Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Pongasin ketjun, jossa esitetään, että ollaan boomereita. Hausks idea, hyviä oivalluksia, mutta sitten jotkut alkoi väitellä, minä vuonna syntyneet on boomereita. Täytyy jossain vaiheessa kurkata, jos se vielä jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Oi mikä helle. Aurikorasvan tuoksu tuo lukuisat etelänreissut mieleen. Varjossa istuttelin kukkia, lisää täytyy vielä hakea, vaikka on jo paljon.

Kymmeniä reissuja on ulkomaille tullut tehtyä, Pohjoismaat on telttailtu nuorena, kaupunkireissuja trhty töiden puolesta ja rantalomia riittämiin. Onneksi näin. Nyt ajattelen luontoa ja omaa aikaa, ei innosta istua kymmeniä tunteja ahtaassa koneessa ja jonottaa kentillä.

Aika aikaansa kutakin.

Vierailija kirjoitti:

Pongasin ketjun, jossa esitetään, että ollaan boomereita. Hausks idea, hyviä oivalluksia, mutta sitten jotkut alkoi väitellä, minä vuonna syntyneet on boomereita. Täytyy jossain vaiheessa kurkata, jos se vielä jatkuu.

Mitä arvelet, minkä ikäiset on?

Kerran olen eläissäni karhun nähnyt, vuokramokillä illan hämärissä koira alkoi tuijotella mökkitielle karvat pystyssä ja kun katsoin sinne, siellähän seisoi takajaloillaan ilmeisesti nuori erauskarhu, ei aikuisen kokoiselta näyttänyt. Täytyy myöntää, vaikka kaikille vakuuttelin etten yksinoloa syrjäisellä mökillä pelkää, niin kyllä silloin laitoin visusti ovet lukkoon, niin kuin se muka niistä tulisi. Tästä tapauksesta jo yli 25v ja silloin oli vielä harvinaista päästä karhua näkemään, jotkut eivät edes uskoneet minua. Onnekas siis olin, mutta siellä mökillä yksin en osannut niin ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Pongasin ketjun, jossa esitetään, että ollaan boomereita. Hausks idea, hyviä oivalluksia, mutta sitten jotkut alkoi väitellä, minä vuonna syntyneet on boomereita. Täytyy jossain vaiheessa kurkata, jos se vielä jatkuu.

1946 - 1964 syntyneet on kuuklettimen mukaan boomereita - aika laaja skaala :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pongasin ketjun, jossa esitetään, että ollaan boomereita. Hausks idea, hyviä oivalluksia, mutta sitten jotkut alkoi väitellä, minä vuonna syntyneet on boomereita. Täytyy jossain vaiheessa kurkata, jos se vielä jatkuu.

Mitä arvelet, minkä ikäiset on?

Baby boomerit kai tarkoittaa suuria ikäluokkia, jotka syntyi sodan jälkeen, 1945-50. Joskus tulkitaan 1956 asti. Tai ulotetaan X-sukupolven alkuun 1962. Eli karkeasti 65-80 v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi mikä helle. Aurikorasvan tuoksu tuo lukuisat etelänreissut mieleen. Varjossa istuttelin kukkia, lisää täytyy vielä hakea, vaikka on jo paljon.

Kymmeniä reissuja on ulkomaille tullut tehtyä, Pohjoismaat on telttailtu nuorena, kaupunkireissuja trhty töiden puolesta ja rantalomia riittämiin. Onneksi näin. Nyt ajattelen luontoa ja omaa aikaa, ei innosta istua kymmeniä tunteja ahtaassa koneessa ja jonottaa kentillä.

Aika aikaansa kutakin.

Ihmiset on niin erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mulle matkat on irtiotto tavallisista kuvioista. Tuulahdus erilaisesta elämästä ja kulttuurista. Parasta, jos päsee juttuihin paikallisten kanssa, mutta jo ihmisten arkisen elämän seuraaminen jollain pienellä paikkakunnalla vieraassa maassa antaa paljon. Omat ja kotimaan asiat asettuu sen jälkeen oikeisiin mittakaavoihin.

Kentillä odottelun välttää, kun nappaa netistä suorat lennot. Välilaskulliset on kyllä edullisempia, mutta rahaa kuluu odotellessa kaikkeen. Lopulta ero ei ole niin iso.

Lennoista tuli mieleen, luitteko, kuinka lentokapteeni huomioi Parkkosen paluulennolla? Toivotti muistaakseni hyvää kotimatkaa euroviisuturisteille ja jos joku on matkassa muuna kuin euroviisuturistina, niin kiitos hienosta esityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi mikä helle. Aurikorasvan tuoksu tuo lukuisat etelänreissut mieleen. Varjossa istuttelin kukkia, lisää täytyy vielä hakea, vaikka on jo paljon.

Kymmeniä reissuja on ulkomaille tullut tehtyä, Pohjoismaat on telttailtu nuorena, kaupunkireissuja trhty töiden puolesta ja rantalomia riittämiin. Onneksi näin. Nyt ajattelen luontoa ja omaa aikaa, ei innosta istua kymmeniä tunteja ahtaassa koneessa ja jonottaa kentillä.

Aika aikaansa kutakin.

Ihmiset on niin erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mulle matkat on irtiotto tavallisista kuvioista. Tuulahdus erilaisesta elämästä ja kulttuurista. Parasta, jos päsee juttuihin paikallisten kanssa, mutta jo ihmisten arkisen elämän seuraaminen jollain pienellä paikkakunnalla vieraassa maassa antaa paljon. Omat ja kotimaan asiat asettuu sen jälkeen oikeisiin mittakaavoihin.

Samaa mieltä. Kielitaidoton paikallinen on oiva kohtaaminen. Siis tarkoitan, ettei onnistu englanti, saksa, ranska yhteisenä kielenä. Viittomat ja eleet auttaa. Nyt ajattelen luontoa, en lennä enää. Muistot jää.

- eri -

Vierailija kirjoitti:

Lennoista tuli mieleen, luitteko, kuinka lentokapteeni huomioi Parkkosen paluulennolla? Toivotti muistaakseni hyvää kotimatkaa euroviisuturisteille ja jos joku on matkassa muuna kuin euroviisuturistina, niin kiitos hienosta esityksestä.

En lukenut tuota, mutta arvelin itsekseni, että jos voitto olisi tullut, tuskin Linda olisi Ruotsiin suoraan lentänyt...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi mikä helle. Aurikorasvan tuoksu tuo lukuisat etelänreissut mieleen. Varjossa istuttelin kukkia, lisää täytyy vielä hakea, vaikka on jo paljon.

Kymmeniä reissuja on ulkomaille tullut tehtyä, Pohjoismaat on telttailtu nuorena, kaupunkireissuja trhty töiden puolesta ja rantalomia riittämiin. Onneksi näin. Nyt ajattelen luontoa ja omaa aikaa, ei innosta istua kymmeniä tunteja ahtaassa koneessa ja jonottaa kentillä.

Aika aikaansa kutakin.

Ihmiset on niin erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mulle matkat on irtiotto tavallisista kuvioista. Tuulahdus erilaisesta elämästä ja kulttuurista. Parasta, jos päsee juttuihin paikallisten kanssa, mutta jo ihmisten arkisen elämän seuraaminen jollain pienellä paikkakunnalla vieraassa maassa antaa paljon. Omat ja kotimaan asiat asettuu sen jälkeen oikeisiin mittakaavoihin.

Samaa mieltä. Kielitaidoton paikallinen on oiva kohtaaminen. Siis tarkoitan, ettei onnistu englanti, saksa, ranska yhteisenä kielenä. Viittomat ja eleet auttaa. Nyt ajattelen luontoa, en lennä enää. Muistot jää.

- eri -

Välillä ei auta, vaikka osaisi maan kieltäkin. Esim. Sisiliassa italialla ei pitkälle pötkitä. Englannin kanssa tulee ongelmia jo Irlannissa. Paikalliset murteet on haasteellisia. Pieniä ongelmia silti. Kohtaamiset on kiinni enemmän muusta kuin kielitaidosta. Agrigentossa pysähdyimme kerran auringonpaahteessa nojailemaan uupuneina kiviaitaan. Jostain ilmestyi vanha nainen pienen tarjottimen ja kahden mehulasin kanssa. Kielitaidon puutteista huolimatta selvisi, että hänen poikansa asuu Roomassa ja nainen itse asuu vieressä olevassa pienessä talossa. Kerroimme itsestämme ja Suomesta, mitä pystyimme. Lähtiessä hän taittoi pienen kukan pihastaan ja antoi sen mukaan. Minäkin annoin jotain hänelle. Iäkkäitten italialaisnaisten todellista ikää on vaikea arvioida. Hän näytti vanhalta, mutta saattoi olla keski-ikäinen.

Hienoa, että sinulla on myös mukavia muistoja monista matkoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi mikä helle. Aurikorasvan tuoksu tuo lukuisat etelänreissut mieleen. Varjossa istuttelin kukkia, lisää täytyy vielä hakea, vaikka on jo paljon.

Kymmeniä reissuja on ulkomaille tullut tehtyä, Pohjoismaat on telttailtu nuorena, kaupunkireissuja trhty töiden puolesta ja rantalomia riittämiin. Onneksi näin. Nyt ajattelen luontoa ja omaa aikaa, ei innosta istua kymmeniä tunteja ahtaassa koneessa ja jonottaa kentillä.

Aika aikaansa kutakin.

Ihmiset on niin erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mulle matkat on irtiotto tavallisista kuvioista. Tuulahdus erilaisesta elämästä ja kulttuurista. Parasta, jos päsee juttuihin paikallisten kanssa, mutta jo ihmisten arkisen elämän seuraaminen jollain pienellä paikkakunnalla vieraassa maassa antaa paljon. Omat ja kotimaan asiat asettuu sen jälkeen oikeisiin mittakaavoihin.

Samaa mieltä. Kielitaidoton paikallinen on oiva kohtaaminen. Siis tarkoitan, ettei onnistu englanti, saksa, ranska yhteisenä kielenä. Viittomat ja eleet auttaa. Nyt ajattelen luontoa, en lennä enää. Muistot jää.

- eri -

Välillä ei auta, vaikka osaisi maan kieltäkin. Esim. Sisiliassa italialla ei pitkälle pötkitä. Englannin kanssa tulee ongelmia jo Irlannissa. Paikalliset murteet on haasteellisia. Pieniä ongelmia silti. Kohtaamiset on kiinni enemmän muusta kuin kielitaidosta. Agrigentossa pysähdyimme kerran auringonpaahteessa nojailemaan uupuneina kiviaitaan. Jostain ilmestyi vanha nainen pienen tarjottimen ja kahden mehulasin kanssa. Kielitaidon puutteista huolimatta selvisi, että hänen poikansa asuu Roomassa ja nainen itse asuu vieressä olevassa pienessä talossa. Kerroimme itsestämme ja Suomesta, mitä pystyimme. Lähtiessä hän taittoi pienen kukan pihastaan ja antoi sen mukaan. Minäkin annoin jotain hänelle. Iäkkäitten italialaisnaisten todellista ikää on vaikea arvioida. Hän näytti vanhalta, mutta saattoi olla keski-ikäinen.

Hienoa, että sinulla on myös mukavia muistoja monista matkoista.

Ihana tarina. Kerran Espanjasta kotiin lähtiessä lento muöhästyi tunteja, oltiin kirjauduttu hotellista ulos, mutta kuljetus kentälle siis lähti myös myöhemmässä. Odoteltiin hotellilla, eikä oikein huvittanut mikään. Iloinen siivooja yritti jutella jotain, viimein elekielestä ymmärsin: hän ymmärtää matkustuksen pimeään, lumiseen Suomeen. Kunpa voisimme pakata auringon laukkuihin. Tuosta lomasta jäi tämä mieleen.

Muistatteko, miten paljon korona rajoitti liikkumista? Pelkkä Uudenmaan saarto sulki meidät etelään. Oli vaikea uskoa moiseen.

Reissuista vielä: reissattiin pohjoismaissa nuorena paljon. Yllätys oli, kun Tanskassa ja Norjassa yllätyttiin englannin kielestämme. Tai siis kielitaidosta. Eihän he ruotsia osaa, meille on sentä toinen kotimainen. Ruotsissa pakottauduin puhumaan kieltä, voi hitsit, että sitä osaisi, kun vaan käyttäisi.

Matkustelusta tylsä viesti. En ole ikinä ollut ulkomailla. Ei perheeni ikinä edes ajatellut matkustaa. Äitini on ollut kerran Ruotsin laivalla ja isäni ei koskaan ulkomailla. Minä tykkään lukea eri maista ja miettiä eri juttuja. 

Silti vanhempieni kanssa olisi vaikeaa lähteä. Isäni ei ole sellainen tyyppi, jonka kanssa voisi lähteä. Joku tietää jos olen tännekin kirjoittanut. Ei siitä enempää, eikä hän edes tykkää matkustelusta. Äitini taas nojaisi minuun ja minä olisin se matkaopas, joka lennoista ja hotellivarauksista aina paikalla oloon asti järjestäisi kaiken. Näin tuollainen reissu väsyttäisi minut lopullisesti. Ikävästi sanoen. Voisi olla ihan ok reissu, mutta niin kauan, kun minä saisin kaiken toimimaan. 

Samalla itse oikeastaan pelkään lentämistä. Ei haluaisi olla koneessa tunteja jumissa ilman ajatustakaan, että pääsee pois. En pelkää, että kone putoaa vaan sitä, että iskee se ajatus, että nyt täytyy päästä pois mikä olisi mahdotonta. Tai jos lentokoneessa olisin niin seuraksi ei sopisi esim äitini, joka pelkäisi itsekin. Hermoilisimme itsemme jo menomatkalla loppuun. Seurani pitäisi olla sitten jokin tosi rauhallinen ihminen joka saisi minut pysymään rauhallisena. No, sitä ei ole ja en toisaalta keneltäkään vaatisi tuollaista. 

Sama ajatus jos menisin yksin. Hermoilisin taas paljon ja tämä kaikkeen liittyen. Voisi loma mennä siihen. Vanhempani eivät minua myöskään yksin mielellään päästäisi. Äitini ehkä, mutta isäni soittaisi varmaan poliisit perääni jos niin voi sanoa. Meillä on vähän tällaisiä nämä jutut eli joku normaali asia on vierasta, kuten erityisesti isälleni se, että minä edes teoriassa voisin lähteä yksin ulkomaille. Tämä ei samalla ole hyvä juttu tai auta minua elämässä eteenpäin. On ok olla huolissaan, mutta ei ole ok ns kaventaa toisen elämää. Se ei auta minua yhtään.

Oikeastaan jos haluan itsestäni aivan typerän jo tehdä niin en pidä edes laivoista ja ajatuksesta laivassa olosta. Saa nauraa, mutta ei ole minulle kovin kiva ajatus. 

Näin tämän surkean viestin päätteeksi täytyy todeta, että lähinnä autot, bussit ja junat ovat itselleni se mukava vaihtoehto. Eli maanpinnalla kulkevat. Suomi on vaan vähän huono sijainniltaan näissä jutuissa. 

Vierailija kirjoitti:

Matkustelusta tylsä viesti. En ole ikinä ollut ulkomailla. Ei perheeni ikinä edes ajatellut matkustaa. Äitini on ollut kerran Ruotsin laivalla ja isäni ei koskaan ulkomailla. Minä tykkään lukea eri maista ja miettiä eri juttuja. 

Silti vanhempieni kanssa olisi vaikeaa lähteä. Isäni ei ole sellainen tyyppi, jonka kanssa voisi lähteä. Joku tietää jos olen tännekin kirjoittanut. Ei siitä enempää, eikä hän edes tykkää matkustelusta. Äitini taas nojaisi minuun ja minä olisin se matkaopas, joka lennoista ja hotellivarauksista aina paikalla oloon asti järjestäisi kaiken. Näin tuollainen reissu väsyttäisi minut lopullisesti. Ikävästi sanoen. Voisi olla ihan ok reissu, mutta niin kauan, kun minä saisin kaiken toimimaan. 

Samalla itse oikeastaan pelkään lentämistä. Ei haluaisi olla koneessa tunteja jumissa ilman ajatustakaan, että pääsee pois. En pelkää, että kone putoaa vaan sitä, että iskee se ajatus, että nyt täytyy päästä pois mikä olisi mahdotonta. Tai jos lentokoneessa olisin niin seuraksi ei sopisi esim äitini, joka pelkäisi itsekin. Hermoilisimme itsemme jo menomatkalla loppuun. Seurani pitäisi olla sitten jokin tosi rauhallinen ihminen joka saisi minut pysymään rauhallisena. No, sitä ei ole ja en toisaalta keneltäkään vaatisi tuollaista. 

 

Sama ajatus jos menisin yksin. Hermoilisin taas paljon ja tämä kaikkeen liittyen. Voisi loma mennä siihen. Vanhempani eivät minua myöskään yksin mielellään päästäisi. Äitini ehkä, mutta isäni soittaisi varmaan poliisit perääni jos niin voi sanoa. Meillä on vähän tällaisiä nämä jutut eli joku normaali asia on vierasta, kuten erityisesti isälleni se, että minä edes teoriassa voisin lähteä yksin ulkomaille. Tämä ei samalla ole hyvä juttu tai auta minua elämässä eteenpäin. On ok olla huolissaan, mutta ei ole ok ns kaventaa toisen elämää. Se ei auta minua yhtään.

Oikeastaan jos haluan itsestäni aivan typerän jo tehdä niin en pidä edes laivoista ja ajatuksesta laivassa olosta. Saa nauraa, mutta ei ole minulle kovin kiva ajatus. 

Näin tämän surkean viestin päätteeksi täytyy todeta, että lähinnä autot, bussit ja junat ovat itselleni se mukava vaihtoehto. Eli maanpinnalla kulkevat. Suomi on vaan vähän huono sijainniltaan näissä jutuissa. 

P. Teet elämässäsi juuri niin kuin tahdot. Älä mieti isääsi, älä äitiäsi. Jos uskallat lentää, mene. Muutoinkin voi matkustaa, kokea, nähdä. Toivon niin onnea elämääsi. Rohkene.

Vierailija kirjoitti:

Matkustelusta tylsä viesti. En ole ikinä ollut ulkomailla. Ei perheeni ikinä edes ajatellut matkustaa. Äitini on ollut kerran Ruotsin laivalla ja isäni ei koskaan ulkomailla. Minä tykkään lukea eri maista ja miettiä eri juttuja. 

Silti vanhempieni kanssa olisi vaikeaa lähteä. Isäni ei ole sellainen tyyppi, jonka kanssa voisi lähteä. Joku tietää jos olen tännekin kirjoittanut. Ei siitä enempää, eikä hän edes tykkää matkustelusta. Äitini taas nojaisi minuun ja minä olisin se matkaopas, joka lennoista ja hotellivarauksista aina paikalla oloon asti järjestäisi kaiken. Näin tuollainen reissu väsyttäisi minut lopullisesti. Ikävästi sanoen. Voisi olla ihan ok reissu, mutta niin kauan, kun minä saisin kaiken toimimaan. 

Samalla itse oikeastaan pelkään lentämistä. Ei haluaisi olla koneessa tunteja jumissa ilman ajatustakaan, että pääsee pois. En pelkää, että kone putoaa vaan sitä, että iskee se ajatus, että nyt täytyy päästä pois mikä olisi mahdotonta. Tai jos lentokoneessa olisin niin seuraksi ei sopisi esim äitini, joka pelkäisi itsekin. Hermoilisimme itsemme jo menomatkalla loppuun. Seurani pitäisi olla sitten jokin tosi rauhallinen ihminen joka saisi minut pysymään rauhallisena. No, sitä ei ole ja en toisaalta keneltäkään vaatisi tuollaista. 

 

Sama ajatus jos menisin yksin. Hermoilisin taas paljon ja tämä kaikkeen liittyen. Voisi loma mennä siihen. Vanhempani eivät minua myöskään yksin mielellään päästäisi. Äitini ehkä, mutta isäni soittaisi varmaan poliisit perääni jos niin voi sanoa. Meillä on vähän tällaisiä nämä jutut eli joku normaali asia on vierasta, kuten erityisesti isälleni se, että minä edes teoriassa voisin lähteä yksin ulkomaille. Tämä ei samalla ole hyvä juttu tai auta minua elämässä eteenpäin. On ok olla huolissaan, mutta ei ole ok ns kaventaa toisen elämää. Se ei auta minua yhtään.

Oikeastaan jos haluan itsestäni aivan typerän jo tehdä niin en pidä edes laivoista ja ajatuksesta laivassa olosta. Saa nauraa, mutta ei ole minulle kovin kiva ajatus. 

Näin tämän surkean viestin päätteeksi täytyy todeta, että lähinnä autot, bussit ja junat ovat itselleni se mukava vaihtoehto. Eli maanpinnalla kulkevat. Suomi on vaan vähän huono sijainniltaan näissä jutuissa. 

Matkaohjelmia ja dokumentteja eri maista on jonkin verran ja nyt on se sarja maailman kauneimmista junareiteistä. Sitten on se jännä sarja Pieni, suuri maailma, jossa maita kuvataan nopeutetusti. Saa pikakelauksen jostain alueesta. Nojatuolimatkailu on kivaa sekin.

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko, miten paljon korona rajoitti liikkumista? Pelkkä Uudenmaan saarto sulki meidät etelään. Oli vaikea uskoa moiseen.

Olikohan siitä mitään hyötyäkään. 

En mene lentokoneeseen sattuneista syistä.