Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet on ihan uskomattoman huonoissa parisuhteissa?
27.01.2026 |
Mikä saa olemaan huonossa suhteessa, väärän ihmisen kanssa? Tuntuu että kaikenlainen väkvalta, ilkeily, mustasukkaisuus ja pettäminen on monille parisuhteessa ihan normaalia ja sitä kestetään vuodesta toiseen.
Olen töissä kaupassa. Eräänä päivänä eräs tosi normaalin oloinen, siisti nainen saapui kysymään puhelinta lainaksi että saako hän soittaa miehelleen, kun hän oli pudottanut omansa johonkin, ja siellä oli myös puhelimen kotelossa pankkikortti yms eikä hän pääse kulkemaan edes kotiin ilman bussikorttia ja rahaa.
Lainasin puhelinta, nainen soitti miehelleen että pääseekö hän hakemaan. En kuullut mitä mies sanoi, mutta nainen alkoi kyynelehtinään että olisi kyllä ilmoittanut, mutta kadotti puhelimen ja nyt on täällä jumissa kun kortit on kadonneen puhelimen mukana. Puhelui loppui naisen kyynelehtiessä edelleen ja sanossa miehelle että "no ei voi sit mitään", puhelu poikki, nainen kiitti puhelimen lainasta ja lähti nopeasti pois. Vaikka en kuullut mitä mies hänelle sanoi, niin tuo naisen reaktio kertoi kyllä kaiken oleellisen, että mitään kivaa se mies ei ainakaan sanonut.
Tästä on jo kauan aikaa, mutta jäi niin mieleen tuon naisen itkuinen reaktio.
Ja huutakaa vaan trolliksi niin paljon kuin haluatte. Mutta tämä ei sitä ole.
Kommentit (99)
41/99
|
27.01.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Paska ukko kun ei voinut heti lähteä hakemaan.
Laittoi sairaalaan viestin
Pitääkö tulla hakemaan?
Olen jo tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli miespuolisen kolleegani kanssa suhde, mies silti päätti mennä naimisiin ja olla eroamatta kihlatustaan. Rakkaus on kuulemma sitoutumista ja yhteisen tulevaisuuden haluamista. Edelleen vuoden jälkeen haikailee minun perääni; viimeksi eilen sanoi, että häntä tekisi mieli minua. Pikkujouluissa mentiin taas pettämään, silti kuulemma hyvin onnellinen mies ja suhteessa kaikki hyvin. Joopa joo, helppo valehdella itselleen. Siinäpä syy. Ulkopuolisin silmin rakkautta nähnytkään.
Ei tukiverkkoa, olen työkyvytön ja arkikin on vaikeaa, ei rahaa. En tiedä onko tässä lopulta pahempi kuin kunnan yksiössä jonkun avustajan varassa ja joutuisin luopumaan lemmikeistä joista ainakin yhden kohdalla se tarkoittaisi eutanasiaa. Mies ei myöskään "anna" erota, en siis saa järjestettyä tai edes suunniteltua lähtöä. Kaikki energia menee siihen mitä ikinä "tämä" on. Olemme teoriassa olleet eronneita jo kuukausia, olen kannustanut miestä etsimään seuraa ja anellut että hän antaisi minun tehdä niitä vähiä juttuja mitä voisin että saisin edes vähän omaa rahaa kasaan. En vain ole valmis luopumaan etenkään lemmikeistä, enkä muutenkaan jaksa juuri mitään. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miehen jonka pankkikortti ja verkkopankki on naisen hallinnassa. Nainen antaa miehelle 20e kuukausirahaa. Mies valittaa kavereilleen vuodesta toiseen kun on niin huono olla, mutta ei silti eroa. Se on se henkinen lenkki joka on tosi vahva, uhrin on todella vaikea päästä siitä irti.
Miten ihmeessä mikään pankki voi sallia tällaista? Miksei kukaan ilmoita pankille, että miehen pankkikorttia ja verkkopankkitunnareita käyttää joku muu kuin tämä mies. Eihän tällainen voi olla laillista.
Tuo juontaa lapsuudesta. Vanhemmat tai toinen niistä on ollut jotenkin kaltoinkohteleva, ja ihminen on lapsena omaksunut kynnysmaton roolin. He sekoittavat kaltoinkohtelun rakkauteen, koska ovat saaneet kaltoinkohtelua osakseen lapsuudessa vanhemmalta, jolta olisivat tarvinneet rakkautta ja välittämistä.
Usein tällaisen ihmisen kumppani osaa manipuloida ja vedellä juuri oikeista naruista, ettei ihminen lähtisi menemään.
Psykologiasta tämän ilmiön taustalla löytyy oikeasti tosi helposti tietoa, jos vain on aidosti utelias eikä vaan halua pöyristellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä, kun yritetään pitää kiinni niistä ehjistä perheistä. Se on täsmälleen tuota ja sillä on hinta.
Tämähän se, monelle ns. kasvojen menetys, avioeron häpeä on suurempi murhe kuin esim nyrkistä ottaminen. Siedetään mitä vaan, kunhan ei jouduta avioeron häpeään, vaikka eihän se edes mikään oikea häpeä ole tänäpäivänä, kun puolet pareista eroaa. Mutt jotkut ottaa sen henkisesti tosi kovana maineenmenetyksenä.
Miten avioero on joillekin häpeä tänä päivänä. Ei voi käsittää.
En tiedä häpeä, mutta epäonnistuminen.
Jospa onkin niin että sadistinen ja narsistinen sarjapettäjä ja sarjaeroaja trollaa taas täällä mammapalstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pysyn yhdessä mukavuudenhalun takia. Jos mies ottaa eron ja hoitaa asiat, niin sopii, mutta tuskin tuolle on ottajia. Minä en halua lähteä kotoani ja intiimiasiat hoituu niin että sitä tuskin huomaa. Sen jättäisin pois, mutta 5min silloin tällöin ja elämässä muuten on mukavaa, niin en jaksa nähdä eroamisen vaivaa. Nyt saan olla kuitenkin omissa oloissani ja tehdä omia juttuja oman mieleni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miehen jonka pankkikortti ja verkkopankki on naisen hallinnassa. Nainen antaa miehelle 20e kuukausirahaa. Mies valittaa kavereilleen vuodesta toiseen kun on niin huono olla, mutta ei silti eroa. Se on se henkinen lenkki joka on tosi vahva, uhrin on todella vaikea päästä siitä irti.
Miten ihmeessä mikään pankki voi sallia tällaista? Miksei kukaan ilmoita pankille, että miehen pankkikorttia ja verkkopankkitunnareita käyttää joku muu kuin tämä mies. Eihän tällainen voi olla laillista.
Taloudellinen hallinta on yksi narsistin keinoja alistaa uhriaan. Eihän tuo lallista ole, mutta uhri alistettu toimimaan näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä, kun yritetään pitää kiinni niistä ehjistä perheistä. Se on täsmälleen tuota ja sillä on hinta.
Tämähän se, monelle ns. kasvojen menetys, avioeron häpeä on suurempi murhe kuin esim nyrkistä ottaminen. Siedetään mitä vaan, kunhan ei jouduta avioeron häpeään, vaikka eihän se edes mikään oikea häpeä ole tänäpäivänä, kun puolet pareista eroaa. Mutt jotkut ottaa sen henkisesti tosi kovana maineenmenetyksenä.
Onko tämä eron häpeä jossain maaseudulla? Itä- tai Pohjois-Suomessa? Kaupungit täynnä kaikenlaista asukasta ja perhemuotoja ja yksineläjiä. Myös yh-vanhempia.
49 jatkaa:
Sentään olemme ystävällisiä toisillemme. Ei mitään kyräilyä eikä ilkeilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"no ei voi sit mitään", puhelu poikki, nainen kiitti puhelimen lainasta ja lähti nopeasti pois. Vaikka en kuullut mitä mies hänelle sanoi, niin tuo naisen reaktio kertoi kyllä kaiken oleellisen, että mitään kivaa se mies ei ainakaan sanonut."
Nimenomaan et kuullut jos mies oli vaikka töissä eikä voinut lähteä. Suruhan siitäkin tulee, mutta miksi yleensäkään pidetään kaikki kortit ja muut yhdessä paikassa? Kaikki menee kerralla.
Jos se mies olisi töissä vaikka sanotaan vielä 3h ajan, niin se mies olisi voinut sanoa, että tulee sen jälkeen hakemaan paikasta X. Tuskin nainen tästä olisi pettynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei tukiverkkoa, olen työkyvytön ja arkikin on vaikeaa, ei rahaa. En tiedä onko tässä lopulta pahempi kuin kunnan yksiössä jonkun avustajan varassa ja joutuisin luopumaan lemmikeistä joista ainakin yhden kohdalla se tarkoittaisi eutanasiaa. Mies ei myöskään "anna" erota, en siis saa järjestettyä tai edes suunniteltua lähtöä. Kaikki energia menee siihen mitä ikinä "tämä" on. Olemme teoriassa olleet eronneita jo kuukausia, olen kannustanut miestä etsimään seuraa ja anellut että hän antaisi minun tehdä niitä vähiä juttuja mitä voisin että saisin edes vähän omaa rahaa kasaan. En vain ole valmis luopumaan etenkään lemmikeistä, enkä muutenkaan jaksa juuri mitään. En tiedä.
Miksi sinulla ei saisi olla lemmikkejä? Miksi "kunnan yksiössä"? Mihin tarvitset avustajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison.
Ei ole enää voimia lähteä. Kuulostaa ihmeelliseltä mutta niin se vain on. Suhde on kuluttanut voimavarat ja itsetunnon loppuun. Eroon pääseminen voi viedä vuosia.
Mietin samaa itsekin ennen kuin erosin, mutta viime aikoina olen miettinyt yhteenpaluuta, koska silloin sain sentään olla rauhassa. Paremmin en osaa sitä selittää.
Olin parisuhteessa, mutta sain elää omaa elämääni eksän ollessa kiireinen töiden, harrastusten ja pettämisen kanssa. Muut ihmiset kuvittelivat, että vietän aikaa eksäni kanssa, joten eivät olleet jatkuvasti vaatimassa seuraksi tai tekemään sitä ja tätä niin kuin nyt.
Pidin eron salassa niin kauan kuin pystyin, koska valehtelematta viisi minuuttia siitä, kun kerroin eronneeni alkoi seuraavien kumppanivaihtoehtojen ehdottelu, joka jatkuu yhä, vaikka olen moneen kertaan sanonut, että haluan olla toistaiseksi yksinäni. Olen myös saanut huomata, että joillekin ihmisille ilmeisesti olen varattu on ainoa kieltäytymiskeino, joka menee perille.
Loppujen lopuksi erokin tuli samasta syystä, kun eksä ei enää hoitanut pettämisiään niin, että eivät tule jotain kautta minun tietooni.
Vierailija kirjoitti:
Usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison.
Ja usein alkoholisti-isän poika on alistuva, mutta valheellinen, kynnysmatto. Esittää muuta mitä oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Ei tukiverkkoa, olen työkyvytön ja arkikin on vaikeaa, ei rahaa. En tiedä onko tässä lopulta pahempi kuin kunnan yksiössä jonkun avustajan varassa ja joutuisin luopumaan lemmikeistä joista ainakin yhden kohdalla se tarkoittaisi eutanasiaa. Mies ei myöskään "anna" erota, en siis saa järjestettyä tai edes suunniteltua lähtöä. Kaikki energia menee siihen mitä ikinä "tämä" on. Olemme teoriassa olleet eronneita jo kuukausia, olen kannustanut miestä etsimään seuraa ja anellut että hän antaisi minun tehdä niitä vähiä juttuja mitä voisin että saisin edes vähän omaa rahaa kasaan. En vain ole valmis luopumaan etenkään lemmikeistä, enkä muutenkaan jaksa juuri mitään. En tiedä.
Ei sun tarvitse häneltä lupaa pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on kuin näkö tai kuulo. Huonokin on parempi kuin ei lainkaan.
Miten perustelet, että on parempi olla suhteessa, jossa toinen käyttää esim. henkistä tai fyysistä väkivaltaa sinua kohtaa?