Hoitaja paljastaa synkän todellisuuden hoivakodista kuolevat vanhukset makaavat ypöyksin huoneissaan
On se kumma että vangeille riittää oikeuksia ja rahaa hyvään hoitoon, mutta ei rikollisille vahuksille ei. Sama homma somppujen ym muiden rakettiinsinööreille.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena tyttönä Vanhainkodissa töissä. Vanhusten kanssa juteltiin niitä näitä aina kun huoneessa käytiin ja päivän aikana tuli piipahdettua useamman kerran.
Jos joku vanhus ei vastannut, höpötettiin silti ohi kulkiessa.
Väitän, että sillä osastolla oli lämmin ilmapiiri.
Se on muuttunut aika tavalla minunkin uran aikana. Nykyään vanhainkotiin tullaan niin huonokuntoisena, ettei siellä useimpien kanssa enää juttelu onnistu. Eikä siellä enää olla vuosikausia niin kuin joskus, vaan lähinnä se on se elämän viimeinen vuosi. Ne on nykyään todella raskaita työpaikkoja cerrattuna siihen mitä vielä 10 vuotta sitten oli. Nykyään tullaan tosiaan vain viettämään viimeiset elinpäivät ja kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena tyttönä Vanhainkodissa töissä. Vanhusten kanssa juteltiin niitä näitä aina kun huoneessa käytiin ja päivän aikana tuli piipahdettua useamman kerran.
Jos joku vanhus ei vastannut, höpötettiin silti ohi kulkiessa.
Väitän, että sillä osastolla oli lämmin ilmapiiri.
Se on muuttunut aika tavalla minunkin uran aikana. Nykyään vanhainkotiin tullaan niin huonokuntoisena, ettei siellä useimpien kanssa enää juttelu onnistu. Eikä siellä enää olla vuosikausia niin kuin joskus, vaan lähinnä se on se elämän viimeinen vuosi. Ne on nykyään todella raskaita työpaikkoja cerrattuna siihen mitä vielä 10 vuotta sitten oli. Nykyään tullaan tosiaan vain viettämään viimeiset elinpäivät ja kuolemaan.
Eli kuolemakoti, saattokoti. Kuolemaa pelätään. Nykyään se on jotenkin tabu. Vaikka luonnollinen siirtymä vanhuudesta tuhkaksi tuuleen.
"En tiedä mistä nuo jatkuvasti lisääntyvät pakolliset kirjaamiset, mittaamiset, omavalvonnat ja muut ovat tulleet, mutta ovat ihan helvetillisiä. Vievät liian paljon aikaa, ja itse työ alkaa ollakin pieni osa työpäivää. Olen onneksi jäänyt jo eläkkeelle, huh, helpotusta, mutta tekisin vielä mielelläni hoitotultä, jos se olisi pelkkää hoitotyötä. Eikö tuohon joku voisi keksiä systeemin, että hoitaja sanoittaisi tekemisensä ja asukkaan toimintakyvyn terveydentilan yms. samalla kun hoitaa. Luulisi nykyisen tekoälyn aikana senkin olevan jo mahdollista. Tuntui naurettavalta kirjata 15- 20 min. eri huomioita, mielialaa, terveyttä, toimintakykyä, huolenaiheita, ihon kuntoa, turvotuksia ja lääkkeiden ottoa viiden minuutin käynnistä."
Kirjaaminen on sitä varten, että tieto siirtyisi seuraavalle vuorolle ja toiseen yksikköön, jos joutuu vaikka sairaalan ja hoivakodin välillä vaihtamaan tietoja. Eikä esim. lääkäri yleensä ole hoivakodissa vaan tk:ssa, joten koneen välityksellä tieto siirtyy. Sellaisia puheentunnistuksella toimivia kirjaamissysteemejä on jo olemassa. Niitä voisi olla käytössä enemmän. Mutta ne maksaa, ja hinta on kynnyskysymys voittoa tavoittelevissa hoivafirmoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuosta tekee synkkää?
No mietipä sitä omalle kohdallesi. Olet laitoksessa vuodesta toiseen, sängyn vankina. Hyvällä tuurilla sun vaippa vaihdetaan ja pylly pestään kerran vuorokaudessa. Jos et itse kykene syömään niin kenelläkään ei välttämättä ole aikaa sinua syöttääkään. Ei mitään sosiaalisia kontakteja.
Ei siellä yleensä olla vuosikausia. Joskus oltiin pitempään, mutta nykyään vain noin vuosi keskimäärin, ja sitten pääsee lopullisesti tämän maailman tuskista ja vaivoista. Loppuaikoina suurin osa ei kykene seurustelemaan, ei pysty itse tuottamaan puhetta ja ymmärtäminenkin on hyvin rajallista. Kyllä se vaippa nyt ainakin pari-kolme kertaa vuorokaudessa kuitenkin vaihdetaan. Ja jos ei kykene itse syömään, mutta haluaa syödä, niin kyllä syötetään. Yksi kuoleman lähestymisen merkeistä kuitenkin on, että ruokahalu lähtee, eikä ihminen halua syödä, ja väkisin ei syötetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuosta tekee synkkää?
No mietipä sitä omalle kohdallesi. Olet laitoksessa vuodesta toiseen, sängyn vankina. Hyvällä tuurilla sun vaippa vaihdetaan ja pylly pestään kerran vuorokaudessa. Jos et itse kykene syömään niin kenelläkään ei välttämättä ole aikaa sinua syöttääkään. Ei mitään sosiaalisia kontakteja.
Ei siellä yleensä olla vuosikausia. Joskus oltiin pitempään, mutta nykyään vain noin vuosi keskimäärin, ja sitten pääsee lopullisesti tämän maailman tuskista ja vaivoista. Loppuaikoina suurin osa ei kykene seurustelemaan, ei pysty itse tuottamaan puhetta ja ymmärtäminenkin on hyvin rajallista. Kyllä se vaippa nyt ainakin pari-kolme kertaa vuorokaudessa kuitenkin vaihdetaan. Ja jos ei kykene itse syömään, mutta haluaa syödä, niin kyllä syötetään. Yksi kuoleman läh
Mun isäni on ollut kohta 3 v käänneltävänä. Ikää 73, neurologinen sairaus, vain vasenta kättä pystyy vähän liikuttamaan. On puplikdi kartalla, puhuu. Syö vielä itse ja katsoo telkkaria. Toivoo pääsevänsä jo pois ja niinhän me omaisetkin toivotaan, ei se mitään elämää ole. Hän on kuitenkin puhdas ja ruokittu ja huoneessa hyppää vähän väliä joku: ateriat 5 kertaa vuorokaudessa, lääkkeet, pesut, vaippakierto. Ei hetken rauhaa, kuten hän itse sanoo. Ja suihkupäivä uuvuttaa täysin, silloin ei jaksa edes vieraita saati muita lisäohjelmanumeroita. Vanhan ja sairaan ihmisen päivä tulee paljon pienemmästä täyteen kuin mitä me nuoremmat ja terveemmäksi kuvitellaan, itsekin hoivalla aikanaan työskennelleenä. En ole hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
"En tiedä mistä nuo jatkuvasti lisääntyvät pakolliset kirjaamiset, mittaamiset, omavalvonnat ja muut ovat tulleet, mutta ovat ihan helvetillisiä. Vievät liian paljon aikaa, ja itse työ alkaa ollakin pieni osa työpäivää. Olen onneksi jäänyt jo eläkkeelle, huh, helpotusta, mutta tekisin vielä mielelläni hoitotultä, jos se olisi pelkkää hoitotyötä. Eikö tuohon joku voisi keksiä systeemin, että hoitaja sanoittaisi tekemisensä ja asukkaan toimintakyvyn terveydentilan yms. samalla kun hoitaa. Luulisi nykyisen tekoälyn aikana senkin olevan jo mahdollista. Tuntui naurettavalta kirjata 15- 20 min. eri huomioita, mielialaa, terveyttä, toimintakykyä, huolenaiheita, ihon kuntoa, turvotuksia ja lääkkeiden ottoa viiden minuutin käynnistä."
Kirjaaminen on sitä varten, että tieto siirtyisi seuraavalle vuorolle ja toiseen yksikköön, jos joutuu vaikka sairaalan ja hoivakodin välillä vaihtamaan tietoja. Eikä esim. lääkäri yleensä ole hoivakodissa
No tietenkin tiedonsiirtoa varten, kyllähän se on tiedossa. Mutta kun ennen ei tarvinnut niin tarkkaan kirjata, eikä ollut niin monimutkaisia toimintakyvyn mittauksia ja seuraamisia. Rapsat oli ja niissä tieto siirtyi. Nyt raportit menee koneelle, toinen kirjoittaa ja toinen lukee. Vähitään tupla-aika tuhraantuu suulliseen rapsaan verrattuna, koska kirjoittaminen on hitaampaa, ja eri osiot pitää eritellä. Yleishuomio ei enää riitä. Hoidon laatua mitataan, seurataan ja valvotaan niin ettei aikaa itse asiakkaalle olekaan tarpeeksi. Ja loppupeleissä sillä kaikella kirjatulla ei ole enää mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö siellä huoneessa istua joku hoitaja joka mummon vieressä 24/7? Varmaan voit ite maksaa senkin lystin
Ei tarvi joka mummon ja 24/7. Yleensä asukas kuolee vain kerran hoitojakson aikana.
Sekin auttaa, jos omaisille ilmoitetaan. Ei ilmoiteta, kun se on henkilökunnalle riesa että siellä on porukkaa. Ja omaiset vaativat kipulääkitystä ynnä muuta hankalaa.
Itse tultiin rutiinikäynnille, mummo teki kuolemaa. Omaisis kävi useamman kerran viikossa. Mitään yhteyttä ei otettu. Yöksi ei olisi saanut millään jäädä viereen, kun ei ollut yhden hengen huoneita, vaikka huonekaveri ja tämän omaiset antoivat luvan. Huonekaveri pelkäsi olla yksin yöllä ja oli vain iloinen, kun joku oli paikalla. Lisäksi pelkäävä huonekaveri joutui toistuvasti kuolevien huonekavereiksi, joka ei varsinaisesti nostanut mielialaa.
Mitään vaivaa ei olisi saanut olla kuolevasta tai omaisista. Ei ollut lääkäriä eikä tarjottu mitään hoitoa.
Mutta istuin sängyn vieressä iltatoimiin asti ja sitten lähtö jo tulikin.
Monta vuotta heräsin yöllä kauhuun, että kuolen samalla tavalla kuin hylätyt mummot laitoksissa.
En tiedä mistä nuo jatkuvasti lisääntyvät pakolliset kirjaamiset, mittaamiset, omavalvonnat ja muut ovat tulleet, mutta ovat ihan helvetillisiä. Vievät liian paljon aikaa, ja itse työ alkaa ollakin pieni osa työpäivää. Olen onneksi jäänyt jo eläkkeelle, huh, helpotusta, mutta tekisin vielä mielelläni hoitotultä, jos se olisi pelkkää hoitotyötä. Eikö tuohon joku voisi keksiä systeemin, että hoitaja sanoittaisi tekemisensä ja asukkaan toimintakyvyn terveydentilan yms. samalla kun hoitaa. Luulisi nykyisen tekoälyn aikana senkin olevan jo mahdollista. Tuntui naurettavalta kirjata 15- 20 min. eri huomioita, mielialaa, terveyttä, toimintakykyä, huolenaiheita, ihon kuntoa, turvotuksia ja lääkkeiden ottoa viiden minuutin käynnistä.