Hymistelyketju, tavallisia juttuja
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (6664)
Tänään kuitenkin hyvä päivä ollut. Olin ulkona paljon ja käveltiin äitini kanssa myös. Aloitin ketjun innoittamana (kun tässä kirjoitettiin) uudestaan Spartacus sarjaa. En ole katsonut kuin muistaakseni toisen kauden, mutta nut aloitin ensimmäisestä. Pääsin jaksoon 6 eilen ja surullista katsoa ja raakaahan tuo on. Viime jaksossa sattui kaikki mitä ei toivoisi. Nyt mietin, että jatkanko katsomista, että viimein pääsisi siihen kohtaan, kun edes näkisi esim ne suosikkini sarjassa.
Vierailija kirjoitti:
Tänään kuitenkin hyvä päivä ollut. Olin ulkona paljon ja käveltiin äitini kanssa myös. Aloitin ketjun innoittamana (kun tässä kirjoitettiin) uudestaan Spartacus sarjaa. En ole katsonut kuin muistaakseni toisen kauden, mutta nut aloitin ensimmäisestä. Pääsin jaksoon 6 eilen ja surullista katsoa ja raakaahan tuo on. Viime jaksossa sattui kaikki mitä ei toivoisi. Nyt mietin, että jatkanko katsomista, että viimein pääsisi siihen kohtaan, kun edes näkisi esim ne suosikkini sarjassa.
Hyvää äitienpäivää kaikille mammmoille ja mummoille kera kahvin, kakun ja kukkasen <3 Sydämen lähetän kun en emojia omista.
Mistä tuon Spartacuksen löytää? Yritin etsiä silloin kun siitä kirjoiteltiin, enpä löytänyt ainakaan ilmaiskanavilta Spartacus-nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukola eilen lerpahti kahdesti kesken. Kolmatta mahdollisuutta ei saanut. Eikä tännään ensmäistäkään.
kiinnostaako sua että join tänään toisenkin kahvikupillisen....
Ilman muuta. Vielä enemmän kiinnostaa, jos laajennat aihetta kahvin alkuperään ja terveysvaikutuksiin. Terveyshyödyistä tehdään koko ajan tutkimusta. Aiheeseen sopisi myös jokin sinänsä triviaali yksityiskohta Karen Blixenin urasta kahviplantaasin omistajana Keniassa. Tai vaihtoehtoisesti joku merkittävä kahvitteluhetki omasta elämästäsi. Aihe kuin aihe kiinnostaa. Käsittelytapa ratkaisee.
No illalla ihan repäisin kannat kattoon ja keitin iltateet, harmi kun en osaa ennustaa noista teenlehdistä, tiedä mitä mukavaa olisi tulossa täällä hymistelypalstallakin. Mukavaa äitienpäivää kaikille äideille, mummoille ja lapsenmielensä säilyttäneille ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään kuitenkin hyvä päivä ollut. Olin ulkona paljon ja käveltiin äitini kanssa myös. Aloitin ketjun innoittamana (kun tässä kirjoitettiin) uudestaan Spartacus sarjaa. En ole katsonut kuin muistaakseni toisen kauden, mutta nut aloitin ensimmäisestä. Pääsin jaksoon 6 eilen ja surullista katsoa ja raakaahan tuo on. Viime jaksossa sattui kaikki mitä ei toivoisi. Nyt mietin, että jatkanko katsomista, että viimein pääsisi siihen kohtaan, kun edes näkisi esim ne suosikkini sarjassa.
Hyvää äitienpäivää kaikille mammmoille ja mummoille kera kahvin, kakun ja kukkasen <3 Sydämen lähetän kun en emojia omista.
Mistä tuon Spartacuksen löytää? Yritin etsiä silloin kun siitä kirjoiteltiin, enpä löytänyt ainakaan ilmaiskanavilta Spartacus-nimellä.
Minä katson oikeastaan sitä ihan mistä satun löytämään. Jostain ulkolaiselta sivustolta. Olen tähän mennessä löytänyt kaikki jaksot. Nuo sivustot ovat toki mitä ovat. Epämääräisiä ja mainoksia on tosi paljon. Esim dailymotion sivulta on löytynyt monia jaksoja. Ymmärrän, ettei moni tuollaisille mene, mutta tuohon tyyliin olen katsonut aiemminkin paljon. En ole vielä mitään viruksia saanut tuollaista sivuilta.
Eilen katsoin taas 3 jaksoa ja oli ehkä hieman ne tapahtumat "rauhallisempia" jos sarjasta voi niin sanoa. Pääsin jakson 9 loppuun ja sitten tänään uusia katson. Nuo suosikkini siis Agron ja Nasir. Agron jo olikin mukana noissa katsomissani jaksoissa. Nasiria täytyy odottaa sitten pidemmälle.
Kyllä sitä suklaata syödessäkin muistaa monesti jonkun dokumentin, jossa paljastettiin kaakoaplantaasien epäkohtia. Siellä plantaasilla muistaakseni Norsunluurannikolla oli pieniä lapsia töissä ja tuokin plantaasi kuului sellaiselle yritykselle mistä esim Suomeenkin ostetaan kaakaota ja piti olla sellainen "vastuullinen" plantaasi missä ei käytetä lapsityövoimaa. Siellä vaan olivat lapset töissä. Jotain yli 10 v poikia. Vanhemmat missä lie toisessa maassa ja nämä lapsi lähinnä "kaupattu" tuonne. Kyllä sen muistaa, kun katsoi dokumentin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään kuitenkin hyvä päivä ollut. Olin ulkona paljon ja käveltiin äitini kanssa myös. Aloitin ketjun innoittamana (kun tässä kirjoitettiin) uudestaan Spartacus sarjaa. En ole katsonut kuin muistaakseni toisen kauden, mutta nut aloitin ensimmäisestä. Pääsin jaksoon 6 eilen ja surullista katsoa ja raakaahan tuo on. Viime jaksossa sattui kaikki mitä ei toivoisi. Nyt mietin, että jatkanko katsomista, että viimein pääsisi siihen kohtaan, kun edes näkisi esim ne suosikkini sarjassa.
Hyvää äitienpäivää kaikille mammmoille ja mummoille kera kahvin, kakun ja kukkasen <3 Sydämen lähetän kun en emojia omista.
Mistä tuon Spartacuksen löytää? Yritin etsiä silloin kun siitä kirjoiteltiin, enpä löytänyt ainakaan ilmaiskanavilta Spartacus-nimellä.
Minä katson oikeastaan sitä ihan mistä satun löytämään. Jostain ulkolaiselta sivustolta. Olen tähän mennessä löytänyt kaikki jaksot. Nuo sivustot ovat toki mitä ovat. Epämääräisiä ja mainoksia on tosi paljon. Esim dailymotion sivulta on löytynyt monia jaksoja. Ymmärrän, ettei moni tuollaisille mene, mutta tuohon tyyliin olen katsonut aiemminkin paljon. En ole vielä mitään viruksia saanut tuollaista sivuilta.
Eilen katsoin taas 3 jaksoa ja oli ehkä hieman ne tapahtumat "rauhallisempia" jos sarjasta voi niin sanoa. Pääsin jakson 9 loppuun ja sitten tänään uusia katson. Nuo suosikkini siis Agron ja Nasir. Agron jo olikin mukana noissa katsomissani jaksoissa. Nasiria täytyy odottaa sitten pidemmälle.
Tuhannet kiitokset Sinulle ja aurinkoista päivänjatkoa!
Kiitos viestistä ja mukavaa päivää sinulle myös.
Olen oppinut löytämään yleensä kaiken mitä haluan katsoa, ainakin jostain. Kannattaa tuollakin (Dailymotion) jos katsot niin etsiä sitten ihan jakso kerrallaan tyylin Blood and Sand season 1 episode 1 jne. Sitten voi löytyä. Ja mainoksia on sitten tosi paljon. Varmaan 5 minuutin välein ja jos niitä kestää niin hyvä juttu.
Samalla en ole katsonut kaikkea tuolta. Näin en usko sieltä jokaista jaksoa löytyvän. Jos uskallan sivuston kirjoittaa niin toinen mistä olen katsonut on gooraja niminen sivusto (spartacus gooraja Google hakuun) mutta se on sitten sivusto mitä en suosittele ja siellä riski sitten on viruksiin suurempi.
Korjaus eli virhe. Tarkoitin tuosta sivustoa eli Goojara. Piti tuo kirjoittaa jos haluaa tuolta katsoa, mutta tuntuu hieman pahalta mainostaa epämääräistä sivuja. Sitten joku saa tuolta viruksen ja minä olen syyllinen, kun mainostan tuollaisia sivuja.
Vierailija kirjoitti:
Korjaus eli virhe. Tarkoitin tuosta sivustoa eli Goojara. Piti tuo kirjoittaa jos haluaa tuolta katsoa, mutta tuntuu hieman pahalta mainostaa epämääräistä sivuja. Sitten joku saa tuolta viruksen ja minä olen syyllinen, kun mainostan tuollaisia sivuja.
Älä huoli, jos joku varoituksesi jälkeen menee viiruksia hakemaan, saa syyttää vain itseään, ei sinua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus eli virhe. Tarkoitin tuosta sivustoa eli Goojara. Piti tuo kirjoittaa jos haluaa tuolta katsoa, mutta tuntuu hieman pahalta mainostaa epämääräistä sivuja. Sitten joku saa tuolta viruksen ja minä olen syyllinen, kun mainostan tuollaisia sivuja.
Älä huoli, jos joku varoituksesi jälkeen menee viiruksia hakemaan, saa syyttää vain itseään, ei sinua!
No, niin kuin kirjoitin niin minä en ole saanut koneeseeni, enkä edes puhelimeeni tuolta mitään eli siinä mielessä minulle on ok tuolla katsoa. Toki varoitan muita jo valmiiksi. Noilla sivustoilla pitää vaan muistaa, ettei klikkaa mitään, vaikka mikä ilmoitus vilkkuisi näytössä. Mutta juu. Jokainen tekee päätökset mitä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että muutan kerrostalosta rivitaloon. Mutta. Nyt kun olen käynyt katsomassa rivareita, useissa ei ole ollut mitään aitoja tai näkösuojaa naapureiden pihojen välillä. Tai jos on aita se on matala polvenkorkuinen tai maksimissaan metrin. Ilmeisesti kaavassa määritellään aidan korkeus. Olenkin alkanut epäröidä. Tulee kuitenkin joku kyttääjä naapuri heti aidalle roikkumaan kun menen omalle pihalle. Olenko liian introvertti rivariin? Minulle riittää tervehtiminen naapureiden kanssa nyt krstalossa. Jos päätyasunnossa sinne saisi pihan omaan rauhaan. Onko rivariasujia kuulolla, saako olla omassa rauhassa? Vai onko se vaan muutettava omakotitaloon?
Olen asunut jo 35 vuotta rivarissa. Pihat on pienet, mutta aidat noin 180 cm korkeat. Mulla on seinänaapurit olleet yhtä poikkeusta lukuunottamatta oikein mukavia. Ja se yksi poikkeuskin päätyi aika pian jonnekin hoivakotiin. Eli oli jo päästään aika sekasin. Tykkään tästä paikasta. Me pitkään asuneet muodostetaan jo mukava yhteisö. Autetaan toisiamme tarpeen vaatiessa, mutta annetaan myös olla rauhassa. Tämä on aika iso rivitaloyhtiö eli 56 asuntoa. 4-7 asuntoa per rakennus. Kaikkia taloyhtiöön muuttaneita ei tietenkään tunne, mutta nämä tässä vieressä kyllä tuntee.
Mistä tulikin mieleen yks juttu. Pari vuotta sitten viereiseen rakennukseen muutti lapsiperhe. Lähdin viemään koiraa ulos ja noin 2v lapsi huudahti äidilleen, että kato kissa. Ja siis mun koira oli noin 35 kg painava. Äitinsä sanoi, että ei kuule taida olla kissa. Pieni poika hetken aikaa mietti ja sitten hihkaisi, että sehän on MARSU. Mun koira aina tykkäsi tosi paljon siitä pojasta ja poika koirastani. Nyt koiraa ei enää ole ja poikakin taitaa syksyllä aloittaa eskarin. Mutta tämäkin naapuri jää aina juttelemaan mun kanssa, kun pihassa nähdään.
No 180 cm aidat olisikin ihan täydelliset! Ei kai kukaan toisten pihoihin huutele? Luulisi suomalaisten jättävän rauhaan. Varsinkin uusissa rivareissa joita olen käynyt katsomassa ei tosiaan ole mitään aitoja. Tai sellainen polvenkorkuinen verkkoaidan rääpäle. Ja mietin sitäkin että ei kiinnosta kuunnella naapureiden juttuja siis jos viettävät vaikka iltaa jne. Kaikkihan kuuluu kun ne terassiosiot on aina rakennettu kiinni toisiinsa. Ehkä sellainen päätypiha olisi mulle hyvä. -- On ne lapset vaan niin mainoita, tuo marsu tarina!
Tämä taloyhtiö on rakennettu niin, että oleskelupihat on eri puolilla rakennuksia kuin sisäänkäynti asuntoon. 35:een vuoteen kukaan naapuri ei ole sanonut mulle mitään ollessani oleskelupihan puolella. Jos ja kun naapureiden kanssa jutellaan, se tapahtuu tuolla sisäänkäynnin puolella. Me varmaan ajatellaan jotenkin niin, että oleskelupihat on osa asuntoa eikä kukaan käy toisten ikkunoistakaan huutelemassa mitään, vaikka ikkuna olisikin auki.
Se on kyllä totta, että kun naapurit ovat pihallaan vaikka grillaamassa tms, niin heidän puheensa kuuluu. Mutta ihan sama oli aikoinaan kerrostalossakin parvekkeilla eli jos naapurit jutteli viereisellä parvekkeella ja mä istuin omallani, niin kuuluihan niiden puhe.
Mutta oikeasti paljon vaikuttaa se, millaisia naapureita saa. Mä olen ollut tässä mielessä onnekas. Molemmissa seinän takana olevissa asunnoissa on pariskunnat, joiden lapset jo aikuisia. Työssäkäyviä ja täyspäisiä eikä siis mitään vanhuksia, jotka narisee joka asiasta. Toinen naapureistani on ortopedi ja tekee työkseen tekonivelleilkauksia. Kun mulla polvi leikattiin, ystävällisesti teki myös mun sisäänkäynnin puolelta lumityöt samalla kuin omastaankin. Mahtuu tähän taloyhtiöön pari KÄÄKkääkin, joista toinen on mun isäni 😂 Mutta molemmat asuvat vähän kauempana olevassa rakennuksessa.
Rivitalossa voi olla kiva asua tai sitten voi olla yhtä helvettiä. Riippuu ihan naapureista. Mä vähän luulen, että kun tämä on iso taloyhtiö, niin täällä ei pääse syntymään tilannetta, jossa muutama asukas voisi heittäytyä jumalaksi.
Voi Lammas, kaikissa rivitaloissa oleskelupihat ovat eri puolella kuin sisäänkäynti!
"vanhuksia, jotka narisee joka asiasta" ??? Vain työssäkäyvät ovat täyspäisiä? Olipa yleistyksiä, kohta sinäkin olet vanhus, alatko silloin narista muutenkin kuin saranoistasi?
Yleensä kirjoituksesi ovat fiksuja, nyt alitit riman. Ei aloiteta jankkaamista tämän asian tiimoilta, oli pakko kirjoittaa kun pahoitit monen mielen!
"Ei aloiteta jankkaamista tämän asian tiimoilta". Eli et halua, että vastaan sun kommenttiisi? Halusit vaan sanoa viimeisen sanan? Kyllä se mulle sopii eikä mulla ole tarvetta puhua just sun kanssasi vanhuksista. Jos ja kun mä kirjoitan tähän ketjuun omia kuulumisiani ja niihin sisältyy isäni eli KÄÄKkä, niin hyppää ne vaan yli. Tai vaikka sana "taloyhtiö" niin jätä lukematta.
Lainakoira lähti hetki sitten taas kotiin. Mutta voi miten onnellinen mun kissani oli, kun täällä oli taas hetken aikaa taas tassukaveri.
Tänään olen taas kerran todennut, että maailmassa on hyviäkin ihmisiä. Sellaisia, jotka aidosti välittää ja pitää huolta muista elollisista olennoista. Jopa sodan keskellä. Respect! Ehkä syksyllä lähden käymäänkin Ukrainassa ja Kyylä saa 5 uutta kissakaveria. En tosin ole vielä kysynyt sen mielipidettä asiaan :D
Tehtiin pitkä pyöräreissu. Välillä piti riisua hanskat ja kaulahuivi, olikin aika lämmintä.
Paljon lenteli perhosia ja kuului vaikka minkälaista sirkutusta metsistä. Keskellä pyörätietä paistatteli musta kyy
päivää. Pysähdyttiin ja meinattiin saattaa se pois keskeltä pyörätietä ettei vaan kukaan aja sen päälle- löytyy niitäkin jotka tahallaan tappavat käärmeitä. Se ei vaan yhtään häiriintynyt olostamme, lipoi vaan kielellään.
Jätettiin hänet siihen mukavaan lämpöön ja toivomme että kohtaa vain luonnon ystäviä.
Yleensä olemme isolla porukalla käyneet äitiä tapaamassa äitienpäivänä mutta nyt vain muutama kävi kun äiti ei
enää tunnista. Joka viikko kuitenkin joku käy.
Hyvää äitienpäivää itsekullekin, olittepa äitejä tai ette.
Tänään olen tehnyt karjalanpaistin keitinperunoiden kera, sitten otin osan lihoista pois ja liemen, jätin loput lihat vuokaan johon kiehautin makaronit ja tein liha-makaronilaatikon. On arjeksi ruokaan valmiiksi. Sähkökin oli halpaa kun uuniruokia tein.
Kenen harteilla on tytön / pojan seksuaalikasvatus? Ajatellaanko että kyllä ne koulussa opettaa ja antaa kortsunkin oppitunnin päälle. Siinä se.
Äidit, opettakaa pojillenne miten naista kohdellaan. Teidän se pitäisi tietää. Olen itsekin kasvattanut pojan (olen yh) jonka isä ei kehdannut puhua lapselle näistä asioista sanaakaan. Lainasin kirjastosta pari opasta, käskin lukemaan ja puhuin paljon. Oppi tuntuu menneen perille vaikka poika ei olisi lainkaan välittänyt kuulla näitä äidiltä.
Nyt laittaa tyttöystävälle aamiaisen valmiiksi, siivoaa ja kokkaakin, muistaa synttärit ja kehtaa vieläpä hellitellä äidinkin nähden. Kyllä, olen ylpeä.
Jatketaan aiheesta..
Tänään on ollut sekä hyvä että huono päivä. Hyvää oli aamupäivä lainakoiran kanssa. Iltapäivällä sitten viestittely siskoni kanssa ihan jotain muuta. Olen miettinyt pääni puhki, miten pääsisin eroon tästä hiton "sairaanhoitajan lakistani". Vaikka KÄÄKkä ei koskaan halunnutkaan mun edes syntyvän ja on koko elämäni kohdellut mua huonommin kuin vessapaperirullaa, niin miksi ihmeessä edelleen ajattelen, että en haluaisi isäni kärsivän mitään hitonmoisia kipujakaan? Jos olisin luonteeltani tämän ketjun Kostaja, niin mähän vaan avaisin skumppapullon joka kerta, kun isä kärsii.
Sori, että kirjoitin tämän. Nyt vaan on tavallista surullisempaa ja vaikeampaa. Euroviisut on ensi vikolla. "Ois viisaampi häipyy täält. Miten tunteet vois jäädyttää" Mä opettelen nyt tähän. Onneksi mulla on ystäviä.
Äitienpäivän kakku syöty, ja suklaatakin sain pariksi kuukaudeksi. Hieno sää houkutteli ulkotöihin, ja siinä se iltapäivä menikin. Painavien liuskekivien siirtelyä ja kasvimaan kääntämistä. Illaksi sitten luvassa rentoutumista ja hemmottelua. Laventelintuoksua, jalkakylpy, suklaata, hempeää musiikkia, lepäilyä; kunhan vaan malttaisin.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Lainakoira lähti hetki sitten taas kotiin. Mutta voi miten onnellinen mun kissani oli, kun täällä oli taas hetken aikaa taas tassukaveri.
Tänään olen taas kerran todennut, että maailmassa on hyviäkin ihmisiä. Sellaisia, jotka aidosti välittää ja pitää huolta muista elollisista olennoista. Jopa sodan keskellä. Respect! Ehkä syksyllä lähden käymäänkin Ukrainassa ja Kyylä saa 5 uutta kissakaveria. En tosin ole vielä kysynyt sen mielipidettä asiaan :D
Kaverit ovat kyllä tärkeitä monille lemmikeille. Oma koirani tykkäsi todella muista koirista. Koulutuksessa käytiin ja sillä oli nuorempana muutamia tuttujen koiria kamuina. Niiden avulla se sosiaalistettiin sitten pentuna jo tottumaan muihin koiriin. Myöhemmin käytiin myös koirapuistossa. Koirani oli oikeastaan lähes varma tapaus koirien kanssa kokoon katsomatta. Ei mitään ongelmaa ikinä tietysti edellyttäen, että toinenkin koira ok, eikä raivonnut. Toisaalta koirani ei ollut tappelu altiskaan. Kerran yksi koira oikein rähisi ja pelottava tilanne niin omani perääntyi.
Se mitä eniten surin tänne muuttaessa olikin se, ettei koirallani ollut enää yhtään koiraa seurana. Ei yhtään mitään ja äitini kautta yksi hänen tuttunsa koira kuoli ennen kuin ehdittiin edes tavata. Näin omilleen jäätiin tänne ja koirani ei enää olisi oikein koulutuksissa yms välttämättä jaksanut käydä (nivelrikkoa jo vähän silloin). Sitten melkein otin yhden pennun ja se kävikin luonamme, mutta ymmärsin virheeni ja ottivat pennun takaisin. Ei minusta olisi ollut enää pentua kasvattamaan ja sitä nykyistä koiraani silloin hoitamaan samaan aikaan. Näin myönsin virheeni ja sen jälkeen unohdin haaveet toisesta koirasta.
Toisesta viestistä tuli mieleen se, että koirani pelkäsi lehmiä täällä maalla asuessa. Eräällä aiemman asuinpaikan lähellä olevalla tilalla oli muutamia lehmiä kesäisin ulkona ja minä yritin totuttaa koiraa lehmiin tai edes rauhoittumaan niiden edessä. Koirani vaan tärisi ja pyöri ympyrää häntä koipien välissä, kun lehmät katselivat aidan takaa. Kirjoitan taas koirastani, mutta tuli tämä mieleen.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tänään on ollut sekä hyvä että huono päivä. Hyvää oli aamupäivä lainakoiran kanssa. Iltapäivällä sitten viestittely siskoni kanssa ihan jotain muuta. Olen miettinyt pääni puhki, miten pääsisin eroon tästä hiton "sairaanhoitajan lakistani". Vaikka KÄÄKkä ei koskaan halunnutkaan mun edes syntyvän ja on koko elämäni kohdellut mua huonommin kuin vessapaperirullaa, niin miksi ihmeessä edelleen ajattelen, että en haluaisi isäni kärsivän mitään hitonmoisia kipujakaan? Jos olisin luonteeltani tämän ketjun Kostaja, niin mähän vaan avaisin skumppapullon joka kerta, kun isä kärsii.
Sori, että kirjoitin tämän. Nyt vaan on tavallista surullisempaa ja vaikeampaa. Euroviisut on ensi vikolla. "Ois viisaampi häipyy täält. Miten tunteet vois jäädyttää" Mä opettelen nyt tähän. Onneksi mulla on ystäviä.
Ymmärrän toisaalta mitä ajattelet. Itse olen kyllä ollut toivottu lapsi ja oli tietynlainen ihme, kun äitini sai minut melko pian toivuttuaan isosta leikkauksesta. Sellaisesta ettei ole takuuta tuleeko ikinä raskaaksi enää. Silti meillä törmää oikeastaan tosi usein ne jutut yhteen, että emme ole kukaan meistä kolmesta ns samalla sivulla asioissa.
Olemme kai liiankin erilaisia ihmisiä. Isäni on tottunut menemään voimalla ja tahdolla eteenpäin. Äitini vähän samalla tavalla toimiva ja on monesti tosi vahva ihminen joissakin jutuissa. Tunteet eivät korostu ja niistä ei juuri puhuta. Itse taas olen erilainen ihminen ja pohdin asioita paljon ja olisin kaivannut aikoinaan enemmän tukea ja sitä että oltaisiin pystytty puhumaan myös vaikeista jutuista etenkin kun miettii kokemuksiani muuten ja nuoruuttani. Se olisi auttanut minua. Jäin liikaa omilleni tunteideni ja kokemusteni kanssa. He toivoivat minun olevan vahva, mutta ehkä väärällä tavalla sen ilmaisivat.
Muuten tiedän sen, että välittävät minusta molemmat. Välillä vaikeaa ja se taas siihen liittyen, että olemme hyvin erilaisia ihmisiä. Muistutan isääni toisaalta, mutta toisaalta olen hyvin erilainen. Eli samoja piirteitä on tietysti, mutta luonne meillä hyvin erilainen.
Ilman muuta. Vielä enemmän kiinnostaa, jos laajennat aihetta kahvin alkuperään ja terveysvaikutuksiin. Terveyshyödyistä tehdään koko ajan tutkimusta. Aiheeseen sopisi myös jokin sinänsä triviaali yksityiskohta Karen Blixenin urasta kahviplantaasin omistajana Keniassa. Tai vaihtoehtoisesti joku merkittävä kahvitteluhetki omasta elämästäsi. Aihe kuin aihe kiinnostaa. Käsittelytapa ratkaisee.