~~KesäHeinät viikkoon 18~~

Johan oli joo rauhallista vappuna. Nukahdin esikkoa nukuttaessani klo 22 ja heräsin klo 01 ihmettelemään miehen asenuspuuhia (laittoi vanhemmilleen tietokoneen kuntoon vappuhommanaan ;).



Eilen haettiin mekin metrilakua markkinoilta ja puhallettiin ilmapalloja.



Jo on ollut jänniä hetkiä teillä, huh huh. Nyt vaan maltilla ootellaan, onneksi kaikki ollut vielä hyvin eikä vähäiset liikkeet tai rytmit sekoittaneet loppuodotusta!



Alkaa olla jo olo että ollaan raskaana, on hankala kumarrella ja lonkat sekä keskivartalo puutuu ja kipeytyy kovasti yösn aikana. Kääntyessä herää joka kerta ja päivät menee kaikenmaailman kolotusten ja kiristysten kanssa. Eli se on siis viimenen kolmannes selkeesti käynnissä! Huh, onneksi ei vielä ole helteitä, mutta saisi sen verran olla lämmintä ettei takkia tarvittaisi. Helpottaisi hirmuisesti pukeutumisongelmia.....



Ja huh, nyt läiskäisi tänne Espooseen hurrrrrrrrrrrjan sateen kerralla! Me mennään sitä ihastelemaan ikkunan ääreen!!

Niin, noista mitoista. Mulla oli sf mitta vko 30 aika lailla just sen 30. Hempat siinä 110 tienoilla ja verenpaineet 110-120/60-70. Mitään ihmeellistä ei noissa ole ollut mutta oma huoli alkaa olla suuri siitä että vaavi vieläkin köllöttelee perätilassa. Esikko kun oli jo 26-28 viikoilla kääntynyt ja oli siellä raivotarjonnassa sit loppuun saakka. Mitä ihmettä mä voin tehdä että tuo toukka kääntyy???? En halua laittaa ajatustakaan sille että synnyttäisin perätilassa tuon, tai että sektiota tehtäisiin, tai että väkisin käännettäisi pientä (olen niin monta kauhutarinaa kuullut käännöistä...). Haluan synnyttää normaalisti, haluan. Ja siis haluan. Taisi siis jäädä aika positiivinen kuva tuosta aiheesta ekan kerran jäljiltä ;).

Toivottavasti Sannnis saat mielenrauhan ja toukkasi kääntyy :) Monethan pyörii viimesille viikoilla asti ku väkkärät, että toivoa on vielä rutkasti :D Ja vaikka monilla on kielteisiä kokemuksia käännösyrityksistä, niin on niitä positiivisiakin onneksi. Mutta jospa sinne asti ei tartte mennä :)



Kissantassut, joo kyllä hyö ne virtaukset multakin katsoivat istukasta, ja ihan ookoo pitäis kaiketi olla, onneksi!!



Vatsaan koskee oikeestaan koko ajan, tuntuu vaan että ei toi lapsi mahdu tuolla olemaan!! Muljuaa ja työntää peppua tosi ylös, meinaa tukahtua tän mamman elimistö.. Tuntuu tosiaan että nyt ollaan raskaana :D Silti jotenkin mukavaa, tottakai se tuntuu kun kasvattaa elämää sisällään :) Pitää vaan jaksaa iloita! Joskus se vaan on erittäin vaikeeta, jos tulee niin kipee supistus että henki salpautuu tai jalka lähtee alta kun issiaskipu on niin kovaa :D



Nyt pitäis puristaa yksi iso tehtävä huomiseksi, ja sitten ois valmistuminen plakkarissa!! Ihan huippua. Alan puurtaa :)



-pals 31+5

Ulkoilun merkeissä meni meidän juhlapäivä - ja hieno ilma saatiinkin, kaikista säätiedotteista huolimatta. Mun mielestä ne aina lupaa juhannukseksi ja vapuksi huonompia kelejä kuin sitten onkaan. En tiedä, pitääkö paikkansa, vai onko just meillä aina niin hyvä säkä sijainnin suhteen... Ehkä sillä jotenkin yritetään ennalta ehkäistä ihmisten juhlaviettiä, tai sitten ei!



Vähän näistä teidän kirjoituksista tulee mielikuva, että meillä on palvelut aivan alakanttiin; kukaan ei ole arvioinut lapseni kokoa missään vaiheessa, se sukupuolijuttukin meni ihan ohi siinä oppilaan ja ultraajan välisessä anatomia- tai rakennekeskustelussa, mitään valmennusta tai sairaalaan tutustumista ei erityisemmin järjestetä ns. toissynnyttäjälle, eikä mistään liikkeiden seurannasta ole ollut puhetta liioin - mutta kaipa mulla sitten on kaikki niin (tai tarpeeksi) hyvin?!



Itseni ulkopuoliset (hih, mikä kuvaus) ihmiset vaan jaksaa päivitellä, että onpas sulla pieni maha, että tulee kyllä itsellekin halju tunne, että niinköhän kaikki kuitenkaan on hyvin. Näitä tartuntojahan tässä olen pelännyt jo viisi kuukautta, seulontoihin en (tyhmä minä) halunnut siinä alussa - että kaiketi tää on ihan oma vika tää palveluitta jääminen... No, kohta saan vaan keskittyä raskaana oloon, kaksi + kolme työpäivää jäljellä, kun sitä kesälomaa piti siirtää tähän eteen!



Kylläpä tuli ikävää tekstiä, mutta nämä mielialan vaihteluthan on meille jo tuttuja ja kuuluvat tähän tautiin, eix ni?



Voimia vain ja lämpimiä kelejä toivoo nikki!

Lääkärineuvolassa tänään kävin. Ns. arvot kutakuinkin kohdallaan, Hb:kin nousussa, 116. Lääkäri ensin meinasi et voit mennä töihin kokeilemaan, totesi sitten et tutkitaan nyt kuitenkin loppuun. Sitten kun sisätutkimuksen teki, sanoi että juu ei tarvii edes miettiä töihin menoa, kohdunsuu on pehmentynyt. Auennut ei onneksi ollut. Loppuaika, 3vko, saikkua ja sauna,seksi ja siivous kiellot napsahti päälle. Lääkäri sano et sellaset 4-5 viikkoa vielä pitäis ainakin päästä eteenpäin. Et nyt sit ei tehdä juuri mitään. Onneks on kaikki vauvalle valmiina tääl kotona, eipä tarvii niistäkään enää stressata. Ja kirjahylly on täynnä lukemattomia kirjoja.

Sit ku tulin neuvolasta kotiin, alko supistelee luvattoman paljon. Laskeskelin et yhes tunnis tuli n. 8 kertaa. Taas vähä säikäytti, et pitääköhän täs lähtee jonnekkin, mutta sitten rauhoittu ONNEKSI!!! Ei vissiin oikee tykänny ronklaamisesta. Jotenki nuo supistelut säikäytti nyt viel enemmän, kun ties et se kohdusuu on jo pehmentynyt. Että tällästä tänne...Lääkärin määräyksestä painun sohvalle vaaka tasoon =)



peetta ja Juuso 31+5

Moro,



Aamulla käytiin neuvolassa pyörähtämässä. Siellä oli harjoittelija normaalin terkkarin apuna ja tuli sitten oikein tuplatunnustelut ja sydänäänten kuuntelut. Hemppaa ei otettu tällä kertaa kun se on ollut ok kokoajan. Viikkojahan on nyt 30+6, paino on ihan sama kun viime käynnillä 16.4 eli 79kg (lähtö oli 70,8), paineet 113/68, ja sf mitta oli 28. Terkkarikin kiukutteli kun on liian tiukat vahvalihakset, ettei sf mittaa oikein saa otettua, samaa silloin viimeksi kiukkus lääkärikin. No ANTEEKS et oon joskus treenannut vatsalihaksia=) Jullen sydän pamppaili sen 145 minuutissa ja potkut näkyi ja tuntui hyvin.



Tais olla opiskelijalle tylsä käynti kun mä olen voinut hyvin, mitään ongelmia ei ole ja kaikki on by the book. Kesti taas kaikkineen alle puoli tuntia.



Työt alkaa jo vähän hellittää, enää ei tarvi olla yli 10 tuntia toimistolla. No, aamukammassa on 18 työpäivää jäljellä ja hyvin vielä jaksaa ainakin toistaiseksi.



Kaikille hyviä vointeja huolista huolimatta.

Huono olen ollut tänne kirjoittelemaan, mikä ei tosin tarkoita, ettettekö olisi ollut mielessä. Ehkä ennemminkin yritän pitää oman pääni mahdollisimman paljon pois raskaudesta ja muistaa, että elämässä on muutakin... en tiedä. Onko kellään muulla tämmöisiä fiiliksiä?



Kiharan ja tassun säikähdyttävät tarinat saavat kyllä miettimään asioita. Onneksi teillä on molemmilla kaikki hyvin. Olen itse joutunut aikanani myös miettimään sitä, että mitä jos lapsi on sairas ja miten vakavasti sairas - pojallahan oli synnyttyään sydänvika (joka sittemmin parantui kyllä itsestään). Silloin tuli ajateltua, että sitä otetaan mitä annetaan ja voi miten rakas se pieni poika olikaan vaikka joka päivä löysivät siellä naistenklinikalla siitä jotain uutta vikaa kun piti kotiuttaa (mahassa patti, sydänvika, vesikives).



Mullakin oli tuossa eilen aika " tuliset paikat" eli olin ensin pitkän päivän töissä ja lähdin sitten käyttämään poikaa uimakoulussa. Siellä kun altaan laidalla istuin, niin supisteli jo 3-4 kertaa ja alle kilometrin autolla ajetun kotimatkan aikana supisti jo kahdesti ja kotona sohvalla maatessa vielä kolme kertaa ja sitten totesin, et ei kyllä tästä on nyt mentävä näytille naistenklinikalle, kun supistuksia tuli välillä 5 min välein ja ne kesti 0,5-2 min ja saivat jopa hien otsalle. Siispä eilen illalla vietettiin naistenklinikalla aikaa käppyröissä ja kai siellä jotain 3,5 min välein oli supistuksia jo, välillä mietittiin jo miehen kanssa, että jokohan miehestä tulee isä 2.5., mutta siinä käppyrällä maatessa ne supistukset sitten rauhoittuivat. Lääkäri katsoi tilanteen ja kohdunkaulaa on hyvin jäljellä, vain vähän pehmentynyt, mutta se ilmeisesti normaalia toissynnyttäjille. Niinpä otan nyt vain tämän päivän levon kannalta ja huomenna taas töihin. 18 päivää taitaa olla vielä töitä jäljellä.



Mulla on ihan mieletön halu päästä tontti-rontille (meillä sellainen vapaa-ajan tontti), mutta sinne on tunnin ajomatka ja tietty en tän supistustaipumuksen takia pääse edes sinne katsomaan, että miten meidän viime syksynä istutetuilla omppupuilla menee. Haaveilen vaan kovasti, että loppukesästä sinne sit pääsis vauvan kanssa.

Noustaanpas etusivulle taas. Eipä tässä meikäläisellä ihmeempiä. Unettomuutta taas, mutta onneksi viikonloppu tulossa ja aamukammassa 6 aamua. Koalan kanssa meillä taisi olla samat aamut.



Onneksi töissä on tiedossa väljempi viikko, mutta tuntuu siltä, että koko ajan tunkee jotain uutta asiaa. Onneksi voin jo ilmoittaa, että sijaiseni ottaa sitten yhteyttä jne..



Nyt en muista kommentoida kenellekään, pahoittelut. Ehkä sitten jaksan taas enemmän sättäillä, kun mammaloma alkaa.

Melballa aika samantyyppinen kokemus kuin mulla. Paitsi mä en käynyt missään, täältä on 100 kilsaa matkaa noille käyrille ja ylipäätään synnyttää. En tiedä, mut saattas ehkä herkemmin mennä tarkistuttaa tilannetta jos ois samassa cityssä. Tai oisin kyl soittanut neuvolaan, mut kello oli jo sen verran et siel ei enää ketään olis ollu.

Tänäänkin on supistellut, mutta harvakseltaan. Mutta aina kun jotain pientäkin tekee, esim. laittaa ruokaa, supistelee. Ei nyt välttämättä kovin kipeesti, mut... ja välil kyl on paineentunnetta alaalla. En tiiä et malttaako tää kaveri olla masussa ihan viimeseen asti. Noh, eihän sitä tiiä, nyt kun aattelee näin, niin menee kuitenkin yli =D



peetta ja Juuso 31+6

Meillä ei olis mitään kokoarvioita, mut oon joutunut äitipolilla kerran käymään ja nyt katsoivat synnärillä kun liikkeitä ei tuntunut. Mutta muuten ei sitä katsota kun täällä ei oo synnytystapa-arvioo. Eikä oo noita perhevalmennuksia, eikä rakenne- eikä np-ultraa :D Mutta tosiaan täällä oon hienoo palvelua KYSsissä saanut kun on jotain " ylimääräistä" tarttenut, paljon ei sinällään kuulu automaattisesti palveluihin täällä :)



Huh te mammat ja teidän supparit!! Ottakaa nyt hyvänen aika rauhassa, että vauvit pysyy sisällä vielä jonkun viikon, ovat niin pikkuruisia vielä :D Hurjia kokemuksia! Itelläkin supistelee, mut ei säännöllisesti onneksi :)



Ihanaa kun saatiin pari pienen pientä kestovaippaa lainaksi kaverilta tänään, tosi suloisia! ja joitain vaatteita ihan pikkasia, tulee tarpeeseen ku meillä vaan vähän isompia kledjuja..



Täällä iski flunssa, kamala korva-kurkku-nenänkipu ja tursu. Jospa ei kuume nousisi, ja ei tässä muuten mitään mutta yöt on kauheita kun herää ihan kipeeseen kurkkuun ja kutinaan. En kyllä huomenna töihin mene, kun heikottaa aika lailla.. Kotosalla hyvä olla :)



-pals 31+6

Lohduttavista sanoista palveluihin liittyen, välillä vaan tuntuu, ettei musta kukaan välitä... mutta kuten sanoin varmaan kuuluu tähän taudin kuvaan.

Mullahan on vauvamaha " roikkunut" koko ajan tuolla jalkovälissä ja ikäviä vihlomisia ym. tunteita on ollut koko raskauden ajan, mutta kohdunsuu oli siellä lääkärissä aivan kunnossa, ettei niitä kaiketi voi suppareiksi sitten sanoa. Mitään isompaa en ole uskaltanut tehdä ja jumpankin jouduin vaihtaan joogaan jo joulutauon jälkeen. Miesparka on ollut kuin tulisilla hiilillä lokakuusta alkaen, kun mulla on todella ollut niin hankalaa tuolla alhaalla... No, kohta jo uskaltaa antaa vauvan tulla, hih! Edellisessä ainakin tehosi - alle vuorokausi ja poika oli syntynyt.

No, tämähän meni omituiseksi, joten lie parasta lopettaa ajoissa?!



Voimia vain ja jaksamisia meille kaikille masujen kanssa =) nikki

Tällaista pikaista vaan tähän... Tosiaanki paljon supparia liikkeellä, nyt lepoa vain, naiset! Itselläkin supistelee jonkin verran muttei kylläkään mitään kivuliasta.



Jäin tänään kotia koska mullakin, kuten palsilla tosi flunssainen olo. Just tuo kurkun kutina ja muutenkin kauhean tukkoista menoa. Ja Senniinan seuraksi täälläkin sitä unettomuutta sen verran, että viime yö meni täysin kirjaa lukiessa. Kun uni ei tuu niin se ei tuu! Enkä sitten ois jaksanut olla hereillä töissä 11-20.15. Huomenna ajattelin kuitenkin töitä yrittää taas.



Tosin kesken päivän pääsen moikkaamaan Sirriäistä, koska mulla on ultra! Siis se on vaan se kontrollikäynti kun se sf-mitta ei ollut kasvanut ja siihen kuuluu sitten kaksi ultraa, vaikka se nyt oli jo viime kerralla neuvolassa kasvanutkin... Sitten lähdetään sinne Kiharan lähettyville ajelemaan täältä Oulusta kun on siskon tytöllä nimpparit! (Tyttö on toinen kaksosista, joten synttärien sijaan juhlitaan enemmän nimppareita jotta olis yksilöllisempää. Ja koska synttärit jouluna.)



Mikähän juttu täs vielä oli... Niin varmaan vaan siitä että ei täälläkään mitään kokoarviota ois tehty, mutta jouduin sitten näihin extraultriin niin tulee " kaupan päälle" . Ja musta tuntuu että me ei käydä edes tutustumassa synnytyssairaalaan. Mullahan on nää synnytys/perhevalmennukset vasta kesäkuussa!!! Toivottavasti kerkeän niihin. Niin ja Oulussa kaupunki tarjoaa ainoastaan sen rakenneultran. Mutta otetaan kiitollisena vastaan mitä annetaan!



On nyt sen verran pöhelö ja kipeä olo, että jää tarkemmat kommentoinit tältä erää. Kaikki silti olette mielessä. Voimahaleja kaikille!



-Veruska 31+6 & Sirriäinen-

sorvin äärestä...Ei mullekaan mitään " oikeeta" kokoarviota ole tehty. Neuvolassa käsikopelolla pystyvät jotain heittämään ja se sf-käyrä kertoo jotain. Mulla kun käyrä kulkee hieman yläkäyrän alapuolella, niin se kertoo n. 3600-3700 g vauvasta.

Mustakin on tuntunut ihan samalta, että ei täällä saa mitään palvelua luonnostaan. Mutta on huomannut että ei se niin kamalasti vaihtele paikkakunnittain, ja eihän tässä mitään hätää ole, niin mikäs ollessa :) Tunteet käy kyllä herkillä aina välillä, ei se eriskummallista ole :D No, kohta alkaa sellaset viikot että mieskin ehkä rauhottuu ;)



Viime yöllä oli pakko ottaa Panadol ja aamulla samainen mutta juomana. Ja Strepsils joka kerta kun heräsi.. Ihan KAAMEE fiilis, ja nyt noi kurkku- ja korvakivut on iskeny toden teolla.. Pitää vaan parannella rauhassa!!



En oo ehkä koko raskausaikana nähny tommosta painajaista.. En oikein tiedä mitä kaikkee siinä tapahtu, mutta mm. myöhästyin kaikilta lennoilta ja menetin kaikki rahani, ja sitten otin joidenkin mielisairaiden ihmisten riivatut mielet omaan päähäni ja kaupan päälle mummo vielä kuoli käsiini. Jee.. Oli hilpee fiilis äsken herätä, ja kamalaan kurkkukipuun tietysti :D Mutta onneksi muuten on hyvä mieli, ja mieskin tulee kohta kotiin niin ei masenna tuommoiset :)

ihanan helppo viikko takanapäin ja ensi viikolla vain 3 Hesan reissua :-)



Tänään oli neuvola ja sairaanhoitajaopiskelijalle haastetta sf-mittoihin :-) Vaavi köllii pää alaspäin mutta viistossa (kuin riippumatossa) joten siinä pöydällä sai jonkinaikaa loikoilla että opiskelijakin sai ok mitat :-) Tasan keskikäyrällä mennään, syke oli 140 ja liikkeet ++. Hemoglobiini oli 133 ja pissa puhdas eli kaikki ok. Niinkuin tiesinkin. Tämä raskaus on ollut kyllä ihan uskomattoman helppo, toivottavasti kaikki jatkuu loppuun asti samalla kaavalla (koputan puuta). Yritän muistaa arvostaa omaa hyvää oloani tarpeeksi - täällä kun lukee teidän muiden juttuja niin välillä oikein hirvittää että mitä kaikkea sitä voisikaan olla. Eli tsemppiä loppuodotukseen myös muille!



Meitsi olikin sitten sekoillut Kelan anomusten kanssa - ihmettelinkin että miksi sitä rahapäätöstä ei kuulu. Eli olin laskennut väärin ä-loman alkamisajan ja kun palkanlaskija teki Y17 lomakkeen minun antamilla tiedoilla niin eihän siitä sitten mitään tullut. Kelasta oli ollut täti yhteydessä suoraan palkanlaskijaan ja ilmoittanut että tuon pitää jäädä lomalle jo 22.5 eikä 27.5 niinkuin olin ajatellut. Nyt menee sitten koko viimeinen viikko ihan sekaisin... olin buukannut sinne yhtä jos toista tapaamista. Tiedättekö muuten että mitä tapahtuu Kelan puolelta jos on töissä äitiyslomalla? onko työnantajan vakuutukset jne. voimassa?



Ai niin, ostin sitten sen liinan... eli kävin Lempäälässä Touhutoukka puodissa ja päädyin siellä sitten sellaiseen perustrikooliinaan, MaM Wrap. Ihanan punainen! Oli siellä se Hug-a-bub nähtävänä, mutta kun myyjä ei sitä oikein kovin suositellut ja se oli sen reilut 30 egee kalliimpi, niin päädyin sitten tuohon perusliinaan. Nyt pitää vaan treenata sitä sitomista.



pelkkää omaa (.) tälläkertaa..



oikein hyvää viikonloppua!



t. Fiikus

Onneksi on paikka, jossa voi käydä vähän tuntojaan purkamassa. Vapusta asti olen ollut flunssassa ja on aika hyytynyt olo. Palailen, kun saan itseni paranneltua.

Vappukuulumisiakaan en ole ehtinyt kirjoittelemaan, hyi minua! Meilläkin oli erittäin rauhallinen vappu - vappupäivänä kävimme Kauppatorilla (sitä metrilakua ostettiin meillekin, tai siis pojille), sairaalassa isääni moikkaamassa ja sitten kummipojan perheen kanssa syömässä. Eipä sitä enää tule riekuttua samaan malliin vapunvietossa kuin ennen, mennyt enemmän lastenjuhlaksi :).



Hui mikä pelästys oli Kiharallakin vauvan sydänäänten kanssa - onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin!



Peetalla ja Melballakin supistelee -lepoa vaan ja rauhallisesti! Itseänikin kiinnostaa mitä tuolla alakerrassa tapahtuu sen kohdun sisäsuun ja jo myös pehmenneen kohdunsuun (ulko) kanssa - tuo jälkimmäinen kyllä vissiinkin on, niin kuin Melbakin sanoi, normaalia uudelleensynnyttäjillä.



Veruska ja Pals ovat flunssat napanneet - paranemisia!!

Miten Veruskalla sujui kontrollikäynti Sirriäisen kanssa?



Mulla sitä Öttiäisen kokoa seurataan tuon raskausdiabeteksen takia - tuskinpa niitä kokoarvioita muuten meikäläisellekään olisi tehty. Ja yhdet mitathan saimme sieltä " vapaarahoitteisesta" 4d -ultrasta. Olen antanut itseni ymmärtää, ettei noita arvioita tehdä kuin neuvolassa käsikopelolla, ellei todellakin ole jotain syytä olettaa, että vauva on liian iso/pieni tai synnytystapaa pitää arvioida. Itse olisin oikeastaan paljon tyytyväisempi, jos saisi olla juoksematta koko ajan polilla tutkittavana ja tökittävänä ja saisi vaan keskittyä hyvin sujuvaan raskauteen tämän riskiraskauden sijasta.



Miiu77 oli jo aloittanut iltainsuliinit. Mulla ne napsahtavat nahkaan ihan varmasti ensi viikolla, sen verran kummallisia lukemia antaa mittari tällä hetkellä. Ja pelottaa, mitä mittoja Öttiäinen mittauttaa ensi viikon polikäynnillä - onko jo päässyt kasvamaan makrosomisiin mittoihin. harmittaa todella paljon, koska ensin tiukennettu dieetti piti viikon verran arvot alle rajojen, nyt sitten taas ovat yli. Vaikka samaa dieettiä siis pidän.



Saanko Miiu udella, saitko insuliinit sairaalasta? Mihin pistät (onko sulla sellainen kynä käytössä) ja montako yksikköä? Oliko sulla paastoarvot kovastikin kohollaan, kun sait insuliinit ja ymmärsinkö oikein, että vajaa viikko meni, ennen kuin arvot tasoittuivat? Millaisia mittoja teitin vauva on mittauttanut? Kerrottinko sulle, miten tuo insuliinihoitoisuus vaikuttaa vauvaan - mitä toimenpiteitä hänelle tehdään synnytyksen jälkeen? Kiitos, jos viitsit vastata!



Muuten ei omaan napaan ihmeitä. Ensi viikolla taas neuvolaa ja todellakin se äpoli käynti. Aamukamman piikkejä piti munkin alkaa laskemaan teidän mallin mukaisesti - 18 aamua jäljellä :). Tekisi kyllä mieleni ottaa tähän väliin viikko sairaslomaa, kun en todellakaan ole kolmeen kuukauteen nukkunut yhtään kokonaista yötä. Suonta vetää jaloista vieläkin ihan maan pirhanasti, vaikka syön magnesiumiakin jo 350mg päivässä. Ei vaan auta ei.



Öttiäinen potkii nyt taas reippaammin - tai siis kädet hiplaavat melkein nivusissa ja kantapäät tai varpaat tuntuvat tuossa heti rintavarustuksen alla. Ei kyllä tee enää mieli paljon kumarrella :).



Nyt vielä vähän töitä!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!



-Cityäippä ja Öttiäinen 30+6-

Mihin nää päivät oikein katoaa?? Taas on jo perjantai.



Minä voin liittyä tähän vähäisten_palveluiden_kerhoon. Eli eipä ole meilläkään liiemmälti mitään ekstraa neuvolan kautta tarjottu. Päinvastoin, tuntuu. että jo entisistäkin säästetään. Mähän olen sen seitsemän kertaa valitellut sitä, että täällä se eka lääkärineuvolakin on kuulemma Tays:n suosituksesta siirretty vasta rv 32:lle. Mutta sain luotettavasta lähteestä tietää, että ei sellaista suositusta ole annettu. Tays:n mukaan pitäisi olla alussa lääkäri, jossa mm. otettaisiin näytteet mahdollisista tulehduksista/muista pöpöistä (eipä ole multa otettu), seuraava lääkäri jossain rv28 paikkeilla ja sitten se lopun lekuri. Tosin tuon rv28:n lääkärin voisi kuulemma siirtää sinne rv32:n, jos ei mitään erityistä ole. Mutta taitaapa tämä kunta siis soveltaa ihan itse noita " suosituksia" . Yhdelle tutulle oli terkka ehdottanut reilun 6 viikon väliä neuvolakäynteihinkin :/



Flunssan kourissa taisteleville paaaljon jaksuja! Itsekin täällä odottelen, koska se iskee, kaksi nuorimmaista kun ovat (taas!) ihan räkäisiä ja yskivät. Toissayön valvoin lähes kokonaan kuopuksen takia, kun hän illalla heräsi yökkimään limaa ja minä sitten koko yön kuuntelin, koska taas apua tarvitaan. No, neiti kyllä nukkui, mutta minä en :( Joten sympatiseeraan kyllä ihan tosissani myös teitä unettomia!



(¤ ) Täällä oli vauva viime viikolla aika hiljainen monena päivänä, mutta tällä viikolla on sitten myllännyt taas ihan kiitettävästi. Ehkäpä oli joku kasvuspurtti menossa, kun tuntuu jotenkin isommalta koko vauva. Ja meillä myös hikataan ainakin 3-4 kertaa päivässä. Useimmiten tuntuu jo siltäkin, että hän voisi jopa oleilla pää alaspäin, mutta ihan varma en aina ole. Samoin tuntuu välillä siltä, että pää (tai joku muu ruumiinosa :) ) on jo aikas alhaalla. Toivottavasti ensi keskiviikon lääkärinla antaa valaistusta siihenkin asiaan. Mutta kyllä tää mun mahanikin on aika " alapainoinen" :) Kun ei vaan olisi mitään ihmeitä alakerrassa tapahtunut, mä kun en sitten millään pysty täällä kotioloissa vain lepäileen :/



Mutta nyt äitiä tarvitaan, joten hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!



M ja masu rv 31+0

Tietty vastaan kysymyksiin kun itse jo tähän jouduin...Ois ollu kviempi että ois itekin tiennyt aikasemmin kuin homma etenee...



Lohdutukseks..Aina ei dietit auta, etenkään raskausajan sokereihin...



Mutta..ekan alotuskynän sain sairaalasta. Lääkäri kirjotti mega ison reseptin insuliinikynistä jonka vois käydä apteekista lunastamassa (mutta ne sitä hae ennen kun on pakko). eli 4laatikkoa ja yhdessä laatikossa on 5kynää. Laskeskelin että se 1kynä riittää n.25pv näillä annoksilla. Toki voi hiukan mun lääkelaskutaidot heittää mutta silti. Mulla Protaphanekynä käytössä, mutta niitä on paljon muitakin.



Eli kynä käytössä ja mahaan oon pistänyt. Vaihdan joka ilta puolta kummalle pistän.(luin just ohjetta ja siinä lukee että mahasta se imeytyy nopeiten ja reidestä tasaisimmin, eli ehkä pitää vaihtaa pistokohdetta..). Sehän on ihonalainen pistos. eikä se juurikaan satu. eniten siinä ehkä sattuu se ajatus pistämisestä. Näin kävi ainakin tälle sairaanhoitajalle... ;-)

Ja pistän iltasin 12ky:tä. Ja saan vekslata sitä määrää tietyllä tavalla ite (ainoastaan johtuen ammatistani) muuten pitäis soittaa kättärille ja kysyä ohjeita. Ohjeeksi antoi lyhyesti että kolmen päivän välein annoksen muutos jollei tavotetaso löydy.

Paastoarvot oli hiukan yli6, tais olla 6.1 ja 6.0. (ja neuvolanlähete lähti kun arvo oli 6.4 seurannassa) Ja raskaana olevan tavotteet pitäis olla ALLE 5.5. Johon nyt siis pyrin.

Ja tässä viikossa ne on tosiaan hiukan näyttänyt asettuvan kohdalleen.. Toki riippuu paljolti siitä mitä syö. Mutta eipä ne sokerit osannut kättärin seurannassakaan asettua ennen hoidon alotusta jossa oli 1800kcl dietti annokset vuorokauden ajan.



Mulla oli ilkeä lääkäritäti ultraamassa, joten ainut mitta jonka tiedän on paino joka oli 1.9kg viikolla 32. Ja se sano että keskikäyrällä kulkee.



Insuliini aloitettiin juuri vauvan hyvinvoinnin vuoksi, ei tavallaan mun vuoksi. Koska sokeri menee suoraan istukkaan ja siitä tietenkin vauvaan.



Tässä kopsu eräältä nettisivulta..

" Jos äidin verensokeri on korkealla, myös vauvaa ¿ruokitaan¿ ylimääräisellä sokerilla. Tämä ylimääräinen sokeri voi saada vauvan kasvamaan isokokoiseksi.

Vauva syntymän jälkeen: Koska vauva on saanut ylimääräistä sokeria raskausaikana, hänen haimansa on myös tuottanut ylimääräistä insuliinia tasapainottaakseen sokerin määrää. Näin ollen syntymän jälkeen on vauvalle vaikeaa lopettaa ylimääräisen insuliinin tuotanto ja tama voi johtaa siihen, että vauvan verensokeri on liian alhainen (hyperglycaemia)."



Eli insuliinihoidon tarkoitus on koittaa saada vauva " säännöstelemään" insuliininmäärää kehossaan. Jotta syntymän jälkeen vauvan sokeritasot ois normaalit.



Vauvan sokereita seurataan syntymän jälkeen(tätä ei kyl kukaan kertonut mut niinhän se vaan menee..) ja huonolla tsäkällä joutuu " sokeritippaan" syntymän jälkeen..



Ja sitten mun insuliinihoidon pitäis loppua tuohon synnytykseen koska usein sokerit tasaantuu siihen. (ja näin tiedän käytännössäkin tapahtuneen)



Ei siel mitään juurikaan kerrottu ellei osannu kysyä.ja kun ei juurikaan henkilökuntaa tavannut kun ei ollut mitään hätää... (se onkin jo toinen tarina)

Ainut asia jonka ite tajusin kysyä tästä oli se että koska se syntyy että meneekö raskaus loppuun viikolle 40asti ja yli...Niin siihen vastaus oli tyyliin että " usein käynnistetään viikolla 37" . No ota tosta selvää.



Eli mulla kontrolli kättärillä parin viikon päästä jolloin tapaan sisätautilääkärin(diabetes asian suhteen) ja samalla reissulla hetkeä myöhemmin tapaan synnytyslääkärin.

Joten tuo käynti ehkä kertoo enemmin meille kaikille.



Sen takia täs onkin hässäkkä päällä kotona jos täs onkin aikaa enää 4viikkoa...eli vaatteita on pesty, pinnasänky kasattu, pinnasuojat ommeltu jne...Ja remppakin etenee...



Mähän tosiaan eka kesäheinä joten.....jännityksellä odotellaan kuin aikanen eka " heinä" on. =)



Toivottavasti tää sepustus auttaa sua Cityäippä ja toki...kysy lisää jos siltä tuntuu. Vertaistuki kun tuntuu itestäkin parhaimmalta.



Miiu ja " paavo" 33+1.



Ps. Ja parempi näin kun nyt tietää enemmin missä mennään ja miten...

Pitkän tarinan juuri Cityäipälle kirjotin...Ja pyhitin sen vaan asiaan Raskausajan Diabetes...



Joten nyt muutama sana teillekin joita asia ei kosketa...(tyhmä lause mutta tarkoitan että vastailin Cä:lle kysymyksiin aiheesta..)



Voi flunssaset...Koittakaahan saada itsenne kuntoon.



Supistelijat...Meitä näköjään riittää. Lenkkeillä pitäis jotta sokerit tasottuis mutta kuinkas käyt kun oot kävellyt n.5minsaa ni meinaat kuolla tien varteen ku alkaa supistelemaan, vaikken kävelis ees kovaa.



Aamukampalaiset...Koittakaa tsempata loppuun, tai hakekaa sairaslomaa. Kyllä sitä näillä viikoilla jo saa. Mä henk.kohtasest oon sitä mieltä että kyllä ne työt joku muu hoitaa jos ei itse enää jaksa. Ja on kuitenkin kyse kahden ihmisen hyvinvoinnista...mutta tää on vaan mun mielipide ja kaikilla on omansa. Joten toivon etten hyppää lausahduksella kenenkään varpaille. ;-)

Mun aamukampa päättyi 30+4 kun hain ja sain sairaslomaa. (mutta hullu se on joka tekee työtä huonosti nukkuneena oman sekä potilasturvallisuuden äärirajoilla...)



Tähän mun ajatukset katosivat siitä mitä tuolla oli.



Nyt toivottelen kaikille Kesäheinille mukavaa viikonloppua, paranemisia ja pärjäilemisiä koko konkkaronkalle. =)



Miiu + " paavo" 33+1 (en kyllä tiedä että se varmasti ois poika mutta on niin kiva kutsua sitä tuolla työkaverin keksimällä nimellä..)



Ps.Mun äitikin höyrähti. Oli ostanut valkoset samettihaalarit " pavelle" ja kokohan oli...50cm ku ei ollu kuulemma muutakaan kokoa ollut. Että sillee se mummi tähän vaavikkaan suhtautuu...