Ihmiset tahtovat yhä useammin, että heidän läheisensä HAUDATAAN ilman minkäänlaista siunaus- tai muistotilaisuutta.

Jos nyt järjellä ajattelee, niin ihan turhaahan ne on. Pappi pölöttää jotain aikansa, ei kiinnosta kuin korkeintaan tosiuskovaista omaista. Tapakristityille, uskonnnottomille ja vainajalle itselleen ihan yks hailee.

Itse sanoin vanhemmilleni hyvästit siinä vaiheessa kun ne oli laitettu arkkuun, hetken hiljaisuus, ruusu mukaan ja kansi kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on outoa nykyisin. Vainajalle tulee järjestää siunaus- ja muistotilaisuus. 

 

Ovatko ihmiset pihejä vai mistä on kyse?  

Vainajat on usein vähävaraisia 

En halua mitään sirkusta. Samaa vaativat vamhempani kohdallaan ja näin tahtoi myös veljeni. Näin myös toimittiin.

Siunaus ja rukous kuuluu kaikille, tosiuskovaiselta papilta, ei leipäpappi.

En ole vielä hautaustestamenttia tehnyt, mutta harkinnassa on.  Minä tulen haluamaan niin, että minut viedään krematorioon ja ilman mitään seremonioita ja papin saarnoja vaikka ev.lut. seurakuntaan kuulunkin (ainakin vielä), sillä ilman pappia olen tähän maailmaan saapunut joten voin ilman pappia täältä myös poistua.  Omaiset voivat sitten keskenään laskea uurnani joko vanhempieni tai isovanhempieni hautaan, niin ettei tarvitse erikseen tuhlata rahaa hautapaikkaankaan.

Ymmärrän jos vainajan kuolinpesä on esimerkiksi varaton, tai on joku muu syy miksi ei haluta minkäänlaisia tilaisuuksia. Esimerkiksi jos se kuollut on ollut läheisilleen tosi habkala tyyppi. Vaikeaa näitä on ulkopuolisena arvostella, kun ei voi tietää perheen ihmissuhteista, tai että mitä siellä on tapahtunut.

Omassa perheessä ja suvussa on yleensä ollut jonkinlainen siunaus- ja muistotilaisuus. Kun kolme perheenjäsentä kuoli tapaturmaisesti, järjestettiin kaikille yhteiset hautajaiset. Se tuntui silloin tärkeältä, vaikka tapahtuneesta oli kuukausia. Oli tärkeää valita musiikki, kukat ja sellaiset, että kaikki olisi mahdollisimman mielekästä.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt järjellä ajattelee, niin ihan turhaahan ne on. Pappi pölöttää jotain aikansa, ei kiinnosta kuin korkeintaan tosiuskovaista omaista. Tapakristityille, uskonnnottomille ja vainajalle itselleen ihan yks hailee.

Itse sanoin vanhemmilleni hyvästit siinä vaiheessa kun ne oli laitettu arkkuun, hetken hiljaisuus, ruusu mukaan ja kansi kiinni. 

Puolisoni tapauksessa pappi puhui juuri niitä asioita, joista oli edeltävästi keskusteltu, ei ns jeesustellut. Kyseessä oli naispappi, häntä hyvillä mielin muistelen.

Ruumiin olen testamentannut opetuskäyttöön ja tuhkan sijoittamisen ohjeistanut testamentissa. Olen kieltänyt uskonnollisen sisällön liittyen kuolemaani. Jos haluavat juhlia ja muistella, sen kun, mutta en erikseen kannusta.

Vierailija kirjoitti:

Niin, Helsingin Sanomissa oli aiheesta tänään juttu:

 

"Kolumni| Osa omaisista ei enää halua järjestää kuolleelle läheiselleen minkäänlaista jäähyväistilaisuutta."

Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina kertoi pyhäinpäivänä Helsingin Sanomissa ihmisten tahtovan yhä useammin, että heidän läheisensä haudataan ilman minkäänlaista siunaus- tai muistotilaisuutta"

 

Aika jännä siinä mielessä, että 'tuntemattomat', yksinäiset vainajat haudataan aina papin siunauksella, ja tilaisuuteen osallistuu edes joku srk:n puolesta sekä usein vapaaehtoisia saattoihmisiä.

Ja tätä pidetään "kolkkona"; henkilöllä ei ketään omaisia tai ystäviä saattamassa.

 

Sen sijaan perhettä ja sukua omaavat jäävät ilman siunaustilaisuutta, kun sellaista ei haluta. Tai ei viitsitä järjestää; on se niin hankalaa sovittaa aikatauluja, tulee ylimääräistä vaivaa ja kuluja.  O tempora, o mores.

 

 

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä hautaustestamenttia tehnyt, mutta harkinnassa on.  Minä tulen haluamaan niin, että minut viedään krematorioon ja ilman mitään seremonioita ja papin saarnoja vaikka ev.lut. seurakuntaan kuulunkin (ainakin vielä), sillä ilman pappia olen tähän maailmaan saapunut joten voin ilman pappia täältä myös poistua.  Omaiset voivat sitten keskenään laskea uurnani joko vanhempieni tai isovanhempieni hautaan, niin ettei tarvitse erikseen tuhlata rahaa hautapaikkaankaan.

Hautapaikka maksaa tasan saman verran, oli se sitten sukuhaudassa tai uudessa haudassa. Maksussa maksetaan siitä että kuoppa kaivetaan ja täytetään sekä hauta siistitään hautauksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset humputukset maksavat. Edullisinta olisi vain dumpata ruumis kuoppaan sellaisenaan ja lykkiä mullat päälle.

Miettikää kuinka monta tuhatta euroa siinä säästäisi? Kaikki hautaamiseen käytetyt rahat ovat heti pois perinnöstä.

Ja kun itse saat tämän perinnön niin käytät sen johonkin mitä et koskaan kuollessasi saa mukaan. Hyöty? 

Varattoman vainajan hautaan saattamisessa apuun tulee sosiaalitoimi, ihan vaan tiedoksi.

Minulla on kuollut 3 perheenjäsentä viimeisen 4 vuoden aikana. Äiti, veli ja mummo. En tajua tuota, että hautajaisista olisi muka jotain hyötyä omaisille. Minä olen kokenut nuo kaikki valtavan ahdistavina, ja niiden ajatteleminen ahdistaa edelleen. Erityisesti vajaa kolmikymppisenä kuolleen veljeni hautajaisissa kaikki osallistujat olivat lähinnä shokissa, ja luulen että hautajaisista jäi vain traumoja kaikille. Onneksi tajusin olla ottamatta lastani mukaan sinne.

Minä en kuulu kirkkoon, joten mitään siunaustilaisuutta ei tule. Tuhkat haluan siroteltavaksi mereen. En halua mitään haudan hoitamista kenenkään riesaksi. Jos haluavat pitää jonkun muistotilaisuuden, niin pitäkööt, mutta ei haittaa jos jättävät senkin väliin. Hyvästeiksi riittää se tuhkien sirottelu.

Tuo on hyvin usein edesmenneen oma tahto eikä siinä ole mitään pahaa tai väärää. Muutenkin on ainoastaan järkevää muistaa läheisiä ihmisiä jo silloin kun he ovat elossa eikä vasta sitten erillisessä muistotilaisuudessa kun he ovat kuolleet.

Mikään ei myöskään estä muistamasta edesmennyttä vaikka päivittäin vaikkei mitään muistotilaisuutta olekaan.

Tuo teatraalisuus on aika mennyttä maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt järjellä ajattelee, niin ihan turhaahan ne on. Pappi pölöttää jotain aikansa, ei kiinnosta kuin korkeintaan tosiuskovaista omaista. Tapakristityille, uskonnnottomille ja vainajalle itselleen ihan yks hailee.

Itse sanoin vanhemmilleni hyvästit siinä vaiheessa kun ne oli laitettu arkkuun, hetken hiljaisuus, ruusu mukaan ja kansi kiinni. 

Mun tapakristityt ja uskonnottamat läheiseni/omaiseni kunnioittivat vanhempaani tulemalla hautajaisiin ja siunaustilaisuuteen. Ja tykkäsivät papin puheesta (joka oli oikeasti hyvä), muistopuheista, musiikista ja kaikenlaisesta toimittelusta. Ei se tilaisuus ollut heille yks ja sama hailee. Joten jos sulle jokin asia ei merkitse mitään niin yksinkertaisen ihmisen merkki vääntää se yleistykseksi ettei ketään.

Vierailija kirjoitti:

Varattoman vainajan hautaan saattamisessa apuun tulee sosiaalitoimi, ihan vaan tiedoksi.

Sosiaalitoimi kustantaa vain halvimman arkun ja hautapaikan ja muut haövimmat välttämättömyydet, ei mitään muita kuluja.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt järjellä ajattelee, niin ihan turhaahan ne on. Pappi pölöttää jotain aikansa, ei kiinnosta kuin korkeintaan tosiuskovaista omaista. Tapakristityille, uskonnnottomille ja vainajalle itselleen ihan yks hailee.

Itse sanoin vanhemmilleni hyvästit siinä vaiheessa kun ne oli laitettu arkkuun, hetken hiljaisuus, ruusu mukaan ja kansi kiinni. 

Jos järjellä ajattelee niin turha sitä on surrakin ketään, tai ikävöidä. Ei se ihmistä takaisin tuo. Ja järjellä ajateltuna oikeastaan suuri osa elämän tapahtumista on turhaa, mitä niitä tekemään. Koska ei järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin että kuoleman jälkeen viedään ongelmajätelaitokselle niin silloin minusta olisi ainakin hetkellisesti hyötyä.

 

Netistä löytyy kaavakkeita, joilla voit lahjoittaa ruumiisi yliopiston anatomian laitokselle. Tutkittuaan tuhkaavat sinut ja lähettävät uurnan antamaasi osoitteeseen. Jotenkin tuohon tapaan toimii. Itse olen tehnyt tuon anomuksen.

Hautajaiset eivät ole kuollutta varten, vaan hautajaisseurueelle. Anoppi haudattiin oman (ainoan) poikansa toiveesta hyvin vaatimattomasti - kirkossa kuitenkin. Paikalla poika, lapsenlapset (2) ja miniä. Poika ei halunnut ketään sukua kutsuttavan. Halvin arkku, tuhkaus ja uurna yhteishautaan ilman muistokilpeä. Joku puolisukulainen ihmetteli, miksi ei lehdessä ilmoitusta. Ei todellakaan niillä hinnoilla!

Juu, kun poltettu niin maahan suuremmitta seremonioitta ja omaisille ja parhaille tutuille  pikku kekkerit joissa hauska jatsiaa ja viiniä riittävästi. Eiks jee.