Lue keskustelun säännöt.
Lapseni ei kelpaa päiväkotiin eikä kouluun, päiväkodin lastenhoitajien ja opettajien mielestä
26.01.2026 |
Saan jatkuvasti kuulla päiväkodin (ja nyt esikoulun) opettajilta ja lastehoitajilta miten suuri rasite lapseni heille on. Lapseni ei kiusaa ketään eikä häiritse muita lapsia millään tavalla ja muut lapset pitävät hänestä. Mutta aikuisille hän on näköjään vain yksi iso rasite ja haitta, koska hän tarvitsee paljon aikuisen apua monessa asiassa ja kaipaa aikuisten seuraa. Hän on nepsy (autisti). Minkä minä sille voin, että hän on nepsy ja siksi tarvitsee normaalia enemmän aikuisten tukea ja auttamista? Minkä minä sille voin, että hän haluaa aikuisten seuraa ja viihtyy mieluummin aikuisten (lastenhoitajien ym.) kanssa kuin muiden lasten kanssa leikkimässä. Nyt saan sitten kuulla miten lapseni on kyllä koulukypsä ja tietenkin kouluun menossa syksyllä, mutta että kuulemma hänet pitää ennen sitä muuttaa ihan erilaiseksi ettei hän rasita sitten opettajia koulussa. Hän ei kuulemma saisi enää syksyllä koulun alkaessa tarvita aikuisten tukea (juuri yhtään) eikä saisi haluta viettää aikuisten kanssa aikaa vaan lasten. Mitään avustajaa hänelle ei tulla myöntämään, selvitin. Toimintaterapia ym. on, mutta ei ne häntä ei-nepsyksi muuta. Onko muilla kokemuksia siitä, että päiväkoti ja koulu sanoo suoraan, että lapsesi on rasite ja haitta? Ja tekee selväksi, että lapsi ei kelpaa sinne sellaisena kuin on?
Kommentit (245)
Älä pane lasta koulu. Suomessa ei ole mitään "koulupakkoa" vaan OPPIVELVOLLISUUS. Sen voi suorittaa kotona. Niin tekee moni muukin lapsi, jolla on vakavia fyysisiä sairauksia. Onnekkaita ovat ne lapset, jotka pärjäävät sairautensa kanssa kotona. Moni joutuu elämään laitoksessa vuosikausia ja käymään koulunsa sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa opetusryhmä on helposti 20 oppilasta. Yhden opettajan pitäisi huomioida kaikki lapset. Ymmärrän, että ap:lle oma lapsi on tietysti tärkein, mutta nykyään ihan jokaisessa luokassa on tukea tarvitsevia. On oppilaita, jotka eivät osaa suomen kieltä. On aspergertyyppisiä lapsia, on ylivilkkaita, on mielenterveysongelmaisia ja persoonallisuushäiriöisiä, on lapsia, joilla on lukivaikeus, matematiikan oppimisen vaikeutta jne. Se on ihan fakta, että opettaja ei voi keskittyä yksin sinun lapseesi. Tuntuu, että osalla vanhemmista on oletus, että opettaja ehtisi joka tunti opettamaan vain hänen lastaan, ja eriyttämään ja huomioimaan lapsen jatkuvasti. Ei se niin vain mene, kun lapsia on luokallinen vastuulla.
Minusta on ihan hyvä, jos ovat eskarissa palauttaneet vaatimukset maan pinnalle, ja korostaneet VANHEMMAN VASTUUTA myös. Välillä on tullut vastaan äitejä, jotka olettavat, että opettaja jättää muun luokan vahtimatta ja lähtee kuskaamaan hänen kultamussukkaa hammaslääkäriin jne. Ihan pokkana näitä vaatimuksia esitetään.
"Asperger vaan yleensä huomaa aika äkkiä, että ne selitykset onkin valheita, ja häntä koskeekin eri säännöt kuin niitä muita ihmisiä (eli esim. sen aspergerin höpötystä ei jakseta, mutta muiden höpötystä jaksetaankin, kun se on hyväksyttyä small talkkia ja asperger taas höpisee "väärästä" aiheesta). "
Tämän aihevalinnankin voi vääntää rautalangasta.
Vierailija kirjoitti:
"Asperger vaan yleensä huomaa aika äkkiä, että ne selitykset onkin valheita, ja häntä koskeekin eri säännöt kuin niitä muita ihmisiä (eli esim. sen aspergerin höpötystä ei jakseta, mutta muiden höpötystä jaksetaankin, kun se on hyväksyttyä small talkkia ja asperger taas höpisee "väärästä" aiheesta). "
Tämän aihevalinnankin voi vääntää rautalangasta.
Ei sitä yleensä oikein pysty, koska eihän neurotyypilliset ihmiset itse tietoisesti tiedosta näitä, vaan kyse on alitajuisista jutuista. Sitäpaitsi usein se sama asia hyväksytään kyllä neurotyypillisen ihmisen sanomana, mutta ei autistin, koska autistissa vaan on muiden mielestä jotain väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa paikkaa autismiluokalta!
Hän on niin lievästi autisti, että hänen paikka on sekä terveydenhuollon että koulutoimen mukaan ihan tavallisella luokalla ilman avustajaa. Ap
Terveydenhuollon ja koulutoimen mieli voi muuttua, kun näkevät syksyllä, miten koulunkäynti lähtee kulkemaan.
Tiedän useampiakin tapauksia, joissa kaikki oli muka hyvin tai ongelmat vähäisiä, ja sitten mentiin kouluun ja syksyn aikana kävikin selväksi, että tarvitsee (paljon laajempaa) tukea. Tuki maksaa eikä ole rahaa, joten yrittävät puskea kaikki samaan muottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulu on myös aika erilainen paikka kuin kaaosmainen päiväkoti. Pulpetissa istuminen ei kannusta ottamaan kontaktia aikuiseen, joten sinuna jättäisin vakan (sori nyt vaan) paskantärkeiden idioottien mielipiteet omaan arvoonsa ja luottaisin siihen, että lapsi mallioppii muilta miten koulussa ollaan. Se tekeekö kavereita on asia erikseen, mutta yleensä autisteja tai hiljaisempia ei ole koulussa 1kpl vaan niitä on useampia, joista löytää seuraa.
Elikkäs stressi pois ja vakatantat ruotuun paikalleen.
Juuri näin, koulu voi olla paljon helpompi paikka autismikirjon lapsille, koska siellä on tarkasti määritelty mitä tehdään ja milloin. Päiväkodissa lähes kaikki asiat tehdään ryhmässä tai parin kanssa, mutta koulussa saa suoriutua itsenäisesti tehtävistä. Jos oppimisvaikeuksia ei ole niin autismikirjon lapset yleensä on loistavia oppilaita, ahkeria, tunnollisia ja hiljaisia.
Pidä lapsesi puolta, taistele ole leijona (emo siis)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lieviä tapauksia kehitetään normaalissa ryhmässä. Autistikin oppii matkimalla. Minkäs takia lapsi ei tule muiden kanssa toimeen, vaan hakee aikuisten ymmärrystä? Olisit sosiaalistanut kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Olin nimittäin olettanut, että lapsen voi laittaa päiväkotiin, esikouluun ja kouluun sellaisena kuin hän on. Kunhan hän ei tietenkään lyö muita ja sellaista. Mutta sellaisena kuin hän on kaikkine sairauksineen, kehitysviivästymineen ja luonteineen jne ja mitä nyt kullakin lapsella on. Mutta nyt on tullut selväksi, että päiväkotiin ja eskariin ja ilmeisesti myös kouluun kelpaa vain tietynlainen lapsi. Omatoiminen, itsenäinen, terve, vain muiden lasten kanssa viihtyvä ja massaan sulautuva. Mihin minun on oikein tarkoitus lapseni sitten laittaa, kouluunkin, kun ei muuta paikkaa ole kuin nämä tavalliset päiväkodit ja tavalliset luokat? Hän ei ole mikään pahasti autisti eli ei pääse edes millekään erityisluokalle saati erityiskouluun eikä tosiaan saa mitään avustajaakaan mistään. Ap
No jos ei ole sinua lainatakseni pahasti autisti, niin ehkä hän ei myöskään todellisuudessa tarvitsisi ihan jatkuvasti aikuisen apua kaikkeen, mutta on ilmeisesti tottunut sitä saamaan. Näinhän se vain on että yhteiskunta ihan kauttaaltaan (toistaiseksi) pyörii sillä, että yksilöt yksilöllisistä piirteistään huolimatta kykenevät ottamaan muut huomioon ja toimimaan muiden asettamien sääntöjen ja odotusten mukaan. Jos tämä ei onnistu, ongelmia seuraa koulun jälkeen myös työn saannissa ja ihan kaikissa perusasioissa, vaikkapa itsenäisessä asumisessa.
On varmasti raskasta opastaa ja avustaa lasta koko ajan, ehkä tässä kohtaa sitä voisi yrittää asteittain alkaa vähentää. Jos siis toivot, että hänestä edes jollain tasolla itsenäinen aikuinen kasvaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi siis osaa pukea itse ja kotona hän pukee itse. Mutta hän ei pysty pukemaan itse siellä muiden lasten seassa päiväkodissa. Ei vain pue. Vaikka osaa. Ilmeisesti ei pysty keskittymään siinä. Ap
No tämä on koulussa ongelma ja siitä on sinulle sanottu. Koulussa pukemisen pitää olla omatoimista ja nopeaa, jotta ehtii välitunnille ja takaisin. Naulakoilla on ahdasta ja homman pitää vain toimia.
Sinulle on annettu palautetta ja tunnut ottavan sen loukkauksina. Saat palautetta siksi, että osaisitte harjoitella näitä asioita ja osaisit valmistaa lastasi tulevaan. Kukaan ei pyydä sinua muuttamaan lasta, mutta näissä haasteissa hän tarvitsee paljon tukea ja toistoa siellä kotona, jotta koulun aloitus sujuu hyvin.
Opettajalla ei ole aikaa olla yhdelle lapselle, ei pukemiselle eikä seurustelulle. Nyt olisi korkea aika opetella niitä sosiaalisia taitoja, joita koulussa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asperger vaan yleensä huomaa aika äkkiä, että ne selitykset onkin valheita, ja häntä koskeekin eri säännöt kuin niitä muita ihmisiä (eli esim. sen aspergerin höpötystä ei jakseta, mutta muiden höpötystä jaksetaankin, kun se on hyväksyttyä small talkkia ja asperger taas höpisee "väärästä" aiheesta). "
Tämän aihevalinnankin voi vääntää rautalangasta.
Ei sitä yleensä oikein pysty, koska eihän neurotyypilliset ihmiset itse tietoisesti tiedosta näitä, vaan kyse on alitajuisista jutuista. Sitäpaitsi usein se sama asia hyväksytään kyllä neurotyypillisen ihmisen sanomana, mutta ei autistin, koska autistissa vaan on muiden mielestä jotain väärin.
Tää on kyllä ihan totta - esimerkiksi aspergerin tai autistin puhetapa (vaikka intonaation puute) aiheuttaa sen, että hänen sanomisensa jätetään huomiotta tai niitä pidetään typerämpinä kuin muiden juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa kenelläkään aikuisella ei ole aikaa viihdyttää lastasi. Valitettavasti. Luokassa on 25 oppilasta kohti ope ja hyvällä tuurilla välillä avustaja. Jos lapsellasi ei ole leikkitaitoja, jää hän helposti yksin. Koulu on mitoitettu ryhmätoimintaan. Jos lapsesi ei selviä yhtenä ryhmän jäsenenä, hän tarvitsee pienryhmäpaikan tai henkilökohtaisen avustajan.
En minä voi hänelle pienryhmäpaikkaa tai avustajaa hankkia. Hänellä on aiemmin tehtynä erityisen tuen päätös, siis päiväkotia varten, nyt sen tiedä miten se aiotaan sitten päivittää koulua varten. Mutta jo päiväkodissa ja siis eskarissa sanottiin, että tämä erityisen tuen päätös ei käytännössä vaikuta mihinkään minun lapsen kohdalla, mitään avustajaa tms. ei voi saada koska kunta on päättänyt niin, että tällaisiin ei ole resursseja. Ap
Kaiken maailman nääkäreitä on varaa elättää (100 000 ruskeaa reikää) mutta suomalainen lapsi jää tuetta vaikka sitä tarvitsee. Kiva.
Tämä vtuttaa. On monenlaista elättiä.
"Kaiken maailman nääkäreitä on varaa elättää (100 000 ruskeaa reikää) mutta suomalainen lapsi jää tuetta vaikka sitä tarvitsee. Kiva."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lieviä tapauksia kehitetään normaalissa ryhmässä. Autistikin oppii matkimalla. Minkäs takia lapsi ei tule muiden kanssa toimeen, vaan hakee aikuisten ymmärrystä? Olisit sosiaalistanut kunnolla.
Voi hyvänen aika. Ap:n lapsi on autisti, niin sen takia sillä on niitä autusmin piirteitä. On todella tyypillistä, ettei autisti lapsena pärjää kovin hyvin ikätovereiden kanssa, mutta aikuisten kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä vtuttaa. On monenlaista elättiä.
"Kaiken maailman nääkäreitä on varaa elättää (100 000 ruskeaa reikää) mutta suomalainen lapsi jää tuetta vaikka sitä tarvitsee. Kiva."
On se hyvä että 💩 rahaa riittää.
Voitteko hei rasistit mennä juttujenne kanssa pois sotkemasta tätä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Kunnan pitäisi ehdottomasti myöntää hänelle avustaja ainakin ensimmäisten luokkien ajaksi. On totta ettei opettajalla ole aikaa ohjata ja neuvoa yhtä lasta koko ajan. On outoa ettei kunnasta löydy näköjään mitään resursseja lapsesi kaltaisia tapauksia varten. Kunta laiminlyö velvollisuutensa. Jos lapsella on lääkärin toteama kehitysviivästymä, joka vaikuttaa hänen päivittäiseen koulunkäyntiin niin tämä olisi pakko ottaa huomioon. Kunta laiminlyö velvollisuuksiaan.
Ei riitä rahat avustajaan kun ne menee vieraille.
https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/maahan muuttajien-lapsilla-on-paljon-vaikeita-autismikirjon-h%C3%A4iri%C3%B6/
Maahan muuttajien lapsilla on paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahan. muuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/
Maahan muuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnan pitäisi ehdottomasti myöntää hänelle avustaja ainakin ensimmäisten luokkien ajaksi. On totta ettei opettajalla ole aikaa ohjata ja neuvoa yhtä lasta koko ajan. On outoa ettei kunnasta löydy näköjään mitään resursseja lapsesi kaltaisia tapauksia varten. Kunta laiminlyö velvollisuutensa. Jos lapsella on lääkärin toteama kehitysviivästymä, joka vaikuttaa hänen päivittäiseen koulunkäyntiin niin tämä olisi pakko ottaa huomioon. Kunta laiminlyö velvollisuuksiaan.
Ei riitä rahat avustajaan kun ne menee vieraille.
https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/maahan muuttajien-lapsilla-on-paljon-vaikeita-autismikirjon-h%C3%A4iri%C3%B6/
Maahan muuttajien lapsilla on paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahan. muuttajie
Maahan muuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä
Maahan muuttajien lapsilla on paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä
Tämä on totta löytyy uutiset noilla lauseilla haettuna (väli vain pois tuosta vaarallisesta sanasta: maahan muuttaja eli yhteen kirjoitettuna ja noi kaksi lausetta niin löytyy kyseiset uutiset.)
Yleensä autistille toimii selvät säännöt. Olisiko mahdollisuus kehittää sääntö siitä, kuinka monta kertaa päivän aikana saa jutella aikuisille muista kuin määrätyistä asioista?