuminen häntä huoleta, niin hän sanoi, että sodassa armeija huolehtii omistaan, ei tarvitse ajatella ja varautua, mennä vain paikalle sinne minne käsketään. Huoh. Ei taitaisi tämä yhteiskunta toimia ilman meitä ennakoivia naisia 🤣

Ja ennen kaikkea: Mitä tulisi yhteiskunnasta ilman naisia jotka sen ennakoinnin ja järjestämisen lisäksi, ja tuhoamisen sijaan, pyrkivät rakentamaan sellaista parempaa maailmaa ja yhteiskuntaa jossa ei tarvitsisi varautua ainakaan mihinkään ihmisen itse aiheuttamaan kriisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä oli kommentti ap:n esittämään ajatukseen siitä että varautuminen tuo turvallisuuden tunnetta. 

Sanotaan nyt vaikka niin että siitä ei ole mitään haittaa että kotona on ruokaa yms. tarvikkeita mutta siitä on nykyisessä maailmassamme haittaa jos ei osaa olla huolehtimatta liikaa asioista hoihin ei itse voi vaikuttaa. Eli voisi miettiä joskus niinkin päin, että kannattaisiko varautumisen sijaan harjoitella rennommin ottamista. 

Varautuminenhan nimenomaan on sitä että vaikuttaa asioihin joihin VOI vaikuttaa. Voit vaikuttaa siihen että sinulla on hyvät olot poikkeustilanteissakin. Oletko jotenkin yksinkertainen?
 

Eihän kukaan tervepäinen varaudu mihinkään maailmanloppuun, koska - et ikinä arvaa - maailmanloppuun ei

Miten määrittelet mihin voi vaikuttaa ja mihin ei? Varaudutko kolmen päivän sähkökatkoon vai kolmen vuoden?

Varaudutkö työttömyyteen tai sairauteen koska voit nimittäin vaikuttaa niihinkin vaikka ne eivät olisi kokonaan vallassasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten määrittelet mihin voi vaikuttaa ja mihin ei? Varaudutko kolmen päivän sähkökatkoon vai kolmen vuoden?

Varaudutkö työttömyyteen tai sairauteen koska voit nimittäin vaikuttaa niihinkin vaikka ne eivät olisi kokonaan vallassasi.

Hävettääkö kana-aivoisuus noin että et keksi parempaa argumenttia kuin whataboutismi ja jankkaaminen?

Eri poikkeustilanteiden todennäköisyyttä ei ole kovin vaikea arvioida. Suurinosa meistä on kokenut myrskyn, sähkökatkon tai tullut joskus kipeäksi. Vastaaviin tilanteisiin varautuminen ei ole mitenkään niin vaivalloista etteikö sitä kannattaisi tehdä. Et voi pysäyttää myrskyä, mutta voit vaikuttaa siihen miten selviät sen yli, varautumalla.

Taloudellinen varautuminen on myös järkevää (työttömyyden, sairastumisen, eron tms. varalle), ja se vain korostuu kun Suomen ja globaalilla taloudella menee huonosti. Et voi estää työttömäksi jäämistä, mutta jälleen pystyt teoillasi vaikuttamaan siihen miten selviät siitä, varautumalla.

Kukin varautuu niillä resursseilla joita heillä on. Tämän keskustelun perusteella voisi todeta että myös sen perusteella mihin älli riittää..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten määrittelet mihin voi vaikuttaa ja mihin ei? Varaudutko kolmen päivän sähkökatkoon vai kolmen vuoden?

Varaudutkö työttömyyteen tai sairauteen koska voit nimittäin vaikuttaa niihinkin vaikka ne eivät olisi kokonaan vallassasi.

Hävettääkö kana-aivoisuus noin että et keksi parempaa argumenttia kuin whataboutismi ja jankkaaminen?

 

Eri poikkeustilanteiden todennäköisyyttä ei ole kovin vaikea arvioida. Suurinosa meistä on kokenut myrskyn, sähkökatkon tai tullut joskus kipeäksi. Vastaaviin tilanteisiin varautuminen ei ole mitenkään niin vaivalloista etteikö sitä kannattaisi tehdä. Et voi pysäyttää myrskyä, mutta voit vaikutt

Pitäisikö opetella käyttäytymään vai etkö vaan kykene keskustelemaan ilman että julistat kusipäisyyttäsi kaikille? Vai yritätkö ihan muuten vain leimata kaikki varautujat samanlaisiksi mulkuiksi kuin sinä?

En oo varautunu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö opetella käyttäytymään vai etkö vaan kykene keskustelemaan ilman että julistat kusipäisyyttäsi kaikille? Vai yritätkö ihan muuten vain leimata kaikki varautujat samanlaisiksi mulkuiksi kuin sinä?

Sinä itse olet jankuttanut viestitolkulla joka on sekä palstan sääntöjen vastaista että huonoa käytöstä ja keskustelukulttuuria. Joten oletko oikeasti tyhmä vai kuspää joka esittää tyhmää kun rautalankakaan ei riitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla supliikilla kannattaakin varautua kaikenlaisiin ongelmiin henkilökohtaisessa elämässä.

Sinä voisit varautua ennen suusi avaamista perustelemaan argumenttisi hyvin, jos aikomuksenasi on pystyä seisomaan niiden takana vaikka maailmanloppuun asti.