Menisitkö isäsi hautajaisiin,jos ette ole olleet missään tekemisissä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vain yksi isä, verisukulainen. Siellä se ajatus isästä takaraivossa jyllää, tunsi häntä tai ei. Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa, mikä on aivan  totta, vaikka miten haluaisi asian kieltää. Omat juuret ja perimä, niillä on merkitystä. Menisin hautajaisiin, ilman vihaa ja kaunan tunteita. Kuulemaan, katsomaan. Se auttaa ymmärtämään, aina jollain tasolla. 

Etkö tajua ettei aina tällainen kauan kadoksissa ollut perijätär ole tervetullut sukuun, juuriin, perimään?

Hautajaisista puhe, ei paluusta sukuympyröihin. Olkoon sitten tervetullut tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menisin. Jonkinlainen päätös asialle. 

Näin. Menisin kyllä, ainakin siunaustilaisuuteen. Muistotilaisuuteen varmaan en, jollei siellä ole tuttuja ihmisiä,

Muistotilaisuuteen ei muutenkaan kuulu mennä, kuin kutsuttuna. Tämä olisi kaikkien hyvä ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kuitenkin menisin. Saisi sitten päätöksen sillekin elämäni luvulle. Vaikka olisi millainen lurjus niin ei se sieltä arkusta enää pomppaa.

Eiköhän päätökset ole tehty jo 30 vuotta sitten jos silloin ollut viimeksi tekemisissä.

Vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Menisin. Jos suhde isään on ollut ongelmallinen, niin hautajaisiin osallistuminen voi auttaa siinä, että voi tavallaan jättää tämän suhteen taakse ja siirtyä elämässä eteenpäin.

Eikö AP siirtynyt jo +30v sitten eteenpäin vai meinaatko että on junnannut paikallaan.

Miksi mennä kohti jotain sellaista joka on ollut jo +30v menneisyyttä.

Avatakseen oven - sulkeakseen.

En tietenkään. Oletan jonkun ilmoittavan mulle jos ja kun se äijä kuolee. En tiedä vielä, ehditäänkö kolmeenkymmeneen vuoteen. Vasta 15 vuotta puhumatta ja faija on nyt 67v. Katsotaan elääkö seuraavat 15 vuotta. Mua se ei tosin kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en muuten usko siihen, että hautajaiset toimisi jotenkin "riittinä sulkea se luku elämästään" tai keinona päästä elämässä eteenpäin. Kyllä ne paskat muistot edelleen jää. Uskon, että asioiden käsittelyyn on ihan muut väylät kuin hautajaiset. 

Siellä on vielä tuntemattomia sukulaisiakin liuta joten eipä kiinnosta mennä tekemään mitään spektaakkelia. Tosielämä ei kuitenkaan ole mikään kauniit ja rohkeat jossa otetaan kadonneet lampaat ilolla vastaan 

No tämä onkin sitten ihan toinen asia.

Kuka sen spektaakkelin tekisi, sinä vai sukulaiset? Ja oletko varma, että siitä tulee spektaakkeli? Kuka jaksaa olla kaunainen 30 vuotta, ja kenellä on pokkaa tehdä asiasta numero hautajaisissa?

Itse tietysti sukulaisesi tunnet, mutta oletko aivan varma heidän reaktioistaan? Ehkä joku

Kuka jaksaa olla kaunainen 30 vuotta

Ilmeisesti ap+ isä, kun eivät ole olleet tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Isä kuoli jo 1998 oltiin tekemisissä ja menin hautajaisiin 

Tätähän just kysyttiinkin.

"Mikä on lempijuustosi?"

"En syö juustoa, hyi kovaa rasvaa, viimeksi söin viipaleen vuonna 1996".

Just.

Vastaajat eivät selkeästi tajua mitä on olla olematta tekemisissä, ei sillä ole mitään tekemistä kaunan tms kanssa vaan sitä ihmistä ei ole olemassakaan sille toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä kuoli jo 1998 oltiin tekemisissä ja menin hautajaisiin 

Tätähän just kysyttiinkin.

"Mikä on lempijuustosi?"

"En syö juustoa, hyi kovaa rasvaa, viimeksi söin viipaleen vuonna 1996".

Just.

😂👍

Vierailija kirjoitti:

Vastaajat eivät selkeästi tajua mitä on olla olematta tekemisissä, ei sillä ole mitään tekemistä kaunan tms kanssa vaan sitä ihmistä ei ole olemassakaan sille toiselle.

Tämä. Ihme lässytyksiä nämä "saisi päätöksen asialle". Siis minkä päätöksen ja mille asialle? Mun isäni on mulkku, mitä sitten? Kiinnostaa sen hautajaiset yhtä paljon kuin naapuritalon Pentin, jonka kanssa en ole myöskään missään tekemisissä. Mitä ihmeen päätöstä tälle tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole läheisempää sukulaissuhdetta kuin lapsi ja vanhempi. Joten ap ei olisi ventovieras kuokkija, vaan lähisukulainen hänkin vaikka henkistä etäisyyttä olisikin 30 vuotta. Sivuhuomautuksena vain.

 

-> Voi hyvänen aika. Ole itse vanhempasi jo lapsena hylkäämä ja tule sitten vasta kertomaan sivuhuomautuksiasi. Ihminen jonka kanssa ei ole tekemisissä, ei ole läheinen.

Ei ollutkaan kyse läheisyydestä ihmisenä, vaan sukulaissuhteesta. Isä on lähisukulainen halusi tai ei, oli tekemisissä tai tai.

Minulla ei ole mitään kaunaa ihmistä kohtaan jota en tunne.Ylipäänsä tunteita ei ole vierasta kohtaan.Sen tiedän,että olen ainoa lapsi.

Olen myös ajatellut luopua perinnöstä,jos mitään edes on tulossa.(muuta kuin velkaa)

T.ap

Vierailija kirjoitti:

Vastaajat eivät selkeästi tajua mitä on olla olematta tekemisissä, ei sillä ole mitään tekemistä kaunan tms kanssa vaan sitä ihmistä ei ole olemassakaan sille toiselle.

Ap nyt tässä kuitenkin asiasta tässä kyselee ja ihmiset vastaavat omia kokemuksiaan ja mitä itse tekisivät. Erilaisia taustoja, erilaisia ajatuksia, koita kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaajat eivät selkeästi tajua mitä on olla olematta tekemisissä, ei sillä ole mitään tekemistä kaunan tms kanssa vaan sitä ihmistä ei ole olemassakaan sille toiselle.

Ap nyt tässä kuitenkin asiasta tässä kyselee ja ihmiset vastaavat omia kokemuksiaan ja mitä itse tekisivät. Erilaisia taustoja, erilaisia ajatuksia, koita kestää.

No se ei nyt varsinaisesti ap:tai auta lainkaan että täysin asiaa kokemattomat kertovat näkemyksistään

Voisin ihan uteliaisuuttani mennä katsomaan millainen mies isä oli ja millaisia sukulaisia on, joita ole koskaan tuntenut. Ehkä jotain sukulaista voisin minäkin kiinnostaa, esimerkiksi isoäitiä jos on elossa.

En ajatellut mennä toksisen äitini hautajaisiin kun hänestä joskus aika jättää.

Pilasi yläastevuoteni ja toipumiseen tarvittiin psykan poli, avohuollon sijoitus ja totaalinen välien katkaisu

Vierailija kirjoitti:

Voisin ihan uteliaisuuttani mennä katsomaan millainen mies isä oli ja millaisia sukulaisia on, joita ole koskaan tuntenut. Ehkä jotain sukulaista voisin minäkin kiinnostaa, esimerkiksi isoäitiä jos on elossa.

Ei ole elossa isoäiti eikä isoisä.

Vierailija kirjoitti:

En ajatellut mennä toksisen äitini hautajaisiin kun hänestä joskus aika jättää.

 

Pilasi yläastevuoteni ja toipumiseen tarvittiin psykan poli, avohuollon sijoitus ja totaalinen välien katkaisu

Tsemppiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaajat eivät selkeästi tajua mitä on olla olematta tekemisissä, ei sillä ole mitään tekemistä kaunan tms kanssa vaan sitä ihmistä ei ole olemassakaan sille toiselle.

Ap nyt tässä kuitenkin asiasta tässä kyselee ja ihmiset vastaavat omia kokemuksiaan ja mitä itse tekisivät. Erilaisia taustoja, erilaisia ajatuksia, koita kestää.

No se ei nyt varsinaisesti ap:tai auta lainkaan että täysin asiaa kokemattomat kertovat näkemyksistään

Hän teki aloituksen, joten jotain ajatuksia hän haluaa asian tiimoilta peilailla. Nyt tässä on tullut erilaisia näkökulmia. Niitä kai haettiin vai pitikö vastata vain yhdellä tavalla?

En, perinnönjakoon vasta menisin.