~~KesäHeinät viikkoon 18~~

En huomannut uutta pinoa, joten päätin kokeilla aloitusta. Otsikko tuli vahingossa kahteen kertaan, muuten jopa ihan osasin... Lisäsin tuonne listaan ne Löllöriinin päivittyneet tiedot, joita hän ilmoitteli joku aika sitten.



Kommentoin myöhemmin enemmän jos vain jaksan, kirjoittelen nyt vain lyhyemmin muutaman jutun.



Ensinnäkin isot kiitokset Ellulle ja S@ri@lle kun vastasitte vaunukysymykseeni! Vielä emme ole tehneet päätöksiä vaunujen suhteen, mutta katselemassa olemme nyt käyneet useammassa paikassa. Aikaahan tässä vielä on, niin kovasti...



Viime viikolla vauva liikkui taas todella vähän. Itse asiassa liikkeet ovat koko ajan vähentyneet jo pidemmän aikaa, vaikka niiden kai pitäisi lisääntyä (tai niiden tuntemisen lisääntyä) kun vauva kasvaa. Edelleen (29. viikolla) liikkeissä voi olla pitkiä taukoja. Viime viikon lopulla sattui tilanne, etten ollut yli vuorokauteen tuntenut edes pienen pientä liikahdusta, ja se oli jo liikaa. Pelko kävi ylivoimaiseksi ja aloin itkeä kesken työpäivän, jolloin pari työkaveria lykkäsi puhelimen kouraan. Sain kuin sainkin ultra-ajan samalle päivälle. Menin yksityiselle, kun olin varma, että äitipolilta olisivat vain käännyttäneet pois tai ainakin olleet harmissaan, kun näin vähillä viikoilla tullaan liikkumattomuutta ihmettelemään. En olisi kestänyt siinä tilanteessa mitään poikkipuolista, muutenkin olin jo niin pelosta sekaisin.



Vauva oli elossa ja hyvissä voimissa. Liikkeitä en tosin edelleenkään tuntenut, vaikka näin monitorista hänen ojentelevan raajojaan. (Viikonloppuna on tuntunut vähän enemmän, vaikkei todellakaan mistään reippaasta jylläyksestä voi puhua.) Koko vastasi viikkoja, paino ihan keskikäyrillä (että en minä turhaan ole dieetannut), kaikki näytti normaalilta, istukan toimintakin tutkittiin. Se vain on kysymysmerkki, miksi hän liikkuu niin vähän tai hiljaisesti, mutta toiset vauvat varmaan kai vain ovat sellaisia. (En minä ole kehityshäiriön mahdollisuuttakaan pois sulkenut [jonkinlaista lievempää aivovammaa tai jotain], varaudun nyt kaikkeen. Pääasia, että on ja tulee ulos elossa, olkoon sitten vaikka miten vammainen!)

Tulin vaan toivottelemaan kaikille vauvakerholaisille oikein hyvää Vappua!



Kissantassulle jaksamista! Eiköhän kaikki ole ihan hyvin: vauvasi on vaan rauhallinen tapaus - ei turhista hötkyile :-)



t. Fiikus

oletko jutellut neuvolassa liikkeiden vähyydestä ym.? Joskus nimittäin olisi ihan hyvä puhua kaikki mahdolliset ajatuksensa ja pelkonsa jotta niiden kanssa ei ihan itsestään vaan olisi. Ja samahan se kunhan joku kuuntelee, on se sitten oma mies tai ystävä. Raskaushan saa mielenkin herkistymään aikalailla ja ne ajatukset tuntuvat suuremmilta kuin normaaliolotilassa.

Itsellänihän tuo ajatus on seilannut vaikka minkälaista ympyrää tässä raskauden aikana ja kaikenlaista huolta ollut, joita yritin kyllä neuvolassakin puhua, mutta minua ei siellä otettu kovinkaan vakavasti, tyyli oli pikemmin se " kun olet noin kokenut synnyttäjä-kyllä osaat tsempata ja kaikki menee ok" mutta jos ne ajatukset rullaa omia polkujaan, ei siinä auta vaikka olisi kokemustakin :(

joten otin asiat puheeksi tuolla taysis diabetes-käynnillä ja sainkin ajan pelkopolille jonne pääsen synnytyskätilön kanssa juttelemaan ja toivon sieltä saavani apua ja edes paikan jossa voisin jutella kaikesta.

Minä huomaan nimittäin jääneeni aivan yksin tämän odotuksen kanssa, tietty nuo lapset ovat innoissaan ja hiedän kanssaan höpötän vauvasta, mutta aikuista tukea ja kuuntelijaa minulla ei ole.



Tsemppiä sinulle ja eikös olekkin ihanaa että aika vauvan syntymään kuitenkin kuluu aika nopsaan, kaikesta huolimatta ja pian saamme vauvat syliin :)



Ja kaikille muillekkin oikein mukavaa vappua!

Heips!



Kissantassut, eiköhän ne vauvelit tosiaan ihan itse päätä, kuinka aktiivisia ovat.. Ja toisaalta eihän niitä vauvelin kaikkia liikkeitä välttämättä edes tunne, eli en usko, että teidän masuasukilla mitään vikaa on!

Esim. eilen mulla itsellä oli paniikki niiden liikkeiden kanssa, kun päivä oli hiljaista ja illalla sitten piti jo laskeakin niitä liikkeitä, kun maha oli paljaana, osa liikkeistä vain näkyi, muttei tuntunut missään! Eli kyllä siellä varmasti touhutaan, vaikkei äippä ihan joka liikettä huomaakaan.



Meni se vatsatauti onneksi sen torstain aikana ohi, mutta edelleenkään syöminen ei oikein luonnistu.. Tai siis kyllä mä nyt syön ihan ok, mutta paljon vähemmän kuin ennen tautia. En tiedä, onko se nyt välttämättä huono homma, mutta... Kaipa se pikkui hiljaa alkaa taas normalisoitua. Ja toisaaltahan nyt kohtu alkaa entisestään pienentää vatsalaukkua, että sikälikin varmaan se ruoan määrä vähenee.. Reilu kilo lähti muuten siinä tautihässäkässä painoa, puolet siitä on nyt tosin jo takaisin tullut, nestettähän se.. Mutta sitten mulle tulikin se ongelma, että tänään vasta maha toimi ekaa kertaa sitten torstain! Mutta silloin se olikin kyllä niin totaalista, ettei ihmekään.



Nyt on pakko mennä lukemaan ruotsia, siitä on tentti torstaina.



Oikein mukavaa Wappua kesä-heinille =) Älkäähän palelluttako itseänne, on meinaan hieman kylmä tuolla ulkona!



Kuutar rv31+6

Pikaisesti hyvät vaput kaikille



Tassuille jaksamista huolien kanssa. Tuollainen on aina harmillista, jos ei toisesta mitään kuulu pitkään aikaan. Mutta äitipolille kyl kannattaa mennä, ne ei voi käännyttää pois jos on aidosti huolissaan. Etkä sä kuulosta yhtään " friikkailevalta" tyypiltä joka ravais siellä turhaan.



Mä voisin kyl luovuttaa tän meidän herran potkuista ja kääntyilemisistä osan sulle, jäis varmasti vielä enemmän kun tarpeeksi itsellekin =)



Nyt pitää taas jatkaa hommia. Oikein hyvää vappua siis kaikille!

Voi Kissantassut - tuntui oikein pahalta lukea sun huolestunutta viestiäsi! Vauvat on jo mahassa erilaisia - toiset jyskää menemään jatkuvasti ja toiset pitää sitten pienempää meteliä itsestään. Meillä sekä esikoinen että tämä Öttis ovat vähän rauhallisempaa sorttia. Esikoisella on sitä menoa sitten riittänyt masusta tultuaan sitäkin enemmän. Itsekin juttelin neuvolassa asiasta, kun mietitytti, että paljonko niitä liikkeitä nyt pitäisi tuntea. Sain sieltä vastaukseksi, että välillä näillä viikoilla on hiljaisempia päiviä ja sekin voi vaikuttaa, että vauvalla on menossa kasvupyrähdys, jolloin hän on rauhallisempi ja säästää voimiaan siihen kasvamiseen. Samoin jos kaveri on vaikka jalat ja kädet selkään päin kääntyneenä, ei niitä liikkeitä välttämättä tunne.



Liikeseurannan ohjeet oletkin jo varmaan saanut, mutta se perusohjehan on, että vasemmalle kyljelle makaamaan ja puolessa tunnissa pitäisi saada laskettua 10 liikahdusta. Jos ei ekan puolen tunnin aikana näin käy, niin sitten äiti hörppää jotain makeata ja uusi yritys.



Tietysti sitä näin raskausherkkänä on huolissaan joka asiasta ja varsinkin sen vauvan hyvinvoinnista. Mutta kuten ElluP:kin kirjoitteli, niin äitipolille vaan näytille, oli huolena mikä tahansa. Meitä odottavia äitejä varten siellä ollaan! Yritä olla murehtimatta, vaikka ei se helppoa olekaan!



Omaan (.) kipuilua ja särkyä. Olin niin idiootti eilen, että pesin lattioita konttaamalla ja siirtelin huonekaluja. Ei tehnyt hyvää ei. Jotenkin sitä jo luuli, että voisi touhuta entiseen tapaan, kun se funneling tuolla kohdunsuulla on pienentynyt, mutta ei :(. Tulipa taas oikein kunnon opetus.



Ostin pussillisen tuoreita munkkeja ja litran simaa kotiin vietäväksi pojille ja tuossa ne munkit tuoksuvat mun nenääni. Harmittaa, ettei niitä nyt tänä vuonna voi edes maistaa tuon diabeteksen takia, mutta ainakin itsekuri kasvaa, kun noita koko päivän tässä haistelee mutta ei saa koskea :).



Viettäkäähän kaikki oikein hyvä Vappu ja tosi on, että kylmää piisaa. Lämmintä ylle siis, jos ulkorientoja ohjelmassa!



-Cityäippä ja Öttiäinen 30+2- JEE, uusi kymmenluku pyörähtänyt käyntiin!!

Sen kummempia alustusturinoita suoraan asiaan...



Pals: Jenkkiautoilu on erittäin mukava ja aikaavievä harrastus, ainoastaan se vain maksaa ;) Toivottavasti saatte " lintunne" vian korjattua :) Teillä on melko " uus" tuo pelinne, ite haaveilen sellasesta 50-luvun laivasta, esmes " käkkylästä" . Niissä on sitä jotain...



Peetta: Selvisikö sun vatsan kipuilun syy vai onko se vielä mysteeri?



Ellu: Ite oon menossa synnytystapa-arviointiin viikolla 36 ä-polille, jossa tutkimuksen tekee lääkäri. Olen käyny mm. pelkopolilla ja maininnu sielläkin, että en ala synnyttämään isokokoista vauvaa alakautta, koska viime synnytyksestä jäi mieltäpainavat muistot. Ja kaikenlisäksi tää meän ipanaisuus on perätilassa, joten sen vuoksi katotaan mikä on tilanne sitten lähempänä la:ta, että onko suostunut kääntymään oikein päin. Täällä ei synnärin ylilääkäri synnytytä pt-olevaa vauvaa, vaan ajatellaan sekä äitin että vauvan parasta.



Eli kannattaa muuten mainita neuvolassa, että haluat sellaseen (jos teillä ei automaattisesti sellasessa käyä), nii vältyt sitte synnytyksessä mahdollisesti tapahtuvasta tenkkapoosta eli jos vauva onki iso eikä mahdukkaan syntymään ja eteen tulee hätäsektio, nii on hyvä tietää kroppansa/vauvan kokotilanne etukäteen, jolloin vältytään ei-mukavilta tilanteilta. Ohos, ko mie selitin vaikean kautta tämän, mutta toivottavasti ees oli jotain selkoa :)



Kissantassut: Voisikohan vauvan asento vaikuttaa tohon, ettet tunne liikkeitä nii hyvin tällä hetkellä? Meän ipanaisuus on alusta lähtien pääosin istua könöttäny tuolla masussa ja itellä kans huolettanu aivan mahottomasti, ko liikkeet ei tunnu samalla lailla, ko jos ois toisinpäin. Viime viikon vietti oikeinpäin ja monotukset tuntuivat/näkyivät oikein kunnolla navan yläpuolella ja toisessa kyljessä, mutta viime yönä vääntyi ilmeisesti taas istuma-asentoon ja liikkeet tuntuvat heti paljon vaimeammilta. Aamulla oottelin perinteiseksi muodostunutta kellontarkkaa aamujumppaa, mutta eipä Tiivi-Taavi innostunut alottamaan kuntoilua...Joten aloin kokeilemaan missä asennossa mahtaa olla - tunsin toisessa kyljessä kovempaa ja toinen puoli masusta " vailtunut" . Eli oli tutussa istuma-asennossa jälleen ja liikkeet alkoivat pienen tökkimisen jälkeen tuntumaan taas tuolla " sisällä" ja rakko saa tunnetusti taas kyytiä, joka ei oo mitään mukavaa. Ja soita ihmeesssä sinne ä-polille, jos siltä vähääkään tuntuu. Jaksamista oikein isosti :)



AJ ja TT 30+3

Ihan näin dramaattisesti en tarkoittanut viikkoa aloittaa, mutta kun itsellä on pyörinyt tämä asia päällimmäisenä mielessä jo päiväkaudet, itse asiassa voisi sanoa viikkokaudet, niin hökäisin vain sitten kirjoittamaan. Yritän olla iloisempikin välillä :). Neuvolasta kyselin kyllä pari viikkoa sitten, miten näiden liikkeiden kanssa oikein on, mutta terkka ei pitänyt niiden vähäisyyttä huolestuttavana (varmaan onkin siinä ihan oikeassa, mutta itse en voi olla huolehtimatta). Mitään liikkeiden seurantaohjeita en ole saanut (ei ehkä vielä näillä viikoilla?) ja onneksi en, koska jos ¿vaatimus¿ on 10 liikettä tunnissa, minun pitäisi käydä tarkistuksessa joka päivä, niin vähän tuntuu. Syöminen tai makoilu eivät tähän zen-buddhistiin tehoa, hän liikkuu silloin kun itse haluaa... Ehkä hän tosiaan vain viettää aikaa sellaisessa asennossa, että liikkeet eivät tunnu (enhän ultrassakaan niitä tuntenut, vaikka näin). En minä tosissani vielä usko, että välttämättä jokin vamma olisi kyseessä, mutta totta kai olen joutunut prosessoimaan sitäkin vaihtoehtoa. Yhtä rakas hän on, vaikka olisi millainen!



Jatkaakseni iloisemmista, tai ainakin neutraalimmista aiheista puran vähän viime viikkoa. Sokeriarvoista oli paljon juttua viime viikolla; Monumentilla aika erikoinen tilanne?! Voisiko olla, että sinulla oli kyseisessä testissä jostain syystä paastoarvo poikkeuksellisesti koholla, siksi se olisi ollut isompi kuin 1 tunnin arvo?



Koska itsekin olen nyt liittynyt 2 tunnin sokerirasitustestin käyneisiin, laitan arvoni tähän: paasto 4,9 (raja 5,1), 1 tunti 8,5 (raja 10) ja 2 tuntia 6,2 (raja 8,7). Raja-arvot ilmeisesti vaihtelevat kovasti paikkakunnittain, Amalia-Joelin kotisuunnilla paastoarvon raja taisi olla 4,8? Siellä olisin jo ¿narahtanut¿, täällä Helsingissä sain puhtaat paperit. Esim. Oulussa näkyy olevan 5,3 (löysin tietoa hakiessani tällaisen sivun: http://oyslab.fi/ohjekirja/1483.html).



Paastoarvo oli tosiaan hieman korkea, joten sain tietysti suosituksen edelleen jatkaa karkitonta ja herkutonta linjaa. Tuo tunnin arvo oli jo kauempana raja-arvosta, mutta silti kai aika korkea? En muista, että täällä muilla olisi ollut noin korkeita tunnin arvoja, olenko väärässä? (Tarkoitan nyt siis näitä testiarvoja, siinähän vedetään sitä puhdasta sokeria. Kotona mitattavat, tavallisen ruuan jälkeiset arvot kai eivät saa olla niin korkeita kuin testiarvot.) 2 tunnin arvo oli kai sitten jo ihan ok.



Sellaista kysyn, jos joku tietää, onko diabeteksen kannalta olennainen juuri tuo paastoarvo vai sokerin laskeminen ruokailun jälkeen (vai sekä että)? Vaikkei raja ylittynytkään, ja ultrassakin nyt todettu lapsi aivan normaalikokoiseksi, olen silti kohonneesta paastosokerista vähän huolissani (lähinnä siksi, että nyt minulla vasta onkin alkanut tässä raskaudessa paitsi makeanhimo myös aivan perusrehellinen NÄLKÄ vaivata aivan koko ajan, ja pelkään, että en kestä sinnitellä vaan syön sokerini ja painoni taivaisiin).



Lopuksi ihan muutama pikakommentti, myöhemmin lisää (nytkin jo niiiin pitkä kirjoitus): @nikille tsemppiä tiputteluiden ja rokkojen kanssa! Kiharan, Senniinan ja monen muun tavoin en minäkään nuku. Useimmiten herään aamuyöllä enkä enää saa unta, mutta sen lisäksi välillä ei myöskään illalla uni tule. Misti, minäkään en ole vielä saanut papereita Kelaan; tarkoitus oli kyllä hoitaa jo ajat sitten, mutta työnantaja ei saa aikaiseksi sitä omaa paperiaan. No, onneksi on vielä parisen viikkoa aikaa. Peetta, mullakin on ihmeen vaikeaa sängystä nousu (ja myös pitkälleen käyminen) nykyään, helposti sattuu vatsaan ja kovaa, jos tekee yhdenkin väärän liikkeen. Miehellä on hauskaa, kun asettelen itseäni. Annam, minulla on koko raskauden ajan ollut epämääräisiä ja koviakin vatsavaivoja, jotka mitä ilmeisimmin johtuvat suolistosta (se kun joutuu vähän ahtaalle näin raskauden aikana). Toivottavasti sinullakin on vain jotain sellaista, ellei sitten liitoskivuista ole jo kyse. Onnittelut CÄ:lle hyvin menneestä äitiyspolikäynnistä, ihanaa kun kaikki hyvin! Palsille samoin! Sannnis kyseli painosta. Minulla on pudonnut alusta 7-8 kg, mutta lähtötilanteeni olikin reipas ylipaino. Nyt vaikuttaisi, että kilot alkavat palata, ellen äkkiä tee jotakin (makeanhimo on hirveä...). Kuutar, kiva että olet toipumaan päin.



Hyvää vappua!

Aamulla oli neuvola, mut sydänääniä kuunneltaessa huomasin terkan ilmeestä, et kaikki ei oo ihan ok. Haki toisen dopplerin ja kuulin itsekin, että vauvan sydän jättää välillä lyönnin väliin.



Päästiin suoraan Taysiin synnytysvastaanottoon käyrille. Siel aluks jätti kans lyöntejä väliin, mut sit alkoi rytmi normalisoituun. Olin siin sen puol tuntii piuhoissa ja voitte arvata, et itkuahan siinä tuhersin. Mieskään ei päässyt mukaan, vaan joutui odottamaan ulkopuolella. Onneks oli ihana kätilö, joka lohdutteli, et tää on yleisin syy, miks näillä viikoilla tullaan käyrille ja että yleensä ei oo mitään hätää, mut aina tarkistetaan.



Jouduttiin aika pitkään odottelemaan lääkäriä kattomaan niitä liuskoja, kun se oli sektiota tekemässä leikkaussalissa. No, eniveis, loppuviimein kun päästiin, niin lääkäri katto sit viel ultralla sydämen, eikä luojan kiitos löytynyt mitään vikaa vaavista. Ei se sit ihan viisaasti osannut selittää, et mistä tuo rytmihäiriö johtui, mut sanoi vaan, että ei se vauva ole vielä valmis tähän maailmaan ja sydän kans kasvaa ja kehittyy koko ajan. Laittoi vielä varmuuden vuoksi kontrollikäynnin äitipolille 22.5.



Että tällaista hermoilua täällä meillä.

Kiharalle ja tassuille jaksamista molemmille murheiden kanssa.

Onneksi ei Kihara ollut mitään vakavampaa, mutta toki tollainen aina säikäyttää.



Mä sain just taas yhden 12 tunnin työpäivän täyteen ja nyt hipsin telkkarin ääreen oman kullan kainaloon mussuttamaan munkkeja (sorry teille jotka ette saa syödä).



Nyt saa luvan työtahtikin rauhottua, onneks saatiin toi homma jo loppusuoralle. 18 päivää töitä jäljellä and counting....



Vielä kerran kaikille hyvät vaput, koittakaa levätä ja nauttia kaikista murheista huolimatta.

Moikka Tassu, sua ajattelinkin viime viikolla ja mietin mitä kuuluu. Teillä tuntuu olevan oikein rauhallinen vauveli tuloillaan :) Täällä aika myllääjä ollut aiemmin, mutta tosiaan piti pe käydä synnärillä tarkastaan, koska en kahteen päivään tuntenut kun pari kyljen kääntöä. Siellä itsekkin ultrassa näin, kun pieni monotti, ja näky välillä vatsan päällekkin.. Mutta en vaan tuntenut mitään!! Ja oli semmosessa asennossa että monotteli istukkaan. Mulle sanoi neuvolantäti viime viikolla, että vaikka aina sanotaan että on hiljasta näillä viikoilla tai " tila loppuu" niin oikeesti liikkeitä pitäs kuitenkin saada suunnilleen yhtä paljon kuin aiemmin. Jos ei saa istukan kautta tarpeeksi happea, niin liikkuu vähemmän että säästää tavallaan itseään.. Ja just noi asennot voi tehdä sen että ei tunne enää. Mutta ihanaa että teilläkin oli kaikki hyvin!!! :) Paljon jaksamista.



Kihara, onneksi teilläkin oli kaikki hienosti!! Parempi näiden meidän vauvojen olla vatsassa vielä hyvän aikaa että kerkee kaikki tärkee kypsyä tarpeeksi näköjään.. Uskon että säikähdit todella paljon!!





Tänään tuli tähän huusholliin Kelan päätökset, saan sen 15,20/päivä ja siitä kaiketi menee ne verot 20% tai jotain. Mutta ihan kiva, tosiaan kaksinkertaistuu tulot :D Ja pakettipäätös, postissa parin viikon sisällä, eli vanha varmasti tulee. Mutta ihan sama, kunhan on paketti :D



Onko kukaan teistä käynyt ikinä Namibiassa? Tai muualla Afrikassa? Kokemuksia kiitos, ollaan menossa sinne ensi syksynä ehkä vähän pidemmäksikin aikaa jos kaikki menee hyvin..



Ollaankohan me outoja, kun ei olla ikinä vietetty vappua? Nytkin oli ihan hassua käydä lenkillä, kun kadut olikin täynnä humalaisia teinejä.. :D Mies ihan samanlainen kun minä, sovitaan varmaan hyvin yhteen kun muhitaan aina kotona mieluiten..



No mutta, huomenna toivottavasti taas siskoja linjoilla, sitä odotellessa!!



-pals 31+3

täältäkin. On sitä tullut joskus vappulärvit vedettyä:-) Nyt en meinannut muistaa koko juhlaa. Poika alkoi kuitenkin jo perjantaina puhallella torveen..En tosiaan muistanut ollenkaan, miten tärkeä " juhla" tämä lapselle on. Poika on hieman perso kaiken herkun perään..



Murheita ollut liikkeistä ja sydänäänistä. Onneksi kuitenkin kaikki hyvin! Esikoisen aikaan liikkeet loppuivat joskus ihan totaalisesti, mutta sain niitä kuitenkin sitten tarpeeksi sen ohjeen mukaan. Kauhunhetkiä kuitenkin! Pitkään odottelin liikkeitä Ernestiltäkin ja meinasi jo epätoivo iskeä. Välillä hänkin viettää hiljaisia päiviä, mutta jotakin aina tuntuu. Luulen, että istukan sijainnilla, vauvan asennolla ja lapsiveden määrällä on merkitystä liikkeiden tuntemisessa.



Afrikassa en ole ollut. Tunisiassa joskus, mutta jotenkin en laske sitä Afrikaksi. Turkkiin pitäisi lähteä syksyllä ja tuolta moku-perhepuolelta luin ihan hyviä ohjeita vauvan kanssa sinne menosta. Rokotuksia olen miettinyt, että mitä kaikkea pitää olla annettuna ennen reissua. Meillehän tulee se tuberkuloosirokotus jo pelkästään sen vuoksi, että isä on turkkilainen.



Saa nähdä, meneekö tämä raskaus ilman äippäpolikäyntejä. Sokereitakaan ei ole tarvinnut mittailla. Sitä miettii, että missä kohtaa menee pieleen, kun niin hyvin on mennyt tähän asti..Kyllä sitä pitää olla pessimisti!



S ja E rv31+

Voi Kihara! Hirveä kokemus teillä, on aivan kamalaa joutua miettimään vauvan vointia tuolla tavalla! Onneksi selvisitte säikähdyksellä, vaikka säikähdys olikin kyllä hurja. Kyllä meitä tässä siunatussa tilassa koetellaan, rokkoja, sydänkäyriä, liikkeitä tai niiden puutetta, vuotoja, kipuja... mitä kaikkea monillakin kesäheinillä on ollut. Ja tässä tilassa kun kaikki pienikin poikkeava säikähdyttää puolikuoliaaksi. Onneksi todellakin loppusuora häämöttää!



Viime viikolla S@nde kyseli vauvan mittoja, täältä pesee kamala liuta (joita en kyllä kaikkia ymmärrä):

1187 g, 27+6

BPD (Hadlock) 7,31 cm, 29+2 (Range 27+1¿31+1)

OFC (HC) 9,1 cm

HC (Hadlock) 26,35 cm, 28+5 (Range 26+1¿30+5)

HC* (Hadlock) 25,86 cm, 28+1 (Range 26+0¿30+1)

AC (Hadlock) 23,51 cm, 27+6 (Range 25+5¿30+0)

FL (Hadlock) 5,27 cm, 28+0 (Range 26+0¿30+1)



Noista mitoista siis ensimmäinen, paino, sekä tuo AC vastasivat lähes päivälleen niitä viikkoja, jotka silloin ultrassa olivatkin menossa, muut olivat parista päivästä (FL) runsaaseen viikkoon (BPD) oikeita viikkoja enemmän, joskin vielä ihan normaalin vaihteluvälin sisällä. Epikriisistä sain myös tavattua muutamia mittoja, samoin kuin rakenneultran äitiyskortista, ja niiden avulla päättelen, että ilmeisesti tuo BPD on pään läpimitta, AC vartalon ympärysmitta ja FL reisiluu. Äitiyskortissa minulla luki viikolla 19+3 näin: HC 167,9 mm = 19+3. Silloin päättelin sen sikiön pituudeksi, eli hän olisi 19-viikkoisena ollut 17 cm ja nyt 28-viikkoisena 26 cm (tai 25? mikähän tuo HC* on?). OFC jäi nyt arvoitukseksi. ¿ Tuo BPD on varmaan noin iso johtuen hänen pyöreästä päästään :), silloin NKL:lla ainakin sanoivat, että tuo symmetrisen pyöreä kallonmitta vääristää läpimittaa, kallon ympärysmitta vastasi silloin rakenneultrassakin viikkoja mutta läpimitta ei.



Vielä taas pikaisia loppuun. Pals kyseli vapunvietosta. Minä olen aina ollut kunnon vappurymyäjä, etenkin opiskeluaikoina (vanha ainejärjestöaktiivi, aina haalarit päällä ja ämpärilliset pottusalaattia mukana Kaivarissa). Eilen sitten istuttiin vaan miehen kanssa kaksin iltaa kotona, nyt ajateltiin mennä vähän puistoon kävelemään ja katselemaan. Veruska kyseli hengityksen salpaantumisesta. Minulla sitä tulee aina välillä kun menen pitkälleni, omituista. Melba, minäkin sain viime ultrastani pari 3D-kuvaa mukaan (näkyi muuten siellä sukupuolikin tietysti, mutta sanoin lääkärille etten halua tietää, ja nyt ottaa pannuun...) ja ihan on minusta samanlainen suu pikkuisella kuin isällään! Muuten kuvista ei oikein erota hyvin piirteitä. Fiikus, minäkin olen nyt päätynyt siihen Hug-a-Bubiin, vielä en ole tilannut mutta aion. Nettikaupassa vain olen nähnyt. Huuto.netistä en sitten tiedä, pitäisiköhän katsella? Koala pääsee ihan kohta töistä lomalle, onneksi olkoon! Ja ihanaa Miiu, että sait tarvitsemasi sairasloman! Minäkään en tiedä enää, miten kestän ensi viikolla mennä töihin. Meillä palkkaneuvottelut ym. kivaa käynnissä ja kaikki ovat toinen toisensa kurkussa kiinni. Tässä tilassa en oikein enää jaksa tällaista.



Jaa mutta nyt valitus seis ja luukut kiinni. Kävelylle, ja tilaa muidenkin viesteille!

enhän minä koskaan samaan viestiin voi kaikkea muistaa, tästä tulee jo kohta pelkkä Tassu-palsta kun koko ajan tehtailen näitä... Mutta Palsille piti vielä sanomani, että sitä istukan vajaatoimintaa minäkin pelkäsin, ja istukan virtaukset (verenkiertovastus tai jotain sinne päin, ja se joku resistenssi-indeksi) tutkittiin. Ok olivat. Toivottavasti sinullakin tsekattiin, jotta saat mielenrauhan!

Hui, ihan monta päivää tainnut jo mennä, etten ole ollenkaan ehtinyt kirjuutella :) No, vappua on täällä vietetty ihan kotosalla, eilen oli mun sisko perheineen kylässä. Heillä kaksi lasta, joten serkukset saivat sitten keskenään touhuta pallojen ja paukkuserpentiinien kera. Meitä ei ole koskaan oikein kiinnostaneet mitkään vappupäivän marssit sun muut, joten tänään ollaan sitten myös ihan kotona oltu ja ulkona touhuttu.



Kiharalle tsempit täältäkin, ovat pelottavia tuollaiset kokemukset. Onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin, se on tärkeintä.



Viime perjantaina sain vihdosta viimein kelan paperit vietyä ja nyt sitten vain odotellaan, kumpiko pakkaus on tulossa. Ei osannut tätikään sanoa juuta eikä jaata asiaan, kun kyselin. Päivärahan kanssa on tyly peli: 3kk:n palkan jälkeen napsahtaa minimi, kun meillä kuopus ehtii täyttää 3v n. 3vkoa ennen tämän la:ta. Muuten olisin saanut saman rahan kuin edellisestäkin. Huoh...



Minä myös päädyin hug-a-bub-liinaan. Ja huutiksesta löysinkin käytännössä täysin käyttämättömän ja luonnollisesti edullisemmin kuin netistä tilaamalla. Eli sinne vain huutikseen etsimään, kissantassut :)



( .) Meilläkään ei ole mikään ihan kamalan kova potkija tämä tulokas. Liikkuu kyllä, mutta nykyään jo sillain enemmän möngertämällä kuin terävinä potkuina. Mutta kohtahan se tila jo alkaakin käymään ahtaaksi. On kyllä toisaalta vieläkin kova vaihtelemaan asentoa, eli varmasti välillä mätkii niinkin, että en tunne kaikkea. Ja mulla on myös istukka osin edessä, eli sekin vaimentaa.



Jeps, nyt lähden takaisin ulos, kun tuo aurinkokin taas ihanasti paistaa.



Hyvää pyhän jatkoa vaan kaikille!



Misti ja masu 30+4

Hei vaan täältäkin kaikille! Mulla meni eilinen töissä lasten kanssa munkkeja paistellessa. Sen jälkeen lähdin vähän kaupungille katsomaan meininkiä kun mies kuitenkin opiskelee ja luonnollisesti halusi hulinoihin mukaan. Siinä oli picnickiä ja muilla sitä juomahommaa... Musta oli tosi kiva että mies pääsi vähän vielä juhlimaan, koska käy tosi harvoin. Illalla sitten mentiin yksiin bileisiin ja mun oli tarkoitus lähteä yksin kotiin ja että mies jäis vielä juhlimaan. Sitä ei sitten kiinnostanutkaan, vaan halusi mun kanssa kotiin nukkumaan jo puolenyön aikaan. Hellyyttävää.



Puhuttiin myös paljon siitä, että meidän kavereista suurin osa on NIIN eri elämäntilanteessa ja mieskin sanoi että nyt vain täytyy alkaa asennoitumaan niin, että meillä on vähän erilaiset jutut kuin muilla. Ja että tää on ollut sille melko kovaa murroksen aikaa kun on täytynyt tosissaan miettiä elämää, arvoja ja kaikkea. Ja sanoi että tämä on NIIN parasta mitä voi olla. Tää vauvapalsta on esimerkiksi mulle tosi hyvä vertaistuki, koska tosiaan ystävissä on vähän eri elämäntilanteissa olevaa porukkaa koska ollaan vielä suht nuoria. Toki meidän sisaruksilla on paljon lapsia ja nekin on hyvänä tukena.



Voi että nyt on kyllä monella pelottavia hetkiä ollut. Kihara, säikähdit varmasti aivan tosissasi, itselläkin tuli ihan tippa linssiin. Ja Kissantassukin siellä pohtii paljon vauvelin liikkeitä tai niiden vähyyttä. Mutta niinkuin kaikki muutkin ovat sanoneet, kaikki on varmasti hyvin! Ajattele sitä, että teille tulee mahdollisesti tosi rauhallinen ja tyytyväinen vauva! :) Sokeriarvojen kanssa taistelevien keskusteluihin en ole oikein osannut kommentoida mitään, kun tuo kaikki on minulle niin outoa enkä oikein tajua niistä arvoista mitään. Mutta joka tapauksessa voimia teille kaikille! Ja MEILLE KAIKILLE!



Mulla olis vielä 2vk töitä. Eilen kerroin yhden lapsen vanhemmalle että meille tulee vauva. Se sanoikin että on nyt vähän aikaa miettinyt, mutta ei ole uskaltanut kysyä. Luuli, että olen viidennellä tai kuudennella kuulla. :) Samoin siellä bileissä eilen yksi tyttö kysyi että " Niin olitko sä nyt kuudennella kuulla jo?" Ja kun naurahdin, niin säikähti että arvasi yläkanttiin ja kysyi nopeasti " Viidennellä... Neljännellä...?" Hauskoja hetkiä.



Itsestäkin tosin tuntuu uskomattomalta, että pian on pieni nyytti tuhisemassa vierellä. Odotan sitä jo niin kovasti. Meilläkin vauvan liikkeet ovat muuttuneet nyt enemmän sellaiseksi muljuamiseksi. Vääntelehtii ja kääntelehtii ja nyt on tosi monesti hikkakin! Se on niin suloisen tuntuista. Ja aamut menee edelleen niin, että mies herättää ensin vaavin ja sitten tyttövauveli herättää mut!



Pals, kuinka pitkäksi aikaa te oisitte lähdössä sinne Afrikkaan? Muuten vain? Itse olen käynyt vain Egyptissä, mikä toki Afrikassa sijaitsee, mutta... Tansaniaan olisi kova hinku päästä ja laulan siinä musiikkiryhmässä jossa lauletaan suurimmaksi osaksi tansanialaisia lauluja. Nyt on sitten kesälle 2008 kolmen viikon reissu sinne suunnitteilla, mutta enhän minä voi nyt tässä tilanteessa lähteä mukaan. Reissua on suunniteltu jo kauan ja nyt se sitten toteutuu enkä minä pääse mukaan. :( Edellinen reissu oli tehty juuri ennen kuin minä liityin ryhmään, seitsemän vuotta sitten. Tarinoita olen kuullut monilta reissuilta, mutta itse en ole päässyt vielä kokemaan. Eniten minua jäi mietityttämään pikkuisen kanssa reissaamisessa malarialääkitys. Kun ymmärtääkseni raskaana tai imettäessä ei saa käyttää malarialääkkeitä. En sitten tiedä miten hoituu...



No niin, tulipa sepustus. Nyt aion vain syödä hyvää ruokaa ja katsella elokuvia! (Kreikkalaista feta-tomaatti-munakoiso-perunapaistosta eli munakoisoa pyörtyvän imaamin tapaan, tsatsikia, vaaleaa leipää ja paimensalaattia... Namskis!) Heipparalla kaikille ja Hyvää Vappua vielä!



-Veruska 31+4 & Sirriäinen-

Veruska: Mun mies on lapsena viettänyt useita aikoja Namibiassa ja muualla eteläisessä Afrikassa. Se Windhoekin kaupunki Namibiassa on hälle tuttu paikka. Sinne varmaan mennään (jos noiden rokotusten puolesta onnistuu, pitääpä kysyä neuvolassa) syksyllä käymään, ja katsastellaan ehkä mahdollisuuksia muuhunkin, pidempään oleskeluun. Ensi talvena varmaan liikahdetaan johonkin suuntaan, jos vaan terveys ja rahat riittää, ja asetutaan joksikin aikaa (ehkä vuosi-pari?) jonnekkin ulkomaille. Jonkun mielestä hullua taivaanrannan maalailua, mutta jos oikeesti on mahdollisuuksia ja haluja, niin me halutaan olla maailmalla! Tietty pitää olla järkevä ja miettiä kaikki jutut etupäässä lapsen kannalta, mutta on niitä lääkäreitä ja palveluita onneksi muuallakin kun täällä pohjolassa :) Mutta niin, himo ja elämänaatteet ajaa jonnekkin etelään elämään simppelisti. Minulla ei oo oikein mitään kokemusta tosiaan Afrikasta, eikä muistakaan ulkomaista, joten kovasti ihmen tietoa vielä itseeni :) Se Afrikkalainen laulu ja tanssi kiinnostaa mua kamalasti, on varmaan ihana harrastus sinulla!! Ja se ruoka muuten btw kuulosti ihanalta :D :P



Meillä on kanssa kaverit aika eri tilanteessa, niin miehen kun minunkin. Muutamia yhteisiä tuttavapariskuntia sattuu olemaan, ja he onkin yllättäen samassa elämäntilanteessa suunnilleen kun me, vaikka suunnilleen parinkympin molemmin puolin ovat. Mukavaa kun on heitäkin sattunut ystäviin, tänäänkin kävi yksi pari vauvansa kanssa ja oli kyllä ihanaa!!



Piti päästä vapputorille ostamaan lakua :) Ostin sikaison foliopallon itselleni, yksisarvinen :D Hirveen kalliskin mutta en vaan voinut vastustaa, lapsenomainen innostus <3 on se nätti..



Öitä!-pals 31+4

Hurjia juttuja ootte Kihara ja kissantassut kokenut! Mullekkin on annettu nuo liikelaskenta laput, mutta suoraan sanottuna ei ole kyllä tarvinnut paljon laskeskella. Liikkeet tuntuu niin hyvin. Kerran asetuin oikeen laskemaan ja se 10 liikettä tuli alle 10 minuutissa. Mulle ohjeeksi sanottiin, et 10 liikettä pitäis tunnissa tuntua, ellei tunnu, täytyy laskea toinen tunti perään, jos ei vieläkään, niin sit ois hyvä ottaa neuvolaan tms. yhteyttä. Ja jos sikiön liikkeet on yksinomaan päivittäin vaisuja, niin sillon myös yhteys neuvolaan.

Amalia-Joel: Vatsakipuilun syytä en tiedä. Se vaan meni ohi, ja kun vaavi on liikkunut normaalisti yms. niin en ole sitä sitten sen kummemmin miettinyt. Saattoihan tuo olla jotain suolistojuttuakin. Tänään ois lääkärineuvola, niin voishan tuosta mainita. Tänään sit ratkee et saanko loput 3 vko saikkua vai en. Tosin sijainen kun olen ja sovittuja työvuoroja ei enää ole, niin eihän mun oo mikään pakko enää mennä.

Mut täytyy kirjotella myöhemmin lisää, täytyy mennä kattoo Emmerdalea, jäi eilen väliin.



peetta ja Juuso 31+5

...kun kuitenkin on tavallisesti tullut edes vähän juhlittua ja istuskeltua Kaivarissa. Nyt oltiin kotosalla, vanhempien luona ja kummityttö kävi morjestamassa. Mieskin tyytyi seuraksi juomaan vaan kahvia ;)



Monument, hurja juttu tuo isäsi tapaus. Onneksi itselläsi on silmänpohjat kunnossa. Ja jännää tuo migreeni-tyyppinen näköhäiriö, sillä mulla on ihan sama juttu. Migreeniksi on aina väitetty, mutta nyt rupesin vähän epäilemään... Meillä ei suvussa ole kenelläkään migreeniä, ja oon aina ihmetellyt, että miksi juuri mulle tuo migreeni on paukahtanut. Näköhäiriö tulee, ja sitten puutuu sormet yksitellen. Mutta ei juurikaan päänsärkyä tai pahoinvointia. Toisaalta oireet kyllä sopii niin hyvin klassiseen migreeniin, että ehkä se ei silmistä johdu. No, mielenkiintoista kuitenkin.



Sektiosta ei ole vielä mitenkään lopullisesti päätetty, vaan haluavat ensin tutkia verkkokalvojen tilanteen. Silmälääkäri on siis 11.5., tuun sitten kertomaan mitä hän oli mieltä.



Ja vielä terveisiä neuvolasta. Rv 32+0 ja SF 28.5. Ilmari oli kilttinä poikana pää alhaalla ja sydänäänet kuuluivat hienosti. Painoa mulle on nyt tullut n. 8 kg lisää, ja saa kuulemma vielä tulla toinenkin mokoma, jos on tullakseen. Oli uusi terveydenhoitaja, ja kun kyseli edellisestä kaksosraskaudestani ja menetyksestä toipumisesta, niin rupesin itkemään kuin putous... Mieliala on siis aika herkillä, mikä ei oo kyllä yllätys, kun vollotan erilaisille telkkariohjelmillekin.



Ja aamukammassa 7 työaamua jäljellä!



Terkkuja kaikille,

Koala ja Ilmari (rv tasan 32)

Hui teitä tassu ja kihara.



Eikös kuitenkin ollut helpottavaa kuulla että kaikki on kunnossa...

Meillä kanssa aika ajoin liikkeiden suhteen rauhallista mutta sitten kun kaveri muistaa asian ni ei pelkoo ettei liikkuis...Tulee tietyst äitiinsä ja on rauhallisuuden perikuva.. ;-)



Mulla nyt sitten aamusokerit laskenut kun insuliinia oon pe illasta saakka käyttänyt.



Joku kysy niistä arvoista tai kumpi on pahempi...Niin lääkäri anto ymmärtää että koholla oleva paastosokeri on pahempi..mutta jos myös ruuan jälkeiset sokerit ois koholla niin siihen alotettais ateriainsuliini tasaamaan niitä sokereita...mutta lääkäri ois paras tähän vastaamaan. mä voin vaik kysellä sitä parin viikon päästä kun meen kättärille lääkäriä tapaamaan.



mutta ei sen kummempia tällä kertaa.



Lähen päikkäreille (heräsin ajoissa kun piti käydä töissä hakees " rekvisiittaa" mittauksia varten..) =)



Miiu ja" pave" 32+6