A cappella -musiikki ällöttää
Onko muita, joiden on vaikea kuunnella tätä musiikinlajia? Siis säestyksetöntä laulumusiikkia, missä laulun lisäksi jäljitellään soitinääniä ja rytmejä ihmisäänellä?
Mulla menee näitä kuullessa sisuskalut ympäri. Onko se sitten misofoniaa vai mitä, mutta suulla tehdyt äänet ovat inhottavia. Puheen seassa ja vitsinä menee, mutta en nauti niiden kuuntelusta musiikiksi asti.
Kommentit (31)
Olisiko ollut 21. päivä joulukuuta kun Essi Wuorela äänteli radiossa tontun navasta ukkoköörin huutaessa taustalla PAMPAMPAMPAM - siinä lähti radio, lasten askartelemilla koristeilla kaunistettu kuusi sekä jouluruoat roskiin.
Sellaista se a capella on...
Vierailija kirjoitti:
Däng däng däng däng däng däng däng däng...
Meni hyvin, mutta pahasti nuotin vierestä...
Vierailija kirjoitti:
Aivan upeeta
Ensimmäistä videonäytettä pystyin kuuntelemaan kahdeksaan sekuntiin saakka. Toista videonäytettä pystyin kuuntelemaan kolme sekuntia. Saan näistä sellaisen myötähäpeämäisen kiemurtelevaisen salamana iskevän puklukohtauksen aivan heti.
Club for five; Sweet dreams niin upea esitys, ihme juttu jos joku ei tykkää.
Rajaton on huonoin. Kaikki sovitukset helppoja. Tyhmää musiikkia
Rajattoman Queen acabella levy mulla on mutta harvemmin sitä jaksaa kuunnella.
Queen itsekin joskus teki lyhyitä pätkiä acabellaa kun bändissä oli kolme vahvaa laulajaa, kuten Bohemian Rhapsodyn tai Prophet songin väliosa, tai You take my breath away alku.
Jo bohemian rhapsody saa minut kiemurtelemaan tuskissani ja yökkäilemään kun korvani kuulevat sitä.
Luulen ymmärtäväni, mitä aloittaja tarkoittaa. Kaikki eivät edes tajua kuulevansa, mitä kuulevat ja jotkut ihailevat suuresti. Itselläni on musiikkialan koulutus, ja kuulen hyvinkin ja annan arvoa taidokkuudelle, mutta en myöskään nauti lopputuloksesta. Eri asia on tietenkin äärimmäisen laaja a cappella - kuoromusiikki, jossa ei pyritä kuulostamaan muulta kuin ihmisiltä, mutta siitähän ei nyt keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan upeeta
Ensimmäistä videonäytettä pystyin kuuntelemaan kahdeksaan sekuntiin saakka. Toista videonäytettä pystyin kuuntelemaan kolme sekuntia. Saan näistä sellaisen myötähäpeämäisen kiemurtelevaisen salamana iskevän puklukohtauksen aivan heti.
Hieno provo.
Kahdeksassa sekunnissa Pentatonixin Scott Hoying ehtii laulaa "Hello darkness my old friend, I've come to talk to"
Ja tuossa kohdassa sinulla leikkasi kiinni? Eihän edes koko ryhmä edes ala laulaa kuin viisi sekuntia myöhemmin...
Tuo video on katsottu 178 miljoonaa kertaa. Taatusti jokainen noista on puklannut heti perään.
Yritä nyt edes vähän realistisempia provoja ensi kerralla.
"Pentatonixin Sound of Silence-videota katsottiin kymmenen miljoona kertaa ensimmäisen viikon aikana".
Selkeästi genre joka ei uppoa musiikinharrastajiin...
Däng däng däng däng däng däng däng däng...