Mistä johtuen nuoret ääntävät englantia niin naurettavasti?
Olen töissä laitoksella, joka kouluttaa insinöörejä ja datanomeja, ja olen parina viime vuonna ihmetellyt tapaa jolla he ääntävät englantia. Ilmiö on varmaan erityinen juuri tämän alan opiskelijoita, sillä muilla aloilla ja suoraan työelämään menneet nuoret puhuvat ihan normaalisti, vaikkei kielitaito olisi edes hyvä. Esimerkkinä, mietipä itseksesi, millä tavalla äännät lauseen
"Why is that?"
Mitä sanaa painotat? Jos painotat sanaa "is", ja lisäksi akuankkamaisen korkealta, niin todennäköisyydet puoltavat, että olet insinööriopiskelija. Tietenkään, en ole asiantuntija miten englantia tulisi puhua, mutta kyllä se kertoo liikaa yrittämisestä, jos äännät kaiken kuin robotti, ei ihminen.
Kommentit (28)
Nuoret muka osaavat englantia netin vuoksi. Eivät osaa eivätkä osaa ääntää.
Sinusta ei ole arvostelemaan kenenkään ääntämystä. Ethän sinä itse osaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret muka osaavat englantia netin vuoksi. Eivät osaa eivätkä osaa ääntää.
Kun mä olin koulussa, englantia puhuttiin tunnilla aivan minimaalisesti. Olen käynyt yläasteen ja lukion 90-luvulla. Yhden kaverin kanssa joskus lukiossa ehdotettiin, voitaisko puhua englannintunnilla englantia. Ei kuulemma käynyt. Että jos mietit, osattiinko aikaisemmin ääntää, niin ei osattu. Veikkaan kyllä, että nykynuoret keskimäärin ääntävät paremmin eivätkä häpeile englannin puhumista. Keskivertonuori nyt myös osaa paremmin englantia kuin keskivertonuori ysärillä.
Minä aloin vasta puhua englantia, kun meille tuli ensimmäinen vaihto-oppilas. Toki se oli helppoa, kun osasin sitä muutoin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jos käytän tuota lausetta, se, mitä sanaa painotan, riippuu siitä, mitä haluan kysymykselläni sanoa. Kaikki painotusvaihtoehdot korostavat eri asiaa. (En tosin ymmärrä, mitä avauksessasi tarkoitat, mutta vastaan nyt tuohon kysymykseen. En ole nuori tai insinööri.)
Eli yritätkö tosissaan väittää, että ihan millainen painotus vaan on luonnollista englantia ja ihan kaikkia variaatioita esiintyy jonkun kielen puhujien, suomen tai englannin, kesken?
Joskin englannin kieli ei ole vahvin kieleni, niin oman kielitaidon pohjalta en ainakaan kykene keksimään ainuttakaan esimerkkiä jossa "Why IS that?" kuullostaisi luonnolliselta. Sillä nyt ei väliä onko tällainen tilanne kuviteltavissa vai ei, koska suomalainen insinööriopiskelija ei juurikaan koskaan painota mitään muuta sanaa kuin "is", ja yleensäkin puhe on tämänkuuloista.
No ei ne lapset koulussa juuri puhu englantia, ainakin omat lapset näin sanoo. Siis englannin tunneilla. Ja heillä on ihan suomalaisaksentti siinä, vaikka ei ihan ralli englantia olekaan. Sitä kyllä kuulin amiksessa, kun otin valinnaisena jonkun enkun kurssin. Oletin itsekin että nykynuoret osaisi ääntää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan kyllä, että nykynuoret keskimäärin ääntävät paremmin eivätkä häpeile englannin puhumista. Keskivertonuori nyt myös osaa paremmin englantia kuin keskivertonuori ysärillä.
Nykynuori ehkä, mutta ei insinööriopiskelija. PS. Ongelma taitaa olla juurikin, että he eivät häpeile.
En edes kysyisi keneltäkään noin omituista kysymystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret muka osaavat englantia netin vuoksi. Eivät osaa eivätkä osaa ääntää.
Kun mä olin koulussa, englantia puhuttiin tunnilla aivan minimaalisesti. Olen käynyt yläasteen ja lukion 90-luvulla. Yhden kaverin kanssa joskus lukiossa ehdotettiin, voitaisko puhua englannintunnilla englantia. Ei kuulemma käynyt. Että jos mietit, osattiinko aikaisemmin ääntää, niin ei osattu. Veikkaan kyllä, että nykynuoret keskimäärin ääntävät paremmin eivätkä häpeile englannin puhumista. Keskivertonuori nyt myös osaa paremmin englantia kuin keskivertonuori ysärillä.
Minä aloin vasta puhua englantia, kun meille tuli ensimmäinen vaihto-oppilas. Toki se oli helppoa, kun osasin sitä muutoin hyvin.
Nykynuori ehkä, mutta ei insinööriopiskelija. PS. Ongelma taitaa olla juurikin, että he eivät häpeile.
Vierailija kirjoitti:
Jos käytän tuota lausetta, se, mitä sanaa painotan, riippuu siitä, mitä haluan kysymykselläni sanoa. Kaikki painotusvaihtoehdot korostavat eri asiaa. (En tosin ymmärrä, mitä avauksessasi tarkoitat, mutta vastaan nyt tuohon kysymykseen. En ole nuori tai insinööri.)
Jos kaikki riippuu kaikesta ja kaikki käy, niin mitään ei tarvitse osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytän tuota lausetta, se, mitä sanaa painotan, riippuu siitä, mitä haluan kysymykselläni sanoa. Kaikki painotusvaihtoehdot korostavat eri asiaa. (En tosin ymmärrä, mitä avauksessasi tarkoitat, mutta vastaan nyt tuohon kysymykseen. En ole nuori tai insinööri.)
Eli yritätkö tosissaan väittää, että ihan millainen painotus vaan on luonnollista englantia ja ihan kaikkia variaatioita esiintyy jonkun kielen puhujien, suomen tai englannin, kesken?
Joskin englannin kieli ei ole vahvin kieleni, niin oman kielitaidon pohjalta en ainakaan kykene keksimään ainuttakaan esimerkkiä jossa "Why IS that?" kuullostaisi luonnolliselta. Sillä nyt ei väliä onko tällainen tilanne kuviteltavissa vai ei, koska suomalainen insinööriopiskelija ei juurikaan koskaan painota mitään muuta sanaa kuin "is", ja yleensäkin puhe on tämänkuuloista.
Jaa, en mä edes ajatellut, että mun pitäisi väittää, ajattelin, että tuo on jopa yleistietoon kuuluva asia, että eri sanojen painottaminen lauseessa muuttaa hieman (tai joskus jopa paljon) lauseen merkitystä.
En saa ollenkaan kiinni tuosta, miten "is"-sanan painottaminen ei ole luonnollista kieltä, kun mulle tulee paljonkin esimerkkejä mieleen, miten joku voi sanoa noin. Ihan samalla tavalla voisi suomeksi sanoa "miten se VOI olla niin" tai "miten SE voi olla niin", ja noissa on hieman eri merkitys. Tuolla kysymyksellä ei ole nyt mitään kontekstia, mutta jos joku kysyy "why IS that", pohdinta voi olla enemmän eksistentiaalista, laajempaa, kun taas "why is THAT" liittyy enemmän johonkin yksityiskohtaa.
"Nykynuori ehkä, mutta ei insinööriopiskelija. PS. Ongelma taitaa olla juurikin, että he eivät häpeile."
No sillähän tavalla sitä kieltä hyvin opitaan, että häpeillään. Ei puhumalla ja kieltä käyttämällä, vaan häpeilemällä. Hienosti havaittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytän tuota lausetta, se, mitä sanaa painotan, riippuu siitä, mitä haluan kysymykselläni sanoa. Kaikki painotusvaihtoehdot korostavat eri asiaa. (En tosin ymmärrä, mitä avauksessasi tarkoitat, mutta vastaan nyt tuohon kysymykseen. En ole nuori tai insinööri.)
Jos kaikki riippuu kaikesta ja kaikki käy, niin mitään ei tarvitse osata.
Ei, vaan että tuon lauseen voi painottaa eri tavoilla tai olla painottamatta, ja kaikilla on eri merkitys. Voi toki olla, että tarkoitat painottamisella jotain ihan muuta kuin mitä sillä yleisesti tarkoitetaan.
Jos jäsennämme lauseen "Mikä on?" - huomaamme, että subjekti on kysymyksen vastaus.
Vierailija kirjoitti:
En saa ollenkaan kiinni tuosta, miten "is"-sanan painottaminen ei ole lu**nollista kieltä, kun mulle tulee paljonkin esimerkkejä mieleen, miten joku voi sanoa noin. Ihan samalla tavalla voisi suomeksi sanoa "miten se VOI olla niin" tai "miten SE voi olla niin", ja noissa on hieman eri merkitys. Tuolla kysymyksellä ei ole nyt mitään kontekstia, mutta jos joku kysyy "why IS that", pohdinta voi olla enemmän eksistentiaalista, laajempaa, kun taas "why is THAT" liittyy enemmän johonkin yksityiskohtaa.
Jossain kielessä voi olla niin, että kysymyksissä painotetaan eniten joko ensimmäistä sanaa tai viimeistä, mutta keskellä olevien sanojen painottaminen ei ole kovinkaan luonn**ollista. Se on oma juttunsa, onko englanti tällainen kieli vai ei, mutta ilmeisesti sinun ainutlaatuisella logiikallasi kielet eivät tällaisia sääntöjä noudata.
Hieno on palsta, sana "luon**ollinen" on nykyään kiellettyjen sanojen joukossa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa ollenkaan kiinni tuosta, miten "is"-sanan painottaminen ei ole lu**nollista kieltä, kun mulle tulee paljonkin esimerkkejä mieleen, miten joku voi sanoa noin. Ihan samalla tavalla voisi suomeksi sanoa "miten se VOI olla niin" tai "miten SE voi olla niin", ja noissa on hieman eri merkitys. Tuolla kysymyksellä ei ole nyt mitään kontekstia, mutta jos joku kysyy "why IS that", pohdinta voi olla enemmän eksistentiaalista, laajempaa, kun taas "why is THAT" liittyy enemmän johonkin yksityiskohtaa.
Jossain kielessä voi olla niin, että kysymyksissä painotetaan eniten joko ensimmäistä sanaa tai viimeistä, mutta keskellä olevien sanojen painottaminen ei ole kovinkaan luonn**ollista. Se on oma juttunsa, onko englanti tällainen kieli vai ei, mutta ilmeisesti sinun ainutlaatuisella logiikallasi kielet eivät tällaisia sääntöjä noudata.
Siis tarkoitatko nyt sävelkulkua vai painotusta? Koska mä en nyt ihan vilpittömästi ymmärrä, miten tuota kysymystä ei voisi kysyä monella eri tavalla (WHY is that, why IS that, why is THAT, tai sitten ilman painotusta). Kyllä, mulla on lingvistinen koulutus, kyllä, englannin kieleni on vahva. Mä en nyt yritä nolata sua mitenkään, vaan keskustella.
Vierailija kirjoitti:
En saa ollenkaan kiinni tuosta, miten "is"-sanan painottaminen ei ole lu**nollista kieltä, kun mulle tulee paljonkin esimerkkejä mieleen, miten joku voi sanoa noin. Ihan samalla tavalla voisi suomeksi sanoa "miten se VOI olla niin" tai "miten SE voi olla niin", ja noissa on hieman eri merkitys. Tuolla kysymyksellä ei ole nyt mitään kontekstia, mutta jos joku kysyy "why IS that", pohdinta voi olla enemmän eksistentiaalista, laajempaa, kun taas "why is THAT" liittyy enemmän johonkin yksityiskohtaa.
Jossain kielessä voi olla niin, että kysymyksissä painotetaan eniten joko ensimmäistä sanaa tai viimeistä, mutta keskellä olevien sanojen painottaminen ei ole kovinkaan luonn**ollista. Se on oma juttunsa, onko englanti tällainen kieli vai ei, mutta ilmeisesti sinun ainutlaatuisella logiikallasi kielet eivät tällaisia sääntöjä noudata.
Vaikea sanoa, onko se painotus vai sävelkulku joka korvaani kuullostaa väärältä, sillä noiden nuorten puheessa molemmat mehustavat samanaikaisesti sanala "is".
Kuten sanoin, minun ei tarvitse kysyä esimerkkiä tilanteesta (joskaan en itse sellaista keksi) jossa "What IS that" sekä painotuksella että nousevalla sävelkululla ei kuullostaisi robottimaiselta, sillä insinöörikloppihan ei missään tilanteessa eikä koskaan painota tuonkaltaisessa kysymyksessä mitään muuta sanaa.
Vaikea sanoa, onko se painotus vai sävelkulku joka korvaani kuullostaa väärältä, sillä noiden nuorten puheessa molemmat mehustavat samanaikaisesti sanaa "is".
Kuten sanoin, minun ei tarvitse kysyä esimerkkiä tilanteesta (joskaan en itse sellaista keksi) jossa "What IS that" sekä painotuksella että nousevalla sävelkululla ei kuullostaisi robottimaiselta, sillä insinöörikloppihan ei missään tilanteessa eikä koskaan painota tuonkaltaisessa kysymyksessä mitään muuta sanaa.
Jos käytän tuota lausetta, se, mitä sanaa painotan, riippuu siitä, mitä haluan kysymykselläni sanoa. Kaikki painotusvaihtoehdot korostavat eri asiaa. (En tosin ymmärrä, mitä avauksessasi tarkoitat, mutta vastaan nyt tuohon kysymykseen. En ole nuori tai insinööri.)