Lue keskustelun säännöt.
Mikä sinun mielestäsi on ylellisyyttä asumisessa?
Seurustelin vuosia sitten miehen kanssa, joka asui maalla omakotitalossa, jota lämmitettiin polttopuilla jonkinlaisen lämmityskattilan avulla. Talviaamuisin saattoi sisälämpötila olla vain +9 astetta. Oli hänen mielestään ihan normaalia ja lämmin asunto oli kuulemma ylellisyyttä. Sen sijaan sauna oli itsestään selvä asia.
Minun mielestäni normaaliin asumismukavuuteen kuuluu +23 sisälämpötila ja sauna taas on ylellisyys.
Mitä asioita sinä pidät ylellisyytenä asunnossa?
Kommentit (468)
Se, etta ikkunoiden ja parvekkeiden/terrassien ovien sulkemismekanismit toimivat moitteettomasti, ja etta ko raamit ovat niin tiiviit ettei tuuli puhaltele sisatiloissa.
Samoin se, etta lammitys- ja lamminvesijarjestelma toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa miksi hanasta tuleva lämmin vesi on jonkun mielestä luksusta?
Mulle se on sitä siksi, että meillä on talossa vain yksi vesihana, se on keittiössä, ja sieltä tulee vain jääkylmää vettä suoraan lähteestä. Joskus se ärsyttää, kun vaikka perunoita kuoriessa ja huuhtaistessa sormet jäätyy. Mutta toisaalta siihen on niin tottunut, että eilen kahvilan vessassa käydessäni oikeasti säpsähdin, kun hanasta tuli lämmintä vettä! 😂
Minulle on ylellisyyttä ja luxusta asuntoni huonekorkeus. Asun vanhassa uusrenessanssitalossa ja huoneiden korkeus on melkein 4 metriä. Tilat tunutvat avarammilta ja katossa oleva kristallikruunu ei osu päähän kävellessäni sen ali. Pelaan joskus isossa olohuoneessani sulkapalloa lasteni kanssa. Toisaalta asunnostani ja talostani puuttuvat monet mukavuudet, kuten hissi, parveke, oma sauna, suorat lattiat ja ilmastointi. Ilmalämpöpumppua ei saa asentaa, sillä museoviraston suojelemaan kohteeseen ei saa asentaa ulkoyksikköä julkisivuun.
Lattialämmitys autotallissa Mersulle.
Moni suomalaiselle ihan perusasia on ylellisyyttä, kuten vaikka sisälämpö talvellakin, vaikka vertaa moneen ihan kehittyneeseen länsimaahankin.
Mutta mitä itse koen ylellisyydeksi, niin en oikein mitään. Kaikkeen tottuu ja ennen ylellisyydeltä tuntunut on aika lyhyessä ajassa ihan peruskauraa. Hetkittäin, kun oikein pysähtyy ajattelemaan, tila, rauhallinen, turvallinen ja puhdas ympäristö, lyhyt matka mökille ja upeat järvimaisemat, noihin nyt turtuu hitaammin ja tuottaa nautintoa.
Toista kylppäriä oli hetken aikaa ikävä, kun sellainen downgreidaus tuli edellisessä muutossa, vaikka muuten mennyt selvästi tilavampaan ja parempaan suuntaan. Tosin sitäkään ei enää ole kaivattu, kun pari isointa jo lentänyt pesästä, mutta se tuntui luksukselta ja edelleen tuntuu, kun oli niin fiksu kylppärijärjestys saatu suht kompaktiin kämppään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että hanoista tulee lämmmintä vettä, vesivessa ja suihku, sijainti lähellä palveluita ja se ettei tartte asua kenenkään kanssa ja itse lämmittää asuntoa. Lapsuuden sai viettää ankeissa murjuissa jotka oli kylmiä ja ahtaita ja esimerkiksi se suihku saattoi puuttua.
Se että naapureita ei ole lähietäisyydellä, min. 2km naapuriin, se on ylellisyyttä, eikä syyttä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivoissa kerrostalokolmioissa tullut asuttua kaksin lapsen kanssa. Kivat näköalat, korkein kerros. Merinäköala nykyisessä. Oma sauna, iso kylpyhuone, lattialämmitys ollut kaikissa ja tietysti huonelämpötila sellainen, miksi sen säätää (mitä tahansa +16- +25 väliltä). Erillinen kodinhoitohuone kun olisi vielä, olisi luksusta. Omat kuivurit, pesukoneet (tiski- ja pyykkikone) tietysti on. Induktioliesi, uusi keittiö, pinnat, kiva sisustus itsestäänselvä. Parveke luontoon ja merelle päin, samoin lähes kaikki ikkunat, löytyy ja en edes pidä luksuksena. Läpitalon huoneisto. Isot omat huoneet. Plussana haaveissa olisi iso vaatehuone sekä harrastehuone. Ja ehkä joskus rivitalosta, niin olisi oma piha (ei omakotitaloa, koska itselle liikaa hommaa). Tosin kerrostalosta ylimmän kerroksen meri- ja luontomaisemat upeammat ja jäisin niitä kaipaamaan. Lähellä luotoa on ihanaa, mutta kaupungissa palvelujen äärellä olemisessa on myös omat hyvät puolensa.
Kylpyhuoneen lattialämmitys. Ihan parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että on hiljaista. En yhtään kestäisi enää jos kuuluisi kun, joku kävelee yläkerrassa tai huutoa, pelkoa ikivallasta tms. Nyt on ihana rauha.
Ettei tarvitse havaita naapureiden myrkyn kylvämistä: kontrolloivaa kyttäämistä, juoruilua, sairasta pihiyttä, marttyyriutta, tervehtimättömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuommoinen peruslämpö ja sauna on tavallista.
Mutta äkkisiltään mikä tuli mieleen pienten lasten kanssa. Pitäisi olla arkea jokaisessa suomalaisessa kämpässä, mutta ei vieläkään ole.
Kuraeteinen ja lattialämmitys! Luksusta ja todella, todella harvinaista luksusta.
Vierailija kirjoitti:
Kivoissa kerrostalokolmioissa tullut asuttua kaksin lapsen kanssa. Kivat näköalat, korkein kerros. Merinäköala nykyisessä. Oma sauna, iso kylpyhuone, lattialämmitys ollut kaikissa ja tietysti huonelämpötila sellainen, miksi sen säätää (mitä tahansa +16- +25 väliltä). Erillinen kodinhoitohuone kun olisi vielä, olisi luksusta. Omat kuivurit, pesukoneet (tiski- ja pyykkikone) tietysti on. Induktioliesi, uusi keittiö, pinnat, kiva sisustus itsestäänselvä. Parveke luontoon ja merelle päin, samoin lähes kaikki ikkunat, löytyy ja en edes pidä luksuksena. Läpitalon huoneisto. Isot omat huoneet. Plussana haaveissa olisi iso vaatehuone sekä harrastehuone. Ja ehkä joskus rivitalosta, niin olisi oma piha (ei omakotitaloa, koska itselle liikaa hommaa). Tosin kerrostalosta ylimmän kerroksen meri- ja luontomaisemat upeammat ja jäisin niitä kaipaamaan. Lähellä luotoa on ihanaa, mutta kaupungissa palvelujen äärellä olemisessa on myös omat hyvät puolensa.
Ei omassa talossa ole liikaa hommaa. Ne hommat voi teettää, mitä ei halua itse tehdä, ihan kuten kerrostalossa ja rivarissakin. Eikä se oikeasti niin paljon maksa. Suomalaisilla on vain jokin jälleenrakennusajan rintamamiestaloista jäänyt pinttymä, että kaikki pitäisi tehdä itse, ja jotenkin pelätään ostaa palveluja, kun ei olla totuttu ostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raikas sisäilma ja happipitoinen ulkoilma.
Ikkuna kylppärissä. Omat painovoimaiset hormit.
Vierailija kirjoitti:
Bussipysäkki talon edessä tai metroasema talon alla. 24/7 ruokakauppa alakerrassa.
Kalasatama?
Olen mukavuudenhaluinen, siksi kotinikin on sellainen, tavallinen, pesämäinen. Ylellisyyttä olisi omakotitalo Helsingin keskustassa tai mahdollisimman lähellä.
Ihan mukavat naapurit,mutta kilometrin päässä. Lämpö talvella,kunhan jaksan kantaa puita ja takka,missä voi polttaa myös tupakkaa 😍
Mä olen kuullut,että jossain kolhooseissa ihmiset ajetaan tupakille johonkin tunkion viereen ulos. Siis säiden armoille. Barbaarien hommia. Mutta suomi ei olekaan sivistyskansa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ylellisyyttä ja luxusta asuntoni huonekorkeus. Asun vanhassa uusrenessanssitalossa ja huoneiden korkeus on melkein 4 metriä. Tilat tunutvat avarammilta ja katossa oleva kristallikruunu ei osu päähän kävellessäni sen ali. Pelaan joskus isossa olohuoneessani sulkapalloa lasteni kanssa. Toisaalta asunnostani ja talostani puuttuvat monet mukavuudet, kuten hissi, parveke, oma sauna, suorat lattiat ja ilmastointi. Ilmalämpöpumppua ei saa asentaa, sillä museoviraston suojelemaan kohteeseen ei saa asentaa ulkoyksikköä julkisivuun.
No toi nyt on ihan tyhmää ettei saa asentaa ilmalämpöpumppua julkisivuun! Varsinaisia pikkunipottajia nuo viranomaiset, ketä se häiritsee jos se osataan naamioida!! Ei taideta siis osata, niin kärsiköön asukas!
Toisekseen moni saattaisi ajatella myönteisesti miten kiva, että rakennuksessa voidaan asua.
Joooo, kannattaa käydä kattomassa Espanjasta mallia, miten vanhoissa rakennuksissa on näitä pumppuja asennettu ihmisten hyödyksi.
Sauna, kodinhoitohuone, parvele lasitettu. Erillinen ruokailutila. Ilmastointi. Kuivauskaappi.