Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset tahtovat yhä useammin, että heidän läheisensä HAUDATAAN ilman minkäänlaista siunaus- tai muistotilaisuutta.
16.01.2026 |
Se on hienoa.
Turha siitä poismenosta on mitään suurta numeroa tehdä.
HS: "kasvava länsimainen ilmiö, joka näkyy myös Ruotsissa ja Britanniassa".
Mitäs sä toivot sun hautajaisista?????
Säkin voit poistua tästä maailmasta vaikka jo HUOMENNA (tuki sun tuhkat sitten miljardien vuosien kuluttua - maapallon jo hävittyä laajenevan auringon paahteessa - on tähtipölynä universumissa.
Kommentit (95)
Agnostikkona koen kyllä aina hautajaiset jotenkin arvokkaina tilaisuuksina. On mukava kun vainajan tuttavat, ystävät ja omaiset kokoontuvat saattamaan ns viimeiselle matkalle. Muistelemaan yhdessä vainajan elämää. Jotenkin kylmän välinpitämättömältä tuntuu ajatus, että paiskataan vaan tuokin raato monttuun mahdollisimman halvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset eivät ole kuollutta varten, vaan hautajaisseurueelle. Anoppi haudattiin oman (ainoan) poikansa toiveesta hyvin vaatimattomasti - kirkossa kuitenkin. Paikalla poika, lapsenlapset (2) ja miniä. Poika ei halunnut ketään sukua kutsuttavan. Halvin arkku, tuhkaus ja uurna yhteishautaan ilman muistokilpeä. Joku puolisukulainen ihmetteli, miksi ei lehdessä ilmoitusta. Ei todellakaan niillä hinnoilla!
Ehkä sekin olisi halunnut mukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, Helsingin Sanomissa oli aiheesta tänään juttu:
"Kolumni| Osa omaisista ei enää halua järjestää kuolleelle läheiselleen minkäänlaista jäähyväistilaisuutta."
Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina kertoi pyhäinpäivänä Helsingin Sanomissa ihmisten tahtovan yhä useammin, että heidän läheisensä haudataan ilman minkäänlaista siunaus- tai muistotilaisuutta"
Luultavasti osasyynä on kirkon kalliit maksut ja kalliit muistotilaisuuden kustannukset.
Kirkon kalliit maksut?
Vähimmilläänhän se on vain haudan kaivaminen.
Siunaus on ilmainen.
Kiveä ei ole pakko ostaa.
Muistotilaisuutta ei ole pakko järjestää. Ne ei siis ole mitään pakollisia kirkon kalliita maksuja.
Enemmän siinä maksaa hautaustoimistojen palvelujen hinnat. Ne on järkyn isoja. Seurakunta ei niitä määrittele.
Vierailija kirjoitti:
En halua mitään sirkusta. Samaa vaativat vamhempani kohdallaan ja näin tahtoi myös veljeni. Näin myös toimittiin.
Outoa olla vaatimatta sirkusta, mulle on aina ollut itsestään selvää ettei hautajaiset/siunaustilaisuus ole sirkus. Enkä koskaan ole ollut hautajaisissa missä pelleillään, roikutaan trapetsilla, pidetään älämölöä ja väki käyttäytyy kuin sirkuksessa.
Vanhempani tulivat evakkoina Karjalasta. Siellä mm saattoväki kokoontui ulkona avoimen arkun ääreen valokuvaa varten. Kuolema oli osa elämää. Tänä päivänä jonkinasteinen suuntaus on lakaista se maton alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan polttohautauksen ja tuhkat taivaan tuuliin. Ystävien kesken pizzaa ja italialaista olutta. Mies tietää tämän. Missään nimessä en halua mitään hautakiveä tai muistopaalua.
En tiedä teistä, mutta joka ikiset hautajaiset, joihin olen osallistunut, on olleet kiusalliset ja ahdistavat. Ja syynä ei ole ollut vainajan kuolemasta aiheutunut suru, vaan muut sukulaiset, kaikki ne jännitteet jotka tulee siellä "pakollisesti" naaman eteen jne. Totta kai tällaisten hautajaisten järjestäminenkin on työlästä ja kallista. Joten en ihmettele jos ihmiset jättää yksinkertaisesti hautajaiset pois kuvioista. Mitä se vainaja niistä enää tietää? Ei mitään. Kaikki ei jaksa lähteä avaamaan vanhoja haavoja sukulaisten kanssa. Se on se todellinen syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluaisin sellaisen lakatun puuarkun, ovat mielestäni kauniimman näköisiä kuin ne ankeat valkoiset. Musiikiksi Järnefeltin Kehtolaulu ja jotain vastaavaa, kukiksi vaikka syreenejä jos sattuu olemaan alkukesä, vaatteiden ei tarvitse olla mustat tai edes tummat. Mielestäni omaiset voi muuten päättää kaikesta.
Hommasin jo pienen hautakiven siinä lukee valmiiksi.
XX
Syntyi,
eli ja
kuoli.
Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautajaiset maksaa älyttömästi ja ovat harvoin vainajan näköiset. Palapaistia ja rimmaavia muistovärssyjä.
En halua.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin sellaisen lakatun puuarkun, ovat mielestäni kauniimman näköisiä kuin ne ankeat valkoiset. Musiikiksi Järnefeltin Kehtolaulu ja jotain vastaavaa, kukiksi vaikka syreenejä jos sattuu olemaan alkukesä, vaatteiden ei tarvitse olla mustat tai edes tummat. Mielestäni omaiset voi muuten päättää kaikesta.
Ai niin ja tuhkaus toki, uurna saisi olla joku kaunis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmekö tuo kaikki maksaa. Siunaus koska olen kristitty, halpa syntyä kallista kuolla.
Minun toiveeni on: kylmästä lämpimään ilman välivaiheita. Eli kylmiöstä krematorioon. Olen toiveeni esittänyt läheisilleni. Hybästelyhetken voivat halutessaan pitää avoimen tai suljetun arkun äärellä kuolinpaikasta riippuen joko sairaalan/terveyskeskuksen kappelissa tai krematorion vainajan näyttötilassa (meillä päin tosi kaunis tila). Mutta läheiseni tuntien pitävät varmaan keskenään jonkun ruokailu-kahvihetken, ja siellä soi Bruce Springsteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt järjellä ajattelee, niin ihan turhaahan ne on. Pappi pölöttää jotain aikansa, ei kiinnosta kuin korkeintaan tosiuskovaista omaista. Tapakristityille, uskonnnottomille ja vainajalle itselleen ihan yks hailee.
Itse sanoin vanhemmilleni hyvästit siinä vaiheessa kun ne oli laitettu arkkuun, hetken hiljaisuus, ruusu mukaan ja kansi kiinni.
Mun tapakristityt ja uskonnottamat läheiseni/omaiseni kunnioittivat vanhempaani tulemalla hautajaisiin ja siunaustilaisuuteen. Ja tykkäsivät papin puheesta (joka oli oikeasti hyvä), muistopuheista, musiikista ja kaikenlaisesta toimittelusta. Ei se tilaisuus ollut heille yks ja sama hailee. Joten jos sulle jokin asia ei merkitse mitään niin yksinkertaisen ihmisen merkki vääntää se yleistykseksi ettei ketään.
Kyse on nimenomaan vainajan muiston kunnioittamisesta. En minäkään kuulu mihinkään kirkkokuntaan, mutta en näe mitään pahaa luterilaisessa tavassa siunata vainaja ja saattaa hänet ns haudan lepoon. Jotenkin hieman lapselliselta uholta kuulostaa nuo "mun raadon voi heittää vaikka jätesäkissä roskikseen". Ikään kuin ihmisellä ei olisikaan ollut minkäänlaista ihmisarvoa.
Keskustelun otsikosta voisi huomauttaa, että siinä, millä tavalla ihmiset haluavat heidän läheisensä haudattavan, ei pitäisi olla ongelmaa, jos se noudattaa sitä, mitä vainaja oli eläessään tahtonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua mitään sirkusta. Samaa vaativat vamhempani kohdallaan ja näin tahtoi myös veljeni. Näin myös toimittiin.
Outoa olla vaatimatta sirkusta, mulle on aina ollut itsestään selvää ettei hautajaiset/siunaustilaisuus ole sirkus. Enkä koskaan ole ollut hautajaisissa missä pelleillään, roikutaan trapetsilla, pidetään älämölöä ja väki käyttäytyy kuin sirkuksessa.
Kuvittelet varmaan olleesi kovinkin nokkela? Lähinnä rasittava tosikko. Luultavasti myös hieman narsistinen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä teistä, mutta joka ikiset hautajaiset, joihin olen osallistunut, on olleet kiusalliset ja ahdistavat. Ja syynä ei ole ollut vainajan kuolemasta aiheutunut suru, vaan muut sukulaiset, kaikki ne jännitteet jotka tulee siellä "pakollisesti" naaman eteen jne. Totta kai tällaisten hautajaisten järjestäminenkin on työlästä ja kallista. Joten en ihmettele jos ihmiset jättää yksinkertaisesti hautajaiset pois kuvioista. Mitä se vainaja niistä enää tietää? Ei mitään. Kaikki ei jaksa lähteä avaamaan vanhoja haavoja sukulaisten kanssa. Se on se todellinen syy.
Sulla nyt outoa sukua/läheisiä/tuttuja on jos kaikilla on keskenään jotain jännitteitä. Oikeesti, aloin kyllä miettiä että aikas ankeaa ja kummallista on sun lähipiiri.
Äidilleni oli siunaustilaisuus vaikka ei kirkkoon kuulunut. Pappi keskusteli etukäteen puheesta kanssani. Muistotilaisuutta en järjestänyt Koronan takia. Hautajaisiin tuli vähemmän porukkaa kuin mitä tavallisissa oloissa olisi tullut. Sain toteutettua äitini toiveen, pääsi vanhempiensa ja 2 veljensä viereen. Olen huomannut, että kuolinilmoitusta ei enää automaattisesti laiteta. Ennen se oli melkein "pakollinen" , etenkin ennen 2000-lukua.
Hautajaiset on hyvä tilaisuus kutsua paikalle sukulaisia, joita ei ole pitkään aikaan nähnyt. Paitsi edellisissä hautajaisissa.
Mulla vanhemmat ovat toivoneet ettei erityisiä hautajaisia. Eipä niihin ketään tulisikaan kun heidän sisaruksensa ovat pitkin poikin maata ja maailmaa ja vielä vanhempia ja huonompikuntoisia.