Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö miehen maksaa perheen ruokakuluista enemmän kuin naisen?
27.01.2026 |
Toiselle riittäisi arkinen, edullinen perusruoka, ja toinen lappaa kärryyn limuja, juustoja ja kilokaupalla kallista lihaa. Mitä tehdä, kun perheessä yksi syö enemmän kuin muut?
Kommentit (51)
Ei näihin ole mitään yksiselitteistä sääntöä.
Järkevä, kiva, reilu ihminen maksaa yhteisistä kuluista suhteessa enemmän kun se toinen. Myös ruuassa, ellei ole lähes täysin eri ruuat.
Maksaa myös vaikka olisi se joka kuluttaisi hieman vähemmän ruokaan tai riippuu tietenkin tuloeroista.
Hyvin oikeudenmukainen jako on jakaa menot suhteessa tuloihin.
Jos hyvätuloinen tuntee,,että on liian huonossa asemassa voidaan tietenkin jakaa puoliksikin kaikki kulut, varsinkin jos asuntolainaa. Tuollaisessa menot tulojen mukaan ja voidaan myös laskea niin että jäljellä oleva oma raha olisi enemmäm tienaavalle enemmön, jotta ei tuntisi että toisen huonommat tulot koituisi rasitteeksi tai epäeduksi.
Varmaan löytyy paljonkin pareja, joilla eritasoisia tulot, joten erilaisia jakoperusteita on, eikä se ole aina se 50/50 oikeudenmukaisin.
Mitä tulee ruokakulujen jakoon, niin se onkin mielenkiintoista. Monilla 50/50, monilla taas sellainen hälläväliä, se maksaa joka menee kauppaan.
Ei kai sillä väliä jps kummallekin käy, mutta jos joku tuntee, että joituu maksumieheksi tai naiseksi on hyvä lastia selkeät pelisäännöt niistäkin.
Se ketä syö enemmän tai muutenkin ostaa kalliimpaa voi pistää enemmän, jos haluaa tai toinen sitä vaatii tai marmattaa asiasta. Näin itsekin teen. Toisaalta onhan sillä halvemmin syövälläkin myös omat ruokakulut, eikä niitä voi minimoida vaan sillä perusteella, että toimen kuitenkin käyttää enemmän. Tuskin se niissäkään tapauksissa menee 30/70 vaan ehkä 40/60. Pitäisikö se olla: Sä kulutat enemmän, joten makda lähes ksikki, mä en kuluta mitään?
Jos ruokakuluista kiistaa jokainen pistäkööm minkä haluaa. kunhan se on ok kummallekin. Jos toimen ei ole valmis kustantamaan toisen ruokakuluja myös, on kumpikin velvollinen tietenin maksamaan minimissään sen mitä luulee kuluttavansa yhteiseen kassaan. Hankalaa tietenkään sentilleen niitä laskea kun samassa taloudessa asutaan.
Kuitenkin sekään ei ole hyvä, että maksakoon kukin mitä maksaa. Voi olla tällöin liian epäedullinen jollekin osapuolelle.
Tuo on vähön sama kun toimen polttaisi tupakkaa tai ostaisi vodka pullon ja toinen ei. Jos ne ostetaan ruokalaskulle voi se tupakoitsija tai alkon ostaja maksaa enemmän, mutta vain sen verran enemmön mitä ne omat ostot tekee. Jos taas toinen haluaa kuluttaa hyvin askeettisesti ei sitä voi vaatia toisellakaan nimittäin tottakai mahdollisimman niukka kulutus tulee halvemmaksi. Sekin pitää olla oma valinta silloin.
Hieman outoa on yritys määritellä mihin jonkun pitäisi kuluttaa ja paljon pistää säästöön. Esim. joillain piheillä ihmisillä saattaa olla arvona säästää kaikki mitä voi. Ei tuollaista voi tuputtaa kenellekään, kuten ei myöskään järjetöntä tuhlailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksakoot omat kulunsa ja eläkööt oman taloustilanteensa mukaan. Jos minä lähden lomalla pariksi viikoksi Aruballe, niin eihän ole minun vikani, ettei vaimon varat riitä kuin viikonlopuksi Aulangolle.
Vai miten nämä asiat kannattaisi parisuhteessa hoitaa?
Hyvää matkaa Aruballe. Minä huolehdin vaimostasi Aulangolla. T. Tanssitaitoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksakoot omat kulunsa ja eläkööt oman taloustilanteensa mukaan. Jos minä lähden lomalla pariksi viikoksi Aruballe, niin eihän ole minun vikani, ettei vaimon varat riitä kuin viikonlopuksi Aulangolle.
Vai miten nämä asiat kannattaisi parisuhteessa hoitaa?
Hyvää matkaa Aruballe. Minä huolehdin vaimostasi Aulangolla. T. Tanssitaitoinen
haha! tanssimassahan käy nimenomaan yli 80 vuotiaat...
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ruokailutottumuksista. Minä miehenä syön enemmän, mutta halvempaa ruokaa. Vaimo syö vähän, mutta enemmän kalliita erikoistuotteita. Ei tuosta onneksi riitaa ole saatu aikaiseksi.
Noin muutenkin minua jälkeenpäin lähinnä huvittaa entisen avovaimoni tasa-arvoinen rahanjako. Kun hän oli töissä ja minä opiskelija, piti olla omat rahat. Kun pääsin töihin ja aloin ansaita enemmän, suhteemme kuulemma olikin niin vakaalla pohjalla, että voisimme siirtyä yhteistalouteen.
Meillä ei ole ollut näin, mutta koska törkeän mustamaalauksen ja valheiden kohde ollut, niin veikkaan, että juuri tuonsuuntaisia juttuja huhuiltu.
Tai mistä sitä tietää, riippuu tietenkin millaista kantaa halutaan puolustaa. Koska myös tietynlaista kulutusta vastustavaa näkökantaa on ollut nähtävissä, veikkaanpa, että ns. törsäilyjä on liioiteltu ja asioita vääristelty, kuten sitä miyen on asiat oikeasti olleet..Kuka saanut mitäkin ja kuka maksanut mitäkin. Ja of course osaan kuvitella että jos yksikin pieni merkki tuhlailusta, on se ollut merkki jostain älyttömän isosta järjettömyydestä voihan joillekin esim. laskun maksaminen myöhässä olla ihan järjetön asia. Järjetöntä vaikka ei olisi tilillä rahaa ja järjetöntä, vaikka sitä rahaa ei olisi ollut kun melko vaatimattomat summat käytössä. Yksinkertainen hokee: Kyllä sitä on vain oltava tai jätä ostamatta xxx niin olisi enemmän. Kuitenkin puhutaan pienistä summista jos jätetään kaikki jonkin mielestä älytttömyydet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksakoot omat kulunsa ja eläkööt oman taloustilanteensa mukaan. Jos minä lähden lomalla pariksi viikoksi Aruballe, niin eihän ole minun vikani, ettei vaimon varat riitä kuin viikonlopuksi Aulangolle.
Vai miten nämä asiat kannattaisi parisuhteessa hoitaa?
Hyvää matkaa Aruballe. Minä huolehdin vaimostasi Aulangolla. T. Tanssitaitoinen
haha! tanssimassahan käy nimenomaan yli 80 vuotiaat...
Googlaa eufemismi. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toimen maksaa enemmän, mikä on on ongelma. Itseasiassa silloinhan se joka ei halua käyttää rahaa kalliiseen lihaan, pääsee helpommalla, maksaa vähemmän kun puolet, mutta syö kalliimpaa? No saattaa kuitenkin syödä vähemmän, joten ei ehkä niin hyödy.
Toisaalta ei oikein voi sanoa, että älä osta jotain, mutta sitten itse syö myös sitä. Se on sitten oma vika jos ei voi olla syömättä.
Ei kenenkään ole pakko polttaa tupakkakaan vaikka kumppani roudaa sitä kotiin.
Epäterveellisyyttä ei voi tuputtaa kenellekään, mutta ei myöstäään jotain yliterveelllistä nipotusta
tai askeettisuutta.
Se maksaa joka haluaa elää kalliimman elintason mukaan. Ellei siihen omat varat riitä niin tyytyy vähempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mä olen aina maksanut enemmön koska tykkään käyttää enemmön rahaa ruokaan tai erikoistuotteisiin. Ettei tulisi mussutusta aiheesta.
Mitä tulee rahojen jakoon ruokakuluissa ja muissakin, niin meillä ollut ihan sekavaa, joten eipä niin helppo sanoa kuka on hyötynyt kulloinkin ja miten. Jos niitä ei tarkkaan kirjaa, ei voi tietää ja joskus kun ei jaeta kaikkea 50/50, ei voi tietää miten jakautunut kulut. Jossainhan suhteissa oli köytössä se, että äiti maksoi ruuat ja isä asunnon. Toki silloin kyseessä omistusasunto, jossa omistus puoliksi. Tuskin muuten kannattaa ryhtyä tuollaisiin maksa sä ruuat, mä asunnnon.
Varmaan ulkopuolisilla voi ola hyvinkin vääriä käsityksiä toisten tilanteista.
Meillä esim. aikoinaan velaton asunto ja pieni vastike puoliksi.Maksoin ruokailuista yli puolet sekä kaikki lasten kulut. Olin parempituloinen tuolloin.
Mies maksoi pienen osuuden asumiskuluista, ruuista vähemmän kun minä mutta auton ja kännylaslut. . Myös satunnaiset lomamatkat.
Ei lai tuo kääntynyt taas niin että: Vaimo tuhlailee ja shoppsilee kun ostaa niin paljon kalliita ruokia (maksoi enemmän niistä) ostelee lasten vaatteita (harvoin yli tarpeen kuitenkaan) eikä mitään pysty sääästämään, eikä mitään järkeviä osta?
Mies raukka maksaa tilin tyhjäksi. No valitettavasti hänellä tuilloin niin huonot tulot, että eip siitä hirveästi jäänyt pelkän aitokulukem ja kännylssluken jälkeen. Ei ihme että ei siitä jäänyt kun ruokaan ja pieni osa ehkä säästöön
Vaikea sanoa kummalla parempi tilanne.
Sitten mies alkoikin tienata enemmän mutta maksuosuutensa ei kasvanut yhteisistä kuluista. Tai miten sen nyt ottaa. Muutama isompi ostos kotiin, mutta ne osuudet jatkuviin kk kustannuksiin ei kasvanut. Perusteli sillä, että pistää rahat säästöön, jotka käytetään perheelle.
Kävikö niin? Osaksi lyllä. ,, osaksi ei ja vaikka olisikin niin, eihän se kiva ole olla se osapuolii, joka ei ole säästänyt, koska laskujen jälkeen jäänyt vähemmän käyttöön kun toiselle. No tiesin itse miten asiat on joten typeriä kommenteja en ota muuta kun typerinä kommentteina. Miehen piti säästää koska vain hänen tilillään pysyy mukamas tahat säästössä.
No kai nyt tuossa vaiheessa on aihetta viimeistään vähön tarkemmin tehdä kirjaa kuka maksaa ja mitä ja kenelle jää viivan alle ja mitä. . Vai onko tuo nyt sitä, että vaimo tajuaa vain, että pääsee apajille? Onko se että joku maksaa sen osuuden pmikö reilua jotain yritystä hyötyä toisesta? Kummallinen näkemys kylläkin.
Vieläkin saa kuulla: Viikko tilipäivästä: Maksa sä. Jos ostan ruokaa se menee luottokortille siis Huoh. Esittää kun kaikki olisi mennyt jo, vaikka tosiasiassa on todennäköisesti pistämyt ison summan säästöön koska muhkean tilin ja laskujen jälkeen, on jäänyt vielä muhkea summa jäljelle.
Jos tuo on jokin keino yrittää rajoittaa omaa osuuttaan, on aika typerä sellainen.
Miksi mies ei voi maksaa jonkin verran enemmän jos kuluttaa jonkin verran enemmän? Vai paljon enemmön se sitten on ruokakuluista? Mites sitten ne muut kulut? Eihön tuo ole yleensä ainoa jaettava kulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lähdetään jaosta: Menot suhteutetttuna kuluihin , ruokakulut menisi: Enemmön kuluttavan tulojen mukainen prosenttiosuus miinus oma lisäkoulutus.
Näin ollen, jos tulojen mukaan olisi enemmän kuluttavan osuus 40%,,hän maksaakin enemmön eli 50%?
Miltäs kuulostaa?
Jos on myös enemmän tienaava,maksaa 60%?
En suostuisi maksamaan puolia ruokakuluista jos olisin pienituloinen, mies kun syö kolme lämmintä ateriaa päivässä ja herkuttelee jatkuvasti kylmäsavulohella jne. kun itse syön terveellisesti ja aika vähän. Olisi kurjaa jos joutuisi tinkimään esim. lääkkeistä kun toinen mättää ihan vaan huvikseen eikä edes nälkään. Olemme molemmat isotuloisia joten en laske kuluja, kaikki menee samasta.