Mies läimäyttää käsiään kovaa yhteen lähellä kasvojani, jos en puhu riidassa hiljaa ja rauhallisesti
Onko tämä ok? Tuli tunne että voisiko hän myös lyödä minua.
Hätäännyn ja ääni kohoaa hieman.
Kommentit (270)
Mies voi kokea ap:n puheen huutona. Esim. oma mieheni pitää huutona vihaista äänensävyä, vaikka se olisi hiljainenkin.
Ja tämä tarkoittaa, että vaikka mikä olisi sun tunnetila, pitää vaan nielaista ja purra huulta ja sanoa mahdollisimman nätisti?
Mulla on yksi ex entinen mies juuri tämän vuoksi. Hänen tunneskaalansa oli aina tärkein, aina piti ajatella hänen tunteitaan, vaikka tapahtui mitä, mun oli oltava viilipytty ja säännösteltävä erittäin tarkasti sitä, miten itseäni ilmaisen.
Mä en kestänyt sitä enää. Se tuntui todella ahdistavalta, kontrolloivalta ja toisaalta siltä kuin olisin hänen vanhempi, jonka täytyy olla henkisesti koko ajan valmiina auttamaan häntä tunteen säätelyssä.
Onnea sulle, jos toi sulle käy ja noin haluat elää.
Vierailija kirjoitti:
"Riidellessä pitää näyttää tunteita. Muuten se ei ole mitään riitelyä."
Niinhän nämä mekastajat aina omaa huonoa käytöstään puolustelevat. Ikäänkuin heillä olisi oikeus määritellä mikä on oikeaa riitelyä vai ei. Minusta taas toisen huutaminen hiljaiseksi taas ei ole mitään riitelyä vaan pikemminkin sen välttelyä. Silloin ei tarvitse mahdollisesti kipeääkin aihetta varsinaisesti käsitellä ollenkaan, kunhan vain pitää riittävän kovaa ääntä että hautaa keskustelun alleen.
En sanonut, että pitää huutaa toinen hiljaiseksi. Se on ihan sinun oma tulkinta. Riidellessä pitää olla sen verran tunteita mukana, että se erottuu tavallisesta, rauhallisesta puheesta. Volyymikin saa vähän nousta, mutta ei tietenkään mitään älytöntä huutamista tarvitse olla. Sekään ei haittaa, jos se on sitä vain hetken. Sitten kun on purettu pahimmat tunteet ulos, voi alkaa keskustelemaan rakentavammin. Jos tuo purkautumisvaihe pakotetaan jättämään pois, ainakaan minulla ei tule riitelemisestä ja jälkipuinnista yhtään mitään, koska tulee heti tunne ettei toinen halua kuunnella. Asiat jää selvittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle huutaminen on henkistä väkivaltaa ja osoitat kuinka et kykene toimimaan kuten aikuiset.
AP:han ei tosin huutanut vaan rohkeni korottaa äänensä normaalin puheäänen tasolle kun olisi ilmeisesti puhua ihan vain vaimeasti kuiskaten.
Höpsis. Ap on valehteleva, selvästi väkivaltainen narsku
Mies voi kokea ap:n puheen huutona. Esim. oma mieheni pitää huutona vihaista äänensävyä, vaikka se olisi hiljainenkin.
No mitä sä teet silloin, kun olet vihainen? Mikä oikeus toisella on väittää, että sä huudat, kun sä et huuda, vaan olet vain vihainen jostain. Vai etkö sä saa teidän suhteessa koskaan olla vihainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Riidellessä pitää näyttää tunteita. Muuten se ei ole mitään riitelyä."
Niinhän nämä mekastajat aina omaa huonoa käytöstään puolustelevat. Ikäänkuin heillä olisi oikeus määritellä mikä on oikeaa riitelyä vai ei. Minusta taas toisen huutaminen hiljaiseksi taas ei ole mitään riitelyä vaan pikemminkin sen välttelyä. Silloin ei tarvitse mahdollisesti kipeääkin aihetta varsinaisesti käsitellä ollenkaan, kunhan vain pitää riittävän kovaa ääntä että hautaa keskustelun alleen.
En sanonut, että pitää huutaa toinen hiljaiseksi. Se on ihan sinun oma tulkinta. Riidellessä pitää olla sen verran tunteita mukana, että se erottuu tavallisesta, rauhallisesta puheesta. Volyymikin saa vähän nousta, mutta ei tietenkään mitään älytöntä huutamista tarvitse olla. Sekään ei haittaa, jos se on sitä vain hetken. Sitten kun on purettu pahimmat tunteet ulos, voi al
Pystytkö sä kuvittelemaan että osa meistä aikuisista kykenee riitelemäänkin ilman huutamista ja muuta ala-arvoista käytöstä? Vaikka sinä ja moni muu ette siihen kykene niin osa meistä oikeasti kykenee
Kun huuto kasvaa liian suureksi sanoma jää vain huutajalle. Mitä itse tekisit, jos sinulle huudettaisiin päin naamaa pysähtymättä kuulemaan olisiko sinulla jotain sanottavaa asiasta. Ilmeisesti se olisi sinulle ok?
Pystytkö sä kuvittelemaan että osa meistä aikuisista kykenee riitelemäänkin ilman huutamista ja muuta ala-arvoista käytöstä? Vaikka sinä ja moni muu ette siihen kykene niin osa meistä oikeasti kykenee
Totta kai ainakin minä pystyn. Mutta pystytkö sinä kuvittelemaan, että ihmisillä on erilaisia temperementteja? Että jotkut luonnostaan ovat vilkkaampia, elehtivät enemmän, puhuvat nopeammin/kiihtyneemmin, käyttävät terävämpää kieltä jne? Ja että nämä piirteet korostuvat, kun kyseessä on tunteikas tilanne, kuten riita?
Pystytkö kuvittelemaan, että tällöin kyse ei ole ala-arvoisesta käytöksestä, vaan toiselta vähättelystä ja kontrollin hamuamisesta, jos haluaa alkaa rajoittamaan toisen tunnetilaa tai itseilmaisua?
Vierailija kirjoitti:
Kun huuto kasvaa liian suureksi sanoma jää vain huutajalle. Mitä itse tekisit, jos sinulle huudettaisiin päin naamaa pysähtymättä kuulemaan olisiko sinulla jotain sanottavaa asiasta. Ilmeisesti se olisi sinulle ok?
Hiljenisin kokonaan. Sanoisin rauhallisella äänellä, että en ota tietenkään osaa keskusteluun ennen kuin huuto loppuu. Mutta missään tapauksessa en menisi tekemään väkivaltaisia, uhkaavia eleitä kuten kämmenten yhteen läppäisy tai nyrkin heristely toisen naaman edessä. Sinäkö sillä lailla huudon hiljentäisit?
Vierailija kirjoitti:
Kun huuto kasvaa liian suureksi sanoma jää vain huutajalle. Mitä itse tekisit, jos sinulle huudettaisiin päin naamaa pysähtymättä kuulemaan olisiko sinulla jotain sanottavaa asiasta. Ilmeisesti se olisi sinulle ok?
Ei naisilla mitään sanomaa ole. Nainen saa riidan aikaiseksi ihan mistä tahansa. Todellisuudessa nainen haluaa riidanhaastamisella vain huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Mies voi kokea ap:n puheen huutona. Esim. oma mieheni pitää huutona vihaista äänensävyä, vaikka se olisi hiljainenkin.
No mitä sä teet silloin, kun olet vihainen? Mikä oikeus toisella on väittää, että sä huudat, kun sä et huuda, vaan olet vain vihainen jostain. Vai etkö sä saa teidän suhteessa koskaan olla vihainen?
Saan kyllä olla vihainen. Hän on vain joskus todennut, että älä huuda tai viitannut puheeseeni sanalla huuto. Ihmettelin sitä, sillä äänenvoimakkuus oli ihan tavallinen. Sitten taas joissakin muissa tilanteissa äänenvoimakkuus on voinut olla kovempi, mutta se ei ole hänen mielestään ollut huutoa.
Eli sana huuto voi tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille, näköjään. Minulle se tarkoittaa kovaa ääntä, hänelle vihaista äänensävyä.
Kun huuto kasvaa liian suureksi sanoma jää vain huutajalle. Mitä itse tekisit, jos sinulle huudettaisiin päin naamaa pysähtymättä kuulemaan olisiko sinulla jotain sanottavaa asiasta. Ilmeisesti se olisi sinulle ok?
Saattaisin laittaa kädet korville tms. osoittaakseni, että nyt en kuuntele ja ei mene perille huuto. Lähtisin pois paikalta, vaikka ulos asti, jos tarve vaatii.
Missään tapauksessa en tekisi mitään väkivaltaisia eleitä, koska en ole väkivaltainen ihminen. En lähestyisi huutavaa ihmistä millään tavalla.
T: tervejärkinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani katsoisin suhteen päättyneeksi.
Kun ei saa huutaa? Good riddance!
Kyllä. Ja tämän sanon ihmisenä, joka ei huuda edes riidellessä. Huutaminen on ikävää. Mutta tuo ap:n kuvaama ele ei viittaa mihinkään muuhun kuin fyysiseen väkivaltaan ja sillä luodaan uhkaa ja osoitetaan toiselle alistamista. Sitä ei voi tulkita mitenkään muuten.
Joten todellakin suhde päättyis tasan tuohon hetkeen.
Ap:lle tiedoksi, että jatkoa seuraa. Älä jää odottamaan mitä ja koska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun huuto kasvaa liian suureksi sanoma jää vain huutajalle. Mitä itse tekisit, jos sinulle huudettaisiin päin naamaa pysähtymättä kuulemaan olisiko sinulla jotain sanottavaa asiasta. Ilmeisesti se olisi sinulle ok?
Hiljenisin kokonaan. Sanoisin rauhallisella äänellä, että en ota tietenkään osaa keskusteluun ennen kuin huuto loppuu. Mutta missään tapauksessa en menisi tekemään väkivaltaisia, uhkaavia eleitä kuten kämmenten yhteen läppäisy tai nyrkin heristely toisen naaman edessä. Sinäkö sillä lailla huudon hiljentäisit?
Miten sä pystyt ylipäätään puhumaan, jos toisen huuto ahdistaa? Ja miten saat äänesi kuuluviin, kun sanot, että otat osaa keskusteluun vasta sitten, kun huuto loppuu? Eihän huutaja kuule sinua oman huutonsa yli. Tilanne pitää siis jotenkin saada poikki, jotta pystyt tekemään tuon.
Vierailija kirjoitti:
Kun huuto kasvaa liian suureksi sanoma jää vain huutajalle. Mitä itse tekisit, jos sinulle huudettaisiin päin naamaa pysähtymättä kuulemaan olisiko sinulla jotain sanottavaa asiasta. Ilmeisesti se olisi sinulle ok?
Saattaisin laittaa kädet korville tms. osoittaakseni, että nyt en kuuntele ja ei mene perille huuto. Lähtisin pois paikalta, vaikka ulos asti, jos tarve vaatii.
Missään tapauksessa en tekisi mitään väkivaltaisia eleitä, koska en ole väkivaltainen ihminen. En lähestyisi huutavaa ihmistä millään tavalla.
T: tervejärkinen mies.
Vihainen ihminen raivostuu, jos toinen laittaa kädet korvilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle huutaminen on henkistä väkivaltaa ja osoitat kuinka et kykene toimimaan kuten aikuiset.
AP:han ei tosin huutanut vaan rohkeni korottaa äänensä normaalin puheäänen tasolle kun olisi ilmeisesti puhua ihan vain vaimeasti kuiskaten.
Liioittelet.
Saan kyllä olla vihainen. Hän on vain joskus todennut, että älä huuda tai viitannut puheeseeni sanalla huuto. Ihmettelin sitä, sillä äänenvoimakkuus oli ihan tavallinen. Sitten taas joissakin muissa tilanteissa äänenvoimakkuus on voinut olla kovempi, mutta se ei ole hänen mielestään ollut huutoa.
Eli sana huuto voi tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille, näköjään. Minulle se tarkoittaa kovaa ääntä, hänelle vihaista äänensävyä.
Etkö sä koe sitä ikävänä, että väitetään, että huudat, vaikka et niin tee? Ja miten siis saat vihaisuuttasi ilmaista? Sanomalla livertävällä äänellä, että nyt suututtaa?
Minä kokisin, että toinen koettaa nyt hiljentää minut, estää sanomasta sitä, mitä haluan sanoa, jos hän sanoisi, että älä huuda kun puhun ihan normaalilla äänellä. Suuttuisin kyllä vielä enemmän.
"Pystytkö sä kuvittelemaan että osa meistä aikuisista kykenee riitelemäänkin ilman huutamista ja muuta ala-arvoista käytöstä? Vaikka sinä ja moni muu ette siihen kykene niin osa meistä oikeasti kykenee"
Tietenkin kykenette. Mutta mikä siinä on että tuohon ominaisuuteen yhdistyy ilmeisen poikkeuksetta se että sitä omaa tapaa reagoida asioihin pidetään ainoana oikeana, ja kaikkien muiden tunnereaktiot ovat aina väärin. Eivät ikinä erilaisia, vaan aina vääriä. Tätä omaa ylemmyyttä tuodaan sitten esille joka käänteessä.
Miten muuten sen huudon saa loppumaan?