Koti koiralle 2026
Tuleeko muille kyyneleet silmiin? Koirathan kiintyy vahvasti ihmiseensä ja sitten tuolla joutuvat noin vain lähtemään uuden ihmisen matkaan. Toki ne sitten tottuu, kai?
Kommentit (26)
Niin ihanaa kun saavat hyvät kodin. Paras ohjelma.
Tänään taas näytetään kun joku parka Lyyti joutuu ensin luopumaan omasta kodistaan, sitten sen jälkeen vielä uudesta kodistaan jossa on kärsinyt jonkun aikaa, täysin vieraiden ihmisten ja koirien keskellä!
Koiria vain sellaisille ihmisille, joiden elämään koira 1000 % varmuudella sopii koko koiran elämän ajaksi!
Joo, hurtille koti mutta EI ihmisille, haistakaa...
Vierailija kirjoitti:
Tänään taas näytetään kun joku parka Lyyti joutuu ensin luopumaan omasta kodistaan, sitten sen jälkeen vielä uudesta kodistaan jossa on kärsinyt jonkun aikaa, täysin vieraiden ihmisten ja koirien keskellä!
Koiria vain sellaisille ihmisille, joiden elämään koira 1000 % varmuudella sopii koko koiran elämän ajaksi!
Sellaista ei ole, koska ihminen voi vaikka kuolla.
Ihmetyttää miten aiempi omistaja monesti pystyy vaan hymyilemään ja heiluttamaan uuteen kotiin lähtevälle koiralle. Itse pillittäisin silmät päästäni.
Koirat tottuvat todella nopeasti. Meille tuli todella arka koira, joka ensitapaamisella vapisi kuin haavanlehti, en tohtinut edes silittää kun oli niin peloissaan.
Koira tuli meille kolmelta iltapäivällä, ja iltayhdeksältä se käpertyi kylkeeni sohvalla. Siitä saakka kaikki on mennyt todella hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään taas näytetään kun joku parka Lyyti joutuu ensin luopumaan omasta kodistaan, sitten sen jälkeen vielä uudesta kodistaan jossa on kärsinyt jonkun aikaa, täysin vieraiden ihmisten ja koirien keskellä!
Koiria vain sellaisille ihmisille, joiden elämään koira 1000 % varmuudella sopii koko koiran elämän ajaksi!
Sellaista ei ole, koska ihminen voi vaikka kuolla.
Ei voi jos ei läträä litrakaupalla viinaa päivässä.
Amerikassa koirayhdistykset järjestävät tilaisuuksia joissa koirat saavat itse valita tulevan omistajansa. Tilassa on paljon ihmisiä, jotka haluavat lemmikin, joutuvat istumaan kädet sylissä, katsekontaktia välttäen. Koirat tuodaan yksitellen huoneeseen ja ne valitsevat itse kenet haluavat. Moni ihminen purskahtaa itkuun kun koira valitsee juuri hänet.
Lempiohjelma.
Harmittaa vain, että tuo lopun Mitä heille kuuluu nyt -osio on niin lyhyt. Olisi kiva kuulla enemmänkin kuulumisia. Ja usein ei avata lainkaan mistä johtui, jos yhteiselo koiran kanssa ei sujunutkaan.
Uusimmassa plussajaksosaa oli kaksi koiraa, jotka eivät lopulta päätyneetkään ohjelmassa nähdyn uuden omistajan luokse. Riina-chihumixin tapauksessa syy saattaa liittyä kodin kahteen chihupoikaan - kemiat ei kohdanneet? Taavi-paimenkoirapennun kohdalla ihmetytti mikä meni pieleen.
Ihminen luopuu piikille valmiista koirasta?
Vierailija kirjoitti:
Amerikassa koirayhdistykset järjestävät tilaisuuksia joissa koirat saavat itse valita tulevan omistajansa. Tilassa on paljon ihmisiä, jotka haluavat lemmikin, joutuvat istumaan kädet sylissä, katsekontaktia välttäen. Koirat tuodaan yksitellen huoneeseen ja ne valitsevat itse kenet haluavat. Moni ihminen purskahtaa itkuun kun koira valitsee juuri hänet.
Jos jotain reelsejä katsot, ne on AI ainakin suurinosa.
Ja toisekseen olisi ihan hiton huono antaa koiran valita. Se bordercolliemix, joka on alunperin tullut yhdistykselle tms. etsimään superaktiivista kotia, voi valita sen ihmisen, joka on kaikista laiskin.
Tulipa tästä viimeisestä plussajaksosta mieleen , voiko koira olla kaksikielinen. Uusi perhe puhuu Ruotsia, tähän mennessä on käskytetty suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa tästä viimeisestä plussajaksosta mieleen , voiko koira olla kaksikielinen. Uusi perhe puhuu Ruotsia, tähän mennessä on käskytetty suomeksi.
Oppiihan ulkomailta tulleet rescue koiratkin. Koira ei ymmärrä sanoja vaan äänenpainoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa tästä viimeisestä plussajaksosta mieleen , voiko koira olla kaksikielinen. Uusi perhe puhuu Ruotsia, tähän mennessä on käskytetty suomeksi.
Oppiihan ulkomailta tulleet rescue koiratkin. Koira ei ymmärrä sanoja vaan äänenpainoja.
Koira voi oppia noin yli 1000 ihmniskielen sanaa. Toki ensin oppii sen milloin ihminen käyttää minkäkinlaisia äänenpainoja.
Vierailija kirjoitti:
Lempiohjelma.
Harmittaa vain, että tuo lopun Mitä heille kuuluu nyt -osio on niin lyhyt. Olisi kiva kuulla enemmänkin kuulumisia. Ja usein ei avata lainkaan mistä johtui, jos yhteiselo koiran kanssa ei sujunutkaan.
Uusimmassa plussajaksosaa oli kaksi koiraa, jotka eivät lopulta päätyneetkään ohjelmassa nähdyn uuden omistajan luokse. Riina-chihumixin tapauksessa syy saattaa liittyä kodin kahteen chihupoikaan - kemiat ei kohdanneet? Taavi-paimenkoirapennun kohdalla ihmetytti mikä meni pieleen.
Mua jäi kanssa ihmetyttämään Taavi. Olis kiva tietää millainen oli kotioloissa? Nythän se oli hyvin rauhallisen oloinen pentu uudessa tilanteessa. Mul on itsellä aktiivinen keskikokoinen pentu ja meno on ollut hyvinkin reipasta.
Taavi oli kuitenkin hyvin kontaktissa ja osasi rauhoittua. Toki uudessa tilanteessa pentu on yleensä rauhallisempi, kuin kotiuduttuaan. Jäi vaan mietityttämään miksi ihmeessä se ei löydä kotia?
Jäin kanssa miettimään, että mikä Taaville tuli kun ei sopeutunut. Äiti ja tyttökin olivat niin ihania tyyppejä.
Pennussa on hommaa paljon. Taavi oli suloinen, mutta varmaan vilkkaus pääsi kuitenkin yllättämään. Ja ehkä ei myös sopeutunut olemaan yksin. Haukkunut vaikka kotiin jäädessään. Saisivat vielä seurata ja näyttää mihin meni lopulta 🤓.
Kun menivät tutustumaan Taaviin, tuli itselle mieleen heidän käytöksestä, että odottivatko tämän olevan ns. valmis paketti. Pyysivät esim useasti "anna tassu", vaikka koira ei selvästikään tiennyt mitä käsky merkitsee. Voi tulla yllätyksenä, miten paljon energiaa aktiivisella paimenpennulla voi olla, ja jos ei saa tarpeensi aktivointia, keksii sitä itse riekkumalla, tuhoamalla ym.
Taavi oli nimenomaan valittu ulkonäkö edellä ja arvasin heti ettei homma toimi, myöskin sen Taavin hoitokodin nainen oli punoittavine poskineen sen näköinen kun katsoi sitä touhua ja koiran hyppyyttämistä ja riehumiseen kannustamista että tuosta ei tule yhtään mitään.
Kyllähän nuo aina itkettää, mutta enemmän sen omistajan puolesta, joka joutuu koirasta luopumaan. Ja sitten uuden perheen puolesta itken myös, ja koiran puolesta, kun koiralle löytyi hyvä koti ja uusi perhe saa ihanan koiran.