Työttömät! Kysely

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

53, syksyllä tulee 10 vuotta täyteen. Ihan ok fiilikset, elämä on kivaa.

Pärjäät ilmeisesti hyvin taloudellisesti? 
Itsellä pahinta työttömyydessä juurikin rahattomuus. 

Kaikkeen tottuu. eri

Tähän ei totu. Menee vaan pahemmaksi, kun vaatteet alkaa lahoamaan päälle.

64 vuotta, en ole tehnyt päivääkään töitä ;DDDDDD

Olen teitä kaikkia älykkäämpi ja teitä harmittaa kun ette vain pärjää minulle ;DDDDD

-winner-

Lopputyöni hyväksyttiin viime vuoden lopulla, pidin lomaa vajaan kuukauden ja sit menin työkkäriin ilmoittautumaan kun oman alan työtehtävii ei ollut tarjolla. Olin ns. työttömänä vajaan viikon kun löysin hommia ihan itse ja nyt täytän marketis hyllyi jne. Jokainen työkokemus on plussaa ja aion tehdä hommii alalta kuin alalta kunnes pääsen omalle alalle numeroita tuijottelemaan. 25v

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on se että olisi aikaa viimeinkin tehdä mutta ei mihinkään varaa.

Mä yritän pitää pääni pinnalla mm. kuntoilemalla joka päivä ja opiskelemalla kieliä kotona, syömällä terveellisesti jne mutta tuntuu kuin työttömyys olisi kuin joku iso musta demoni joka tulee aina imemään sen viimeisenkin elämänenergian minkä pystyn keräämään. Olo tuntuu niin heikolta ja avuttomalta vaikka mitä tekisi vahvistaakseen itseään ja nostaakseen itsetuntoaan.

OLEN PESKUTATRALAA PERSU JA TYÖTÖMÄNÄ JO 6V JA ELÄN PUMILLA VAAN SILLÄ OLENHA VAAN PERSU JA RANKIA LIPITÄN KUN ON HALPAA TEHDÄ....EN ENÄÄ ÄÄNESTÄ  PERSUJA KUN LUPASIVAT MINULLE HYVÄN ELÄMÄN.. 

63 vee ja puoli vuotta työttömänä tällä kertaa. Joka vuosi on ollut jotain kuitenkin. Yli kymmenen vuotta sitten aloin vähentää työntekoa ja määräaikaisia 3- 16 kk työjalsoja on ollut. Tämä sopii minulle, hyvä fiilis.

53v. työttömänä 1,5v.

55v, työttömänä 13kk, sitä ennen puolitoista vuotta lomautettuna.

55 v, 2 vuotta.

Ihan ok fiilikset. Puolisolla on hyvä palkka, joten ei ole taloushuolia.

Luin jonkun psykoterapeutin analyysin työttömyydestä. Työttömyys masentaa eniten heitä joille työ on merkittävä osa identiteettiä ja moraalia (töitä pitää tehdä). Nämä ihmiset ovat heikoimmin henkisesti varautuneet työttömyyteen. Työttömyys tulee heille shokkina ja se että heillä on useimmin mindset että he saavat aina jostain uuden vastaavan työn. Suurin riski romahtaa, on 3kk. työttömyyden jälkeen. Esim. monet heistä alkavat "hoitaa" v' tutustaan alkoholilla.

Helpoimmin työttömyydessä pärjäävät "joustavat tyypit", joilla identiteetti on rakentunut muiden(kin) asioiden varaan kuin työn ja työtä ei nähdä niinkään moraalisena velvollisuutena vaan konstina tienata rahaa.

 Toki työttömyys on suurimmalle osalle työttömistä kova pala mutta joustavat tyypit jotka eivät sido identiteettiään työhön tai hae sosiaalista statusta tai arvostusta muiden silmissä työn kautta, selviävät paremmin.

56 v, työttömänä 4 kk (jo viimeiset 10 v pätkää ja projektiluontoisia töitä), fiilis itsevarma rohkea ja onnellinen

53 mies ja viisi vuotta vapaalla. En vaihtaisi tätä vapautta enää orjuuteen. Kun kerran maistaa vapautta, paluuta ei ole orjaksi. Ei turhaa stressiä eikä kiirettä. Ei hulluja työintoilijoita ympärillä. Vain rauhaa ja vapautta. Olisinpa tajunnut tämän aiemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Lopputyöni hyväksyttiin viime vuoden lopulla, pidin lomaa vajaan kuukauden ja sit menin työkkäriin ilmoittautumaan kun oman alan työtehtävii ei ollut tarjolla. Olin ns. työttömänä vajaan viikon kun löysin hommia ihan itse ja nyt täytän marketis hyllyi jne. Jokainen työkokemus on plussaa ja aion tehdä hommii alalta kuin alalta kunnes pääsen omalle alalle numeroita tuijottelemaan. 25v

Ysärin lamassa kävi niin, että ne nuoret, joiden ensimmäiset työt eivät olleet omalla alalla, eivät päässeet oman alan töihin koskaan.  Kun taas he, jotka saivat ensimmäisen työnsä omalta alaltaan, saivat hyvän työuran omalle alalleen. Toki joitakin poikkeuksia oli kummassakin ryhmässä, mutta pääsääntöisesti ensimmäisellä työpaikalla oli koko työuralle suuri merkitys. 

Kannattaa siis olla hiljaa siitä hyllyjen täyttäjän työstä kun hakee oman alan töitä. Ota vaikka jotain opintoja sen työn rinnalle, niin ei jää aukkoa sille ajalle.

Vierailija kirjoitti:

Lopputyöni hyväksyttiin viime vuoden lopulla, pidin lomaa vajaan kuukauden ja sit menin työkkäriin ilmoittautumaan kun oman alan työtehtävii ei ollut tarjolla. Olin ns. työttömänä vajaan viikon kun löysin hommia ihan itse ja nyt täytän marketis hyllyi jne. Jokainen työkokemus on plussaa ja aion tehdä hommii alalta kuin alalta kunnes pääsen omalle alalle numeroita tuijottelemaan. 25v

Onneksiolkoon! Täällä lähimarketti haki myös hyllyjen täyttäjää ja paikallislehdessä sanottiin että hakijoita oli yli 200 ja kauppias totesi että valinta oli vaikea kun oli niin monta hyvää hakijaa ja yli kuntarajojen. Ihmiset oli tosissaan liikkeellä. Eli voin hyvin kuvitella että sinutkin valittiin monen sadan joukosta! 

Edellisessä viestissä mainittiin 90-luvun lama. Mielestäni tämä lama on vielä "karmeampi" koska automaatio, laitteet ja tekoäly on korvanneet suurimman osan niistä työpaikoista, jotka oli olemassa vielä 90-luvulla. Monet tehtaat on myös siirtyneet halpamaihin. Tuo neuvo edelliseltä kommentoijalta oli myös hyvä, eli opiskele työsi ohessa jotain koulutukseesi liittyvää, edes nimellisesti, jotta tuleva työnantaja näkee että haluat kehittää jatkuvasti ammattitaitoasi ja olet kiinnostunut alasta.