Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joita ahdistaa seksin loppuminen iän myötä?
27.01.2026 |
Olen naimisissa oleva liki 50-vuotias nainen. Avioliitto voi hyvin ja seksiä on meille molemmille juuri sopivan paljon. Nyt kun tuo 50-vuotta lähestyy, huomaan ajattelavani paljon ikääntymistä ja nimenomaan siltä kantilta, että montako vuotta tässä vielä on jäljellä sellaista aikaa, jolloin seksi kuuluu vielä elämään. Panikoin ajatusta, että kun vaihdevuodet lyövät kunnolla päälle, loppuu myös itseltä halut ja sitä myöten seksielämä. Minulle itselle seksi on tärkeä osa parisuhdetta ja koko ajan enenevissä määrin mietin, että onko jäljellä hyvää seksielämää vuosi, viisi, kymmenen vai viisitoista. Ajatus seksin loppumisesta pelottaa ja ahdistaa. Järjen tasolla kyllä tajuan, että se seksi on vain osa parisuhdetta ja josssain vaiheessa se todennäköisesti hiipuu ja että parisuhteessa on paljon muutakin hyvää ja kannattelevaa, mutta nyt minulla on järjetön pelko, että paljonko aikaa on jäljellä ja mietin, että kuinka monta vuotta on jo takana aviomiehen kanssa, että ollaanko tajuttu ottaa kaikki ilo irti menneistä vuosista.
Oletan, että ajatukset johtuvat tuosta rajapyykistä, joka on tulossa parin vuoden sisällä. Ystävillä ja tuttavilla on ollut paljon ajatuksia tässä vaiheessa elämän loppumisesta eli siis ovat alkaneet pohtimaan omaa kuolevaisuutta. Minulla ei ajatukset vielä ole tähän menneet ja tiedä meneekö ollenkaan, mutta tämä seksin loppuminen on mielessä koko ajan.
Eli onko muilla vastaavia ajatuksia? Varmaan usealla vaihdevuosi-iän läpikäynneillä tai siinä juuri olevilla on myös kokemuksia, että mitä seksielämälle tapahtuu?
Kommentit (259)
En vastaa kysymykseen (n 55v) koska ei oo olu mitään sutinaa enää 8 voteen. Ole sinkku. Eikä kyllä oikeedti enää kiinostakaan, ei vaan jaksa nähdä sitä vaivaa ja eteenkin kun miehet on niin itsekeskeisiä sängyssä eikä siitä puuhasta oo kun hetken läheisyyden ja hellyyden ilo minulle.
Mutta kärsin ihan helve..sti sen puuttesta ikävosilla 20-22 kun olin 2,5 parisuhteessa muuten kyllä rakastamani miehen kanssa (hänet olin aina halunnut ja hän ilmeisesti minut, olin oneni kukkuloilla) mut sänkypuuhia oli alkua lukuunottamatta todella harvoin ja nekin kerat kesti 15-30 sekuntia jolloin hän taitamattomana ja jotenkin hyvin häveliäänä hoiti omien kassien tyhjennyksen ja nukahti. Jiihaa... tilanne eskaloitui yhdessä asuessamme jo siihen että fyysistä läheisyyttä oli 2-3 vk lopun välein sina vain viikonloppuna kun hän oli vähän rentoutunut (yleensä joko 3 kaljan tsi kunnon kännin jälkeen), ei enää muulloin.
Olin tulla hulluksi. Tajusin varmaan vasta 20 v kuluttua noilta ajoilta miksi olin aina niin hemmetin kiukkunen. No siksi kun en saanut koskaan, olin ihan "kiimassa" kokoajan kun en saanut koskaan kunnolla ja tarpeekseni vaan hän hoiteli oman osuutensa ja minä jäin puolitiehen silleen et häh...tässäkö tämä taas oli, seuraava mahdollisuus ehkä viikon tai kahden päästä. Se oli ihan hirveetä. Vaikka kaipaan tuota ihnistä vieläkin jollain tapaa, rakastin häntä, niin olisin varmaan tullut hulluksi noin seksityömässä ja pidättyvässä suhteessa, en halua parisuhdetta jossa ei ole läheisyyttä, hellyyttä ja seksi on toisen osapuolen vaivaannuttavaa pikaista tyydytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä panikoimista seksin lopoumiaessa sitten on, ellei ole halujakaan? Mitähän nyt yrität sanoa?
On se loppunut siten, että mies lopetti seksin täydellisesti. Samoin kaiken läheisyyden, nukkuukin eri huoneessa.
Minä hoitelin itseni viimeksi tänään, omat halut eivät ole loppuneet.
N50+
Vierailija kirjoitti:
Itselleni sen hiipuminen oli mukavaa, ei enää suttuista nysväämistä, jess.
Tämä. Itse vanhenevana kehona päällä nylykyttävä vanha äijän ruho on jo ajatuksena kuvottava ja irstas. Kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
"Tässä on taas tämä häiritsevä asetelma, että seksissä nainen antaa ja mies saa. Voi kun miehet ymmärtäisivät, että se ei ole niin! Tämä ajattelu tuhoaa koko seksuaalisuuden missä tahansa liitossa."
No voit sinä vääntää sen millaiseksi haluat mutta se ei faktoja muuta mihinkään. Vähän yksinkertaistaen: mies tuntee olevansa rakastettu kun harrastaa seksiä, nainen harrastaa seksiä kun tuntee olevansa rakastettu.
Siitä seuraa ihan vääjäämättä se että jos seksi syystä tai toisesta loppuu niin se vaikuttaa yleensä parisuhdetyytyväisyyteen enemmän miehellä kuin naisella. Nainen voi tuntea edelleen olevansa rakastettu jos saa muuta huomioita ja hellyyttä.
Seksin loppuminen on yksi ihan valtava riskitekijä parisuhteen loppumisen kannalta.
Täyttä hevonpeetä.
Seksi on naisille yhtä tärkeää kuin miehille ja naiset tuntevat itsensä aivan yhtä hylätyiksi kuin miehet, jos puoliso lopettaa seksin.
T. Haluttoman miehen vaimo, joka harkitsee eroa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 42-vuotias ja vaimoni on 49-vuotias.
Hän kertoi vaihdevuosista ja että nyt loppuu seksin harrastus.
Olin että ok?
Miksi kukaan ei kertonut että seksin harrastus loppuu vaihdevuosien takia. Olin vähän yllättynyt ja pettynyt samaan aikaan. Nyt on liian myöhäistä vaihtaa nuorempaan, kun olen itsekin vanha ukko.
Järkyttävä uutinen oli vaihdevuodet. Seksiä ei ole ollut enää vuoteen. Sitten tulee toinen vuosi ja kolmas vuosi.
Minulla ei ole vielä tietääkseni vaihdevuosia, mutta kohta ne tulee ja sitten loppuu masturbointikin. Järkyttävä tieto vaihdevuodet. Miksi näistä ei koulussa kerrottu mitään?
Luultavasti vaimosi ei vain halua juuri sinua ja saattaa parhaillaankin harrastaa seksiä jonkun muun miehen kanssa.
N54
Ei ahdista, en jaksais enää. Tarvitsisin kyllä läheisyyttä, muunlaista hellittelyä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta jotenki tuntuu vastemieliseltä et pitäs alkaa säätää ja äheltää ja päplätä ja sit siitä ei tuukaan mitään ja kaikki vaan pettyy ja seuraavaa kertaa ei enää tule, on kiusaantuneita katseita ja pitkää hiljaisuutta mut kumpikaan ei uskalla / viitsi sanoa mitään ja asiaa pakoillaan ja kohta kukaan ei oo enää tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksin loppuminen helpotus, helpotus, HEL-PO-TUS!! Aikansa kutakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvän tähden, ovatko ihmiset ihan oikeasti seonneet lopullisesti? Millainen ihminen ylipäätään priorisoi seksuaalisuuden elämässään? Miten se voisi häiritä teitä, jos halut katoavat? Silloin tilalle tulee muuta. Jos ei haluta, ei sitä koko asiaa ylipäätään mieti! On täysin normaalia, että lisääntymisiän jälkeen libido hiipuu, koska valitettava fakta on, että koko touhun biologinen ja alkuperäinen tarkoitus on silloin ohi. Me emme ole mitään libidovetoisia liskoaivoja, vaan nisäkkäitä, joilla on biologinen lisääntymisen kaari. Tämä yhteiskunnan jatkuva seksuaalisuuden tuputtaminen ja höpinä näyttää - herra mun vereni - sekoittavana jo vanhemmatkin sukupolvet.
Hyvin kirjoitettu. Ironisinta kaikesta on, että sitä mukaa kun kaikki yliseksualisoituu, syntyvyys kääntyy laskuun ja tässä esimerkkinä suomalaisten syntyvyys (poislukien muualta maahan muuttaneet) eli edes se biologinen funktio ei täyty. Ihmiset ovat tässä mielessä todellakin seonneet lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhukset ole seksuaalisia. Olen myös työskennellyt niin vanhainkodeissa kuin vuodeosastoillakin ja kyllä seksi on siellä viimeinen mikä tulisi vanhuksilla mieleen. Eikä niin hoitajallakaan. Se on normaalia ja hyvä asia.
Paitsi ehkä siinä vaiheessa, kun (ylä)päässä on pelkkää sahanpurua jäljellä.
Sukulaiseni oli lyhyen ajan sairaalan vuodeosastolla ennen kuolemaansa. Hän pysyi henkisesti terävänä loppuun asti. Tilan puutteen vuoksi keskelle huonetta tuotiin sairaalasängyssä omaa loppuaan odottamaan laihaksi kuihtunut dementikko, joka makasi sängyssä silmät kiinni, suu auki reagoimatta ja kommunikoimatta mitenkään. Hänen sänkynsä hytisi ja kolisi koko ajan ja hoitaja oli selittänyt sukulaiselleni, että kyseinen nainen rakastelee siinä itsekseen. Oli "viehättävää" menoa, kun kävin sukulaistani tapaamassa.
Ilmeisesti hänkin kuului heihin, joille seksi oli ollut elämän tärkein asia ja sekstaaminen jatkui silloinkin, kun sydämen sykettä ja verenkiertoa lukuun ottamatta kaikki muu elämä oli jo kuihtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhukset ole seksuaalisia. Olen myös työskennellyt niin vanhainkodeissa kuin vuodeosastoillakin ja kyllä seksi on siellä viimeinen mikä tulisi vanhuksilla mieleen. Eikä niin hoitajallakaan. Se on normaalia ja hyvä asia.
Paitsi ehkä siinä vaiheessa, kun (ylä)päässä on pelkkää sahanpurua jäljellä.
Sukulaiseni oli lyhyen ajan sairaalan vuodeosastolla ennen kuolemaansa. Hän pysyi henkisesti terävänä loppuun asti. Tilan puutteen vuoksi keskelle huonetta tuotiin sairaalasängyssä omaa loppuaan odottamaan laihaksi kuihtunut dementikko, joka makasi sängyssä silmät kiinni, suu auki reagoimatta ja kommunikoimatta mitenkään. Hänen sänkynsä hytisi ja kolisi koko ajan ja hoitaja oli selittänyt sukulaiselleni, että kyseinen nainen rakastelee siinä itsekseen. Oli "viehättävää" menoa, kun kävin sukulaistani tapaamassa.
Ilmeisesti hänkin kuului heihin, joille seksi
No höpö höpö! Muistisairauden oireisiin kuuluu ajoittain tuollainen perverssi käytös/yliseksuaalisuus. Se on sairautta - ei mitään seksuaalisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksi loppuu vain kun halut pitkäaikaista kumppania kohtaan loppuu. Silloin pitää etsiä uusi kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Mitä panikoimista seksin lopoumiaessa sitten on, ellei ole halujakaan? Mitähän nyt yrität sanoa?
Tätä yritin jo ensimmäisellä sivulla kertoa. Jos ei halua, ei koko asiaa edes ajattele! No sitten alkoikin huuto että miehen pitää saada tyhjentää kassit ja kyllä vaan kannattaa paneskella vaikka ei haluakaan! Voi vaikka EHKÄ alkaa haluamaan kun panee vaan! Ja etenkin muistaa, ETTÄ IHMINEN ON SEKSUAALIENEN OLENTO! Nih!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olin varsin viriili mies ja pelkäsin kykyjen menetystä. Erosin noin nelikymppisenä ja sen jälkeen oli pari parisuhdetta, joissa minä eikä toinen osapuoli ollut vakavissaan. Sitten kävi niin että vähän ennen kuin täytin 50, ensin hävisivät halut ja sitten kyvyt. Mitä nyt lievää aamujäykkyyttä on silloin tällöin, mutta luulen että seksiin en enää kykenisi. Tämä kävi aikaisemmin kuin olin kuvitellut, mutta hyvä näin. Siirtyminen seksinjälkeiseen elämään kävi ihan luontevasti. Toki tilanne olisi eri jos eläisin parisuhteessa jossa toisen osapuolen halut olisivat tallella. Haluton nainen voi heittäytyä lahnaksi jyystön ajaksi, mutta mieheltä se ei onnistu, ainakaan heteroseksissä.
Mies voi tyydyttää naisen sormella tai suulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan vaihdevuosissa ei tapahdu mitään erikoista, liukuvoiteita peliin. Lapsemme muuttivat omilleen, kun täytin 50. Meillä alkoi miehen kanssa uusi kuherruskuukausi. Kolmas kuherruskuukausi tuli taas, kun olimme molemmat eläkkeellä. Ei ollut aamulla mitään kiirettä, puuronkeitto sai odottaa, eikä illalla tarvinnut ruveta nukkumaan ajoissa. Päivätkin olivat käytettävissä, kuten nuorena lomilla.
Nyt on tilanne muuttunut sairauden myötä. Onneksi seksiä tuli saatua riittävästi.
Jumalalle kiitos että sairastuitte!
Voisitko tarkentaa miksi? Minä olen pysynyt terveenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olin varsin viriili mies ja pelkäsin kykyjen menetystä. Erosin noin nelikymppisenä ja sen jälkeen oli pari parisuhdetta, joissa minä eikä toinen osapuoli ollut vakavissaan. Sitten kävi niin että vähän ennen kuin täytin 50, ensin hävisivät halut ja sitten kyvyt. Mitä nyt lievää aamujäykkyyttä on silloin tällöin, mutta luulen että seksiin en enää kykenisi. Tämä kävi aikaisemmin kuin olin kuvitellut, mutta hyvä näin. Siirtyminen seksinjälkeiseen elämään kävi ihan luontevasti. Toki tilanne olisi eri jos eläisin parisuhteessa jossa toisen osapuolen halut olisivat tallella. Haluton nainen voi heittäytyä lahnaksi jyystön ajaksi, mutta mieheltä se ei onnistu, ainakaan heteroseksissä.
Mies voi tyydyttää naisen sormella tai suulla.
Tuohan se vasta hienoa onkin - not. Vähän kuin teininä.
Ei seksi vaihdevuosiin loppunut, vaan se loppui päälle 6-kymppisenä, kun loukkasin miestäni, koska kannoin kaunaa vanhoista asioista. Siihen asti seksi oli noirmaalia, aktiivista n. 45 vuotta. Aluksi tuntui vähän ikävältä ja molemmilla oli mielipahaa, mutta asiasta ei sen enempää puhuttu. Nykyisin on hyvät, normaalit välit, mutta seksiä ei ole. Tämä on hyvä meille molemmille. Aikansa kutakin. Aloittajalle sanoisin, että turha surra tulevia tauteja. Kenties mitään ongelmaa ei tulekaan.
Ei ahdista. Silloin tällöin ajattelen, että mukavaahan se, mutta aika aikaa kutakin.
Mieheni yli 70 minä joitain vuosia alle. Seksi kuuluu elämäämme yhä.