Jos on jäänyt kokematta teininä ensisuudelmat, ensimmäiset seurustelut, ensimmäiset humalat

Ei seuraa mitään. Paras on kuitenkin edessä päin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Jäi kokematta suudelmat, kännit, seurustelut ja panot teininä ja on jäänyt kokematta senkin jälkeen.

 

Ei ole myöhäistä.

On. Vai onko keski-ikäisen soveliasta mennä suukottelemaan teinejä?

Realiteetti on se, että sitä teinityttöä ei jokainen pääse elämänsä aikana kokemaan. Täytyy vaan ymmärtää milloin on aika hyväksyä se, että se jää nyt kokematta. Ei siihen kuole, sattuu niin perkeleesti, mutta ei kuole.

Joku sanoi joskus:
"Nuori teinityttö on minkä tahansa yhteiskunnan ylivoimaisesti tärkein resurssi" tai jotain vastaavaa. Mielestäni se kuvastaa hyvin sitä miten kova paikka se voi olla jäädä ilman sellaista kokemusta ja toisaalta myös s

Allekirjoitan väitteen. Mua sattui kaikkein eniten, kun teininä suhde päättyi, ja siitä en ole toipunut vieläkään. Pari-kolmikymppisiä nyt tulee ja menee, ja siitä vanhemmista nyt yks hailee.

Itsellä jäi opiskelut vähäiseksi. En voinut kouluttautua, käydä töissä tai matkalla koska teinirakkaus sekä muut vastaavat asiat jäivät kokematta. Muuta ei oikeastaan ollut tehtävissä kun istua kiltisti ja kunnollisesti kotona tietokoneen äärellä. Nyt elän hengettömän tylsää elämää mitättömän palkkaisessa työssä ja tulot on sillä tasolla ettei mistään parisuhteesta kannata edes etäisesti haaveilla.

Alkoholihuumeen hehkutus on yhteiskuntamme sokeita pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä jäi opiskelut vähäiseksi. En voinut kouluttautua, käydä töissä tai matkalla koska teinirakkaus sekä muut vastaavat asiat jäivät kokematta. Muuta ei oikeastaan ollut tehtävissä kun istua kiltisti ja kunnollisesti kotona tietokoneen äärellä. Nyt elän hengettömän tylsää elämää mitättömän palkkaisessa työssä ja tulot on sillä tasolla ettei mistään parisuhteesta kannata edes etäisesti haaveilla.

Olen samaa mieltä veli. Jos teininä jää teinitytöt kokematta, niin siitä on ihan helvetin vaikeaa enää toipua.

Pihtasin ihan tahallaan. En suudellut ketään ennen kuin täytin 20 vuotta. En harrastanut seksiä ennen kuin täytin 20 vuotta. Pääsin nopeasti eroon monesta huonosta kumppaniehdokkaasta. Kyllä kannatti pihdata. Ei kiinnosta epätoivoiset vonkaajat. 

Ensimmäinen seksikumppanini tiesi että olin pihdannut pitkään. Pihtasin myös hänen kanssaan puoli vuotta ennen kuin edes harkitsin suutelemista. Seksin harrastamisesta käytiin pitkä keskustelu. Mies oli sängyssä hyvin aktiivinen ja halusi miellyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Jäi kokematta suudelmat, kännit, seurustelut ja panot teininä ja on jäänyt kokematta senkin jälkeen.

 

Ei ole myöhäistä.

On. Vai onko keski-ikäisen soveliasta mennä suukottelemaan teinejä?

Realiteetti on se, että sitä teinityttöä ei jokainen pääse elämänsä aikana kokemaan. Täytyy vaan ymmärtää milloin on aika hyväksyä se, että se jää nyt kokematta. Ei siihen kuole, sattuu niin perkeleesti, mutta ei kuole.

 

Hyvin sanottu ja sama pätee toistekin päin. Teinityttönä pojat ei olleet kiinnostuneita. Puhkesin kukkaan vasta päälle parikymppisenä ja kumppanimiehet olivat myös jo aikuisia. Edelleen vihlaisee että jäi teinijutut täysin kokematta, mutta ei ole sopivaa kohta nelikymppisenä naisena katsella jotain 18-vuotiasta poikaa sillä silmällä, olen jo eri ikäpolvea ja voisin olla sellaisen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Epävarmempi ainakin. 

Siis kumpi? Se joka on kokeillut teininiä vai se joka ei?

Ensimmäinen ja ainoa tapailusuhde, suudelmat ja humalat 21-23-vuotiaana. Sen jälkeen ei mitään. Jospa vielä jotain 40+.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen seurustelukokemus ja ensisuudelma 28 vuotiaana. Tämä oli myös kumppanilleni ensimmäinen seurustelukokemus. Kohta on tämän saman tyypin kanssa 30 vuotta yhteistä elämää takana, eikä vielä ole tullut tarvetta vaihtaa kumppania.

Ensikänni on edelleen kokematta.

Kokematta on jäänyt mm. krapula, parisuhde-ero, kumppanin vertaaminen ex-kumppaneihin, "vanhat suolat", ...

Hyvä sinulle. Itselläni oli samankaltainen tilanne. Suhde kaatui sitten juuri kokemusten puuttumiseen. Joku kalvoi ja sehän se sitten oli. Molemmilla. 

Meille ei kokemattomuus ollut ongelma, koska olimme yhtä kokemattomia molemmat, ja päätimme, että emme tee siitä ongelmaa. Yhdessä olemme opetelleet meille sopivan tavan olla parisuhteessa. Olemme vain tyytyväisiä, kun kummallakaan ei ole exiä riesoina.

Sain oman ensisuudelmani 26-vuotiaana ja saman miehen kanssa ensimmäisen seksikokemuksen ja parisuhteen. Voin suositella lämpimästi! Minulla oli umpisurkea itsetunto nuorempana niin olisin taatusti päätynyt jonkun narsistin alistettavaksi jos olisin lähtenyt kokeilemaan deittailua. Sivusta nähneenä mikään ei kamalampaa kuin nuori rikkinäinen nainen, jonka elämästä persoonallisuushäiriönen mies tekee h*lvettiä. Koska sellaisten perässä sekopäät yleensä ovat.

Ei yhtään mistään. Ne kokemukset tulee olemaan ekoja kertoja myös myöhemmällä iällä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on jäänyt kaikki kokematta, niin eipä siinä paljoa "elämää nähnyt ja juoksunsa jo juossut aikuinen nainen" enää kiinnosta. Valitettavasti.

Minä koin kaikki nuo vasta aikuisiällä eikä siitä minulle seurannut mitään pahaa. En usko, että teininä olisin kyennyt selviämään seurustelusuhteen ongelmista eroineen ja sydänsuruista.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä jäi opiskelut vähäiseksi. En voinut kouluttautua, käydä töissä tai matkalla koska teinirakkaus sekä muut vastaavat asiat jäivät kokematta. Muuta ei oikeastaan ollut tehtävissä kun istua kiltisti ja kunnollisesti kotona tietokoneen äärellä. Nyt elän hengettömän tylsää elämää mitättömän palkkaisessa työssä ja tulot on sillä tasolla ettei mistään parisuhteesta kannata edes etäisesti haaveilla.

Tekosyy.

Marin oli aika oppikirjaesimerkki miltä se näyttää kun jää nuoruus elämättä. Jälki voi olla hyvin rumaa. Ei se tosin kaikilla noin sekoiluksi mene.

Vierailija kirjoitti:

Pihtasin ihan tahallaan. En suudellut ketään ennen kuin täytin 20 vuotta. En harrastanut seksiä ennen kuin täytin 20 vuotta. Pääsin nopeasti eroon monesta huonosta kumppaniehdokkaasta. Kyllä kannatti pihdata. Ei kiinnosta epätoivoiset vonkaajat. 

Ensimmäinen seksikumppanini tiesi että olin pihdannut pitkään. Pihtasin myös hänen kanssaan puoli vuotta ennen kuin edes harkitsin suutelemista. Seksin harrastamisesta käytiin pitkä keskustelu. Mies oli sängyssä hyvin aktiivinen ja halusi miellyttää. 

Mitä hyödyit tästä pihtaamisesta? Etkö halunnut seksiä ja lähempää kanssakäymistä vastakkaisen sukupuolen kanssa aiemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hemmettiä joku humala mihinkään liittyy?

Yhdessäoloon. Teininä porukan mukana ensimmäiset humalakokemuset. En tiedä mitä ikäpolvea edustat, mutta omat ikäiseni sosialisoituivat noin. Jos et ollut mukana, niin jäi ulkopuolelle.

 

Aika paskassa porukassa ole ollut, jos ei päässyt porukkaan muuten kuin ryyppäämällä. Varmasti ihania "ystäviä"

Esimerkiksi mun koulun porukoissa oli juttuna, että jos et juo, niin et pääse mukaan. Toki mä niissä aina salaa kävin, ja korkeintaan esitin juovani.

- eri

Oletpa ollut oppilaana todella erikoisessa koulussa. Minulla oli ja on edelleen kouluaikaisia ystäviä ja ihan raittiita me oltiin alaikäisinä. Alkoholia päästiin maistamaan sitten 18-vuotiaina, kun päästiin baariin. Tupakointia ei aloittettu silloinkaan.

Kyllähän tuo tuntuu ihmisiin vaikuttavan. Osa vaikuttaa katkeroituvan todella pahasti, näitä tälläkin palstalla näkee jotka. Toiset tuntuu olevan enemmän sujut asian kanssa. Keski-ikäisenä on varmaan aika hankala enää alottaa seurustelu jos kokemusta ei ole. Harva taitaa nykyisin parinmuodostuksessa uskoa mihinkään rakkauteen, vaan se on etenkin nettideittailun myötä mennyt aika häpeilemättömäksi kaupankäynniksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne ekat kokemukset ole aina niin ihania, vaan pikemminkin voivat olla harjoittelua ja ylilyöntejä. Eka suudelma voi olla aivan kammottava kielisuudelma, joka vei mielenkiinnon suutelemiseen moneksi vuodeksi. Eka seurustelu voi olla parin viikon tapailua ja leffassa käymistä ja päättyä molemminpuoliseen ghoustaamiseen juurikin sen kauhean limaisen kielisuudelman jälkeen. Ja eka känni voi olla nolo kaatokänni. Kunnon jalat alta vievä suudelma voi olla vasta vuosia myöhemmin ensimmäisten epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen ja seurustelukin voi olla vakavammalla pohjalla vasta vähän vanhempana. Alkoholinkäyttökin voi vaatia harjoittelua. 

Teepä nuo samat keski-iän lähestyessä. Ymmärrätkö mitä aloituksella haetaan?

 

Tässä on mielenkiintoinen yhteiskunnallinen ilmiö mukana. Kaikkien nuorten kaikista luokkataustoista on kulttuurissamme "sallittua" räpeltää pussikaljoitellen räkäkännissä ja fritsut kaulassa. Suhtaudutaan ymmärtäväisesti, kun se "kuuluu nuoruuteen". Aikuisissa taas vain alaluokan edustajat örveltävät pusikoissa ja vaihtavat baariheilaa joka viikonloppu. Periaatteessa sama asia, mutta jossain +20-vuotiaana noita ei julkisesti tee kuin syrjäytyneet, vaikka n. 10 vuotta aiemmin lähes koko teinien ikäluokka. Joten jos ei mene muiden mukana teininä, aikaikkuna umpeutuu äkkiä eikä nuo ole enää sosiaalisesti hyväksyttävää.

No olen jäänyt paitsi vasta 22 vuotiaana eka suudelma yms mutta huonot nekin kokemukset, viimeisin seurustelujuttu 28 vuotiaana ja sen jälkeen onnellinen sinkku:)