Väkivalta-ja alkoholistikodissa kasvaneilla on aikuisina ylirittyneet aivot
Koska lapsena joutui aina olemaan valppaana arvaamattoman vanhemman takia. Se muisti jää kehoon.
Kommentit (82)
Olen huomannut tämän. Skannaan kaiken ympäristössä ja huomaan esim. työpaikoissa sellaisia asioita todella nopeasti, jotka jäävät monelta huomaamatta. Jatkuva skannaaminen rasittaa todella paljon hermostoa ja aiheuttaa väsymystä. Menee vain pahemmaksi iän myötä.
Kestää muuten ihan älyttömän kauan, että hermosto oppii siihen, että vaara on ohi sen jälkeen kun päässyt turvalliseen elinympäristöön tuollaisen lapsuuden jälkeen.
Johtuu traumoista. Onneksi oma hypervigilanssi ei vaivaa jatkuvasti, vaan kytkeytyy nopeasti pois päältä, kun tilanne rauhoittuu. Mutta joskus voi kestää viikkoja, että saa kropan normaalitilaan.
Mitä läheiset ovat sanoneet teille tästä?
Joissain ammateissa myös hyötyä, että osaa havainnoida ympöristöä. Kaikki ei siihen pysty vaan elävät omissa ajatuksissaan.
Joo, olen kyllä aina melkein ylivirittynyt,a
Minulla tämä on rajoittanut elämää. Kumppaniehdokkaat ovat lähteneet koska ovat lukeneet kehollisen varautumiseni torjuntana. Ystäviä on ja lapsia. Mutta kurjaa miten syvään yksinäisyyteen lapsuuden väkivalta voi viedä.
Myös epävakaa vanhempi aiheuttaa tätä lapsilleen. Huonommassa skenaariossa tälläinen lapsi aikuistuaan huolii itselleen narsistin puolisoksi ja yrittää muuttaa sitä rakastamalla.
Vierailija kirjoitti:
Kestää muuten ihan älyttömän kauan, että hermosto oppii siihen, että vaara on ohi sen jälkeen kun päässyt turvalliseen elinympäristöön tuollaisen lapsuuden jälkeen.
Mulla ei ollut koti edes mitenkään turvattomimmasta päästä. Vain toinen vanhemmista alkoholisti eikä myöskään ollut väkivaltainen (ruumiillisesti). Silti hermosto ylivirittynyt ja uskon sen olevan hamaan loppuun saakka. Elämässä pääsis paljon helpommalla, kun ei huomaisi aina kaikkea. Tieto lisää tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä läheiset ovat sanoneet teille tästä?
Minulla on onneksi kumppani, joka on todella ymmärtäväinen. Hän tunnistaa vireystilani paremmin kuin minä itse ja huomaa todella nopeasti koska olen liukumassa dissosiaatioon. Hän on käsittämättömän pitkämielinen ja jaksoi läpi ne vaikeat vuodet kun kasasin itseäni uudelleen ja kyseenalaistin voimakkaasti onko hänen järkeä olla kaltaiseni kanssa.
Joopa taas. Ja sitten itketään kun oli vaikea lapsuus ja yhy yhy olen niin erilainen. Joo, faija hakkasi mutsia ja ne veri viinaa, mitä sitten? Kasvakaa aikuisiksi, ollutta ja mennyttä. Ylivirittyneet aivot my ass.
Vierailija kirjoitti:
Mitä läheiset ovat sanoneet teille tästä?
Eihän tuota asiaa kunnolla ymmärrä kuin sellaiset, jotka ovat itse kokeneet saman. Ja siltikin erilaisilla persoonallisuuksilla olevat ihmiset reagoivat ylivirittymiseen eri tavoin. Toisia se lamaannuttaa ja toisia vahvistaa tai jotain siltä väliltä. Aikuinen, joka asuu alkoholistikodissa reagoi asiaan ihan eri tavalla kuin siellä kasvanut lapsi eikä ymmärrä lapsen ajatuksia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Myös epävakaa vanhempi aiheuttaa tätä lapsilleen. Huonommassa skenaariossa tälläinen lapsi aikuistuaan huolii itselleen narsistin puolisoksi ja yrittää muuttaa sitä rakastamalla.
Narsistinen vanhempi voi aiheuttaa cptsd:n lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Joopa taas. Ja sitten itketään kun oli vaikea lapsuus ja yhy yhy olen niin erilainen. Joo, faija hakkasi mutsia ja ne veri viinaa, mitä sitten? Kasvakaa aikuisiksi, ollutta ja mennyttä. Ylivirittyneet aivot my ass.
Et sinäkään normaalilta empaattiselta ihmiseltä kuulosta. Jatkuva riidan haastaminen on persoonallisuutesi virhe ja johtuu jatkuvasta puolustusasemasta mielessäsi.
Tjoo, olen mm. todella hermostunut jos joku tulee tapaamiseen minuutinkin myöhässä kun omaa vanhempaani sai odottaa koko lapsuuden jatkuvasti, jos tuo sitten viitsi tulla edes paikalle tapaamisiin juomiseltaan. Ja itse olen mieluummin 10 minuuttia liian aikaisin paikalla kuin myöhässä hetkeäkään.
Kait se on tuota samaa oireistoa, kuten pari muuta juttua joita olen huomannut itsessäni.
Sain onnekseni puolison, joka oli erittäin vakaa, tasapainoinen ja turvallinen. Hänen rinnalla eläessä vähitellen toivuin. Ihan tavallinen, turvallinen arki eheytti minut. Nyt puolisoni on jo edesmennyt, mutta häntä on kiittäminen paljosta.
Vierailija kirjoitti:
Joissain ammateissa myös hyötyä, että osaa havainnoida ympöristöä. Kaikki ei siihen pysty vaan elävät omissa ajatuksissaan.
Ei tuommoinen 24/7 ylivirittyneisyys johda kuin burnouttiin vaikka siitä hetken voisikin olla hyötyä.
Olen myös ollut ylivirittynyt ja useita kertoja elämässäni masentunut ja uupunut. Olen tuntenut myös alituista riittämättömyyden tunnetta ja häpeää aiemmin, etenkin työelämässä kun pitäisi tehdä töitä muiden kanssa. Olen tuntenut huonommuutta. Se on ollut valtavan raskasta ja lisäksi vielä kun skannaa ympäristöään koko ajan tiedostamattaankin. Keho on ollut kireä, valpas ja pelokas. Käytin lääkkeenä alkoholia ja olin itsetuhoinen koska en ymmärtänyt mikä minua vaivaa. Ajattelin vian olevan minussa, että en vain kelpaa.
Onneksi kuitenkin tilanne on muuttunut. Terapia on ollut iso tuki ja sitten se, että on oppinut rakastamaan itseään. Jonkinlaista suojelua/kannattelua olen kokenut saavani koska asiani ovat muuttuneet niin paljon parempaan. Enkä enää tarvitse päihteitä, en tupakkaa tai sellaista. En enää katsele ihmisiä jotka latistavat. Viihdyn itsekseni mutta kaipaan myös turvallista, hyvää aitoa yhteyttä toiseen ihmiseen nyt kun olen eheytynyt. Sitä kohti tässä mennään. Askel askeleelta elämästä on tullut hyvää ja kaiken sen vanhan paskan olen muuttanut kullaksi, siltä minusta tuntuu.
Tai ylivirittyneet hermot. Johtaa helposti mm burnoutiin.