1,5 milj. €:n omaisuus ei tuota riittävästi elääkseni vain sen tuotoilla, miten fiksaisin sitä?

En ole luonteeltani spekuloija, Tulikivi ja Bitcoin saavat puolestani olla. BC on vielä liian volatiili, että kelpaisi dollarin korvaajaksi. Kultaa minulla on ap:n tapaan iso osuus, enkä aio luopua. Trump on taas käynnistänyt painokoneen ja inflaatiota on tiedossa. Sijoittaminen on muuttunut minulla keski-ikäisellä enemmänkin inflaation torjumiseksi. Varat eivät ole ikinä täysin suojassa missään, ymmärrän jo, että sellainen ajatus on illuusiota.

Elämme huomiotaloudessa. Guruja ja vinkkejä riittää, huomiosta he saavat rahansa. On tärkeä tunnistaa itsestään, onko treidaaja, spekuloija vai pitkän linjan sijoittaja. Minulla on eläkeikään 15 vuotta, horisonttia vielä on ja suljen kaiken taustamelun ja paniikinlietsomisen taka-alalle. Pörssi heilahtelee, kuuluu pelin luonteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Ap, mistä sinun mielestäsi johtuu se, että suuri osa sijoitusasiantuntijoista ei ole Hikipään kanssa samaa mieltä rahajärjestelmän romahtamisesta lähitulevaisuudessa? Jos merkit siitä ovat täysin selvät, niin eikö luulisi enemmistön tai ainakin hyvin merkittävän osan asiantuntijoista tulleen samaan käsitykseen?

Voi olla, että Hikipään käsitys on oikea, mutta minusta se, että suurin osa asiantuntijoista ei ole samaa mieltä, kertoo kultasijoituksiin liittyvästä suuresta riskistä. Mutta vielä suurempana riskinä näen sijoitusten siirtämisen fyysisestä kullasta kultakaivosyhtiöiden osakkeisiin. Fyysinen kulta tuskin menettää arvoaan täysin (vaikka voikin menettää siitä suurimman osan), mutta kultakaivosyhtiöiden osakkeet voivat mennä täysin arvottomiksi.

Minun käsitykseni mukaan siksi eivät ole samaa mieltä, että eivät ole ottaneet selvää asioista yhtä syvältä kuin hän. Hikipäänhän mukaan olisi makrotaloudelle epäedullista, jos kaikki ihmiset tietäisivät rahasta sen, mitä hän rahavalmennuksessaan käy läpi. Ja että ekonomistit, jotka koulutetaan kauppakorkeassa koulutetaan laulamaan näitä keskuspankkien ja nykyisen rahajärjestelmän lauluja. 

Hikipää sanoo valmennuksessaan, että jos keskuspankit sanoisivat ääneen niitä asioita, joista hän valmennuksessaan puhuu, ja jotka keskuspankitkin aivan hyvin tietävät (osa valmennuksen materiaaleistahan on suoraa keskuspankkien, esim FEDin sivuilta), niin markkinat menisivät samantien täyteen kaaokseen, eivätkä keskuspankit tietenkään halua tätä. 

Hikipään mukaan keskuspankit puhuvat ihan tahallaan vain rauhoittavaa jargonia, vaikka olisivat ns. väärässäkin, ihan vain markkinoiden rauhallisina pysymisen takia, eivätkä suinkaan sano sitä, mikä on nykyisen rahajärjestelmämme vääjäämätön, matematiikasta johtuva totuus ja lopputulos. Eli se, että rahaa on lopulta pakko painaa ihan liikaa. 

Sain ainakin itse valmennuksesta sen käsityksen, että ekonomistit ovat nykyisen rahajärjestelmän vähän yksinkertaisia lampaita, joista suurin osa ei ole kaivanut ns. kulissien tai pinnan alle, enkä tarkoita nyt minkään salaliittoteorioitten esittämistä sinänsä, vaan aidosti sitä tietoa, joka on totuus, mutta EI VASTAA sitä, mitä yleisölle ja kauppakorkeaopiskelijoille kerrotaan ja opetetaan rahasta ja taloudesta tällä hetkellä. Koska on nykyiselle rahajärjestelmälle edullista, että ihmiset luottavat siihen. Ja niinhän siihen voi vielä toistaiseksi ns. luottaakin. Se vain, että liika luottamus estää tajuamasta, että there is more ja muutakin on tulossa ja varautumaan siihen. 

Jossain vaiheessa ihmiset eivät enää luota nykyiseen rahajärjestelmään, ilmeisesti liikaa nousevan inflaation takia ja silloin se rahajärjestelmä varmaan vaihdetaankin.

ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mistä sinun mielestäsi johtuu se, että suuri osa sijoitusasiantuntijoista ei ole Hikipään kanssa samaa mieltä rahajärjestelmän romahtamisesta lähitulevaisuudessa? Jos merkit siitä ovat täysin selvät, niin eikö luulisi enemmistön tai ainakin hyvin merkittävän osan asiantuntijoista tulleen samaan käsitykseen?

Voi olla, että Hikipään käsitys on oikea, mutta minusta se, että suurin osa asiantuntijoista ei ole samaa mieltä, kertoo kultasijoituksiin liittyvästä suuresta riskistä. Mutta vielä suurempana riskinä näen sijoitusten siirtämisen fyysisestä kullasta kultakaivosyhtiöiden osakkeisiin. Fyysinen kulta tuskin menettää arvoaan täysin (vaikka voikin menettää siitä suurimman osan), mutta kultakaivosyhtiöiden osakkeet voivat mennä täysin arvottomiksi.

 

Minun käsitykseni mukaan siksi eivät ole samaa mieltä, että eivät ole ottaneet selvää asioista

Tähän on pakko kertoa hauska esimerkki tapauksesta, kun etsin perinnönsaantini alkuaikoina sijoituksille (osalle niistä) hyvää kotia. Lopulta lupaavimmalta näytti sellainen erikoissijoitusrahasto kuin Aristoi. Kävin keskusteluja heidän kanssaan ja esitin teesejäni kullasta, jotka olin jo oppinut noista Hikipään valmennuksista siihen mennessä. Kerroin myös epäilyni rahajärjestelmän loppuvaiheen haasteista ja että miten tässä enää uskaltaa luottaa USAn osakemarkkinaan (jossa Aristoin salkku pääosin on). 

He eivät yllätyksekseni tyrmänneet ajatuksiani vaan kuuntelivat niitä kiinnostuneina. Pidin sijoituksiani Aristoissa 4,5 vuotta. Sinä aikana salkku teki 11% tuoton, joka oli pettymys odotuksiin nähden, ei toki muuten. 

Mutt olen muutaman kerran miettinyt, että mitäköhän he ovat myöhemmin ajattelleet newbiestä, joka ilman minkäänlaista kauppatieteellistä koulutusta tulee heille ihmettelemään, että "eikö mun kannattaisi pistää kaikkea kultaan?"? :D

Aristoin rahasto ehti ostaa jotain kulta-etf:iä sinä aikana, kun olin siinä mukana, (eikä heillä ollut siihen mennessä ollut sijoituksissaan kultaa missään muodossa) ja siinä vaiheessa, kun lähdin heiltä, mun kultasalkku oli samassa ajassa kehittynyt jotain 60% heidän 11%:aan vastaan. Sittemmin tietysti vielä enemmän. 

Oon miettinyt, että ehkä he ainakin tsekkasivat ne Hikipään videot! 

ap

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa ihmiset eivät enää luota nykyiseen rahajärjestelmään, ilmeisesti liikaa nousevan inflaation takia ja silloin se rahajärjestelmä varmaan vaihdetaankin.

ap 

 

Inflaatio on suoraan köyhän taskusta varastamista, mutta miten valtiot pystyvät muuten pienentämään velkojansa? Harmittaa, että tavallisen keskiluokkaisen ihmisen mahdollisuus ostaa esim. koti karkaa yhä kauemmas haaveisiin. Rikkaat ostavat kaiken ja muille jää vain maksajan osa. Vaikka itselläni on asiat kunnossa (minäkin olen saanut perintöä ja sen turvin nostanut itseni, ennen sitä osakesalkun arvo oli vain 250k eli käytännössä yhtä tyhjän kanssa), en halua luokkayhteiskuntaa.

 

Jossain vaiheessa ihmiset eivät enää luota nykyiseen rahajärjestelmään, ilmeisesti liikaa nousevan inflaation takia ja silloin se rahajärjestelmä varmaan vaihdetaankin.

ap 

Inflaatio on suoraan köyhän taskusta varastamista, mutta miten valtiot pystyvät muuten pienentämään velkojansa? Harmittaa, että tavallisen keskiluokkaisen ihmisen mahdollisuus ostaa esim. koti karkaa yhä kauemmas haaveisiin. Rikkaat ostavat kaiken ja muille jää vain maksajan osa. Vaikka itselläni on asiat kunnossa (minäkin olen saanut perintöä ja sen turvin nostanut itseni, ennen sitä osakesalkun arvo oli vain 250k eli käytännössä yhtä tyhjän kanssa), en halua luokkayhteiskuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa varallisuudesta kiinni tuottamattomassa fyysisessä omaisuudessa, niin mistä ajattelit tosiaan nostaa sen 60 000 e/vuosi? Enemmän pitäisi olla kunnolla tuottavia rahastoja ja osakkeita, tätä pitäisi miettiä jo siinä vaiheessa kun rakentelee sitä salkkua.

Aika moni rakentelee salkkua huoneistoista lähtien, koska niihin saa paremmin velkavipua.

Minä olen tehnyt molempia. Tavallaan asuntojen kanssa sijoittaminen tapahtuu ikään kuin ylhäältä alas: ensin ostaa rysäytetään arvokas asunto, johon otetaan iso laina, ja sitten pikku hiljaa säästellään sitä lainaa sieltä pois. Siinä puuhassa saa merkittävää vetoapua siitä, että on jo sitä omaisuuttakin, eli vuokratuotto huolentii aika pitkälle siitä lainasta. Hassua kyllä asuntosijoittaminen on raskaimmillaan siinä kohtaa, kun laina on melkein maksettu. Lyhennyksiä pitää edelleen maksaa, mutta koska korkomenoa ei juuri ole, verot ovat kovat. Ainakaan itselläni vuokratulo ei kata kaikkia menoja tuossa kohtaa, siis lyhennystä, korkoa, vastiketta ja veroja. Osa pitää maksaa muista tuloista.

Rahastosalkun kanssa taas lähdetään alhaalta ylös. Alussa summa on ihan mitätön, mutta pikku hiljaa sijoitettua rahaa kertyy ja sijoitukset alkavat kasvaa sen kokoisiksi, että tuotoillakin on merkitystä. Alussahan on aika samantekevää, vaikka sijoitukset kaksinkertaistuisivat, kun tonnista kahteen tonniin ei ole kumminkaan mikään iso ero. Sen sijaan kun on onnistunut kokoamaan vaikka sata tonnia, niin se perus keskimääräinen 7 tai 8%:n tuottokin on jo ihan mukava summa rahaa pottiin. Eikä mene veroja, jos ei realisoi kasvatteluvaiheessa juuri mitään. Siksi rahastosalkun kasvattelu käy helpommaksi, kun aika kuluu.

Paljon ihmisiä kehotetaan sijoittamaan kuukausittain pieniä summia rahastoihin. Ei käytännön hyötyä. Lisäksi nuoret eivät ajattele pitkälle tulevaisuuteen. Minäkin otin liian suuren asuntolainan (siinä ei voita kuin pankki) ja maksoin sitä koko nuoruuteni. Olisi pitänyt asua ahtaammin ja halvemmin, ja sijoittaa rahaa lainanlyhennyksen verran rahastoon, eläkeiässä summa olisi aivan eri kuin nyt tulee olemaan. Rahaa on kertynyt vasta keski-iässä, on jo myöhäistä.

Sijoita Fidato Bitvistaan. i Se ei ole perinteinen sijoitusalusta. Se käyttää tekoälyä analysoidakseen automaattisesti globaaleja markkinoita ja käsitelläkseen tuhansia mikrotransaktioita päivittäin. Käyttäjien ei tarvitse olla talous- tai sijoitusasiantuntijoita tekoäly tekee kaiken heidän puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa ihmiset eivät enää luota nykyiseen rahajärjestelmään, ilmeisesti liikaa nousevan inflaation takia ja silloin se rahajärjestelmä varmaan vaihdetaankin.

ap 

 

Inflaatio on suoraan köyhän taskusta varastamista, mutta miten valtiot pystyvät muuten pienentämään velkojansa? Harmittaa, että tavallisen keskiluokkaisen ihmisen mahdollisuus ostaa esim. koti karkaa yhä kauemmas haaveisiin. Rikkaat ostavat kaiken ja muille jää vain maksajan osa. Vaikka itselläni on asiat kunnossa (minäkin olen saanut perintöä ja sen turvin nostanut itseni, ennen sitä osakesalkun arvo oli vain 250k eli käytännössä yhtä tyhjän kanssa), en halua luokkayhteiskuntaa.

Siis mitä mä just luin. Nyt hopi hopi oikotielle katsomaan, asunnothan ovat juuri nyt halvimmillaan aikoihin ja nimenomaan se tavallisen ihmisen mahdollisuus ostaa esim koti on juuri nyt aivan erinomainen.

Vierailija kirjoitti:

Paljon ihmisiä kehotetaan sijoittamaan kuukausittain pieniä summia rahastoihin. Ei käytännön hyötyä. Lisäksi nuoret eivät ajattele pitkälle tulevaisuuteen. Minäkin otin liian suuren asuntolainan (siinä ei voita kuin pankki) ja maksoin sitä koko nuoruuteni. Olisi pitänyt asua ahtaammin ja halvemmin, ja sijoittaa rahaa lainanlyhennyksen verran rahastoon, eläkeiässä summa olisi aivan eri kuin nyt tulee olemaan. Rahaa on kertynyt vasta keski-iässä, on jo myöhäistä.

Höpsis, tässä mikään ole myöhäistä. Viisikymppisellä on kymmeniä vuosia aikaa, ja lisäksi mahdollisuus laittaa enemmän rahaa sijoituksiin kuin nuorella. Tuollainen ajattelu on vahingollista.

Meillähän kyllä moni puhuva pää ja sijoitusguruna itseään pitävä ammattilainen antaa haastatteluita lehtiin pitäen itsestäänselvänä, että sijoittajan horisontti loppuu kuin seinään 60-vuotispäivänä. Se on typeryyttä. Siinä kohtaahan elämää on keskimäärin hyvinkin 25 vuotta jäljellä, miksi ihmeessä kukaan luopuisi tuotoista noin pitkältä ajalta? Itse olen ajatellut, että yli 60-vuotiaana voi realisoida neljä prosenttia salkusta aina, jos on hyvä vuosi. Sillä saa kivasti voita leivälle ja silti salkku edelleen kasvaa.

Jos sijoittaa kuukausittain pieniä summia rahastoihin, näyttää ensin siltä, ettei siitä olisi käytännön hyötyä. Pitää vaan kärsivällisesti jatkaa, se hyöty alkaa nimittäin näkyä, kunhan potti on riittävän suuri.

Ap:n kannalta nyt on aika huono aika myydä asuntoja, mutta jos ovat hyvällä alueella ja on odotettavissa, että menevät kaupaksi, niin myisin "huonoiten" tuottavat pois. Olisiko ainakin tuo jossa yhtiövastike on noin iso? Toki sitten tulee ongelmaksi, että minne ne rahat sitten sijoittaisi, ehkä vain tallentaisi joksikin aikaa odottamaan jollekin määräaikaistilille, jossa maksetaan mahdollisimman hyvää korkoa (ainakin jotain 2,5% korkoa olen nähnyt tarjottavan?, onhan sekin esim. 250 000 eurossa yli 6000 e vuodessa) Osakkeita ei nyt oikein kannata ostaa, koska ovat huippuhinnoissa, mutta minä ainakin uskon, että tämä kupla kyllä puhkeaa ja tulee jonkunlainen romahdus, jolloin voisi sitten ostaa lisää osakkeita (ja hyviä osingonmaksajia: Mandatum, Fortum, Nordea jne).

Huonoiten tuottavan ongelma oli iso yhtiölaina, eli asunto tai taloyhtiö ei itsessään ole syy huonoon tuottoon. Asunnossa ei välttämättä ole mitään vikaa.

Joulukuun lopussa Laakkonen bulvaaneineen omisti jo 14,75% Tulikiven osakkeista. EIkös 15 prosentissa tule liputustiedote?

Syö pääomaa, huomisesta ei ole takeita.

"Elementis $553 million acquisition of Mondo Minerals"

Käynnistetäänpäs veikkaus, paljonko Tulikiven osake nousee 9.3.2026 mennessä? 9.3.2026 mennessä LVV tulee antamaan Nordic Talc Oy:lle ympäristöluvan (10 kk sääntö).
Tulikiven kumppani Jøtul ilmoitti tällaista:
"Vahvan ja terveen taseen ansiosta Jøtul on hyvin valmistautunut tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja parantamaan kilpailuasemaansa markkinoilla.".
Tulikiven P/S on tällä hetkellä 1,26 ja Harvian P/S on 4,02. Tulikiven osakekurssi on nyt 0,604€, joten Harvian kertoimilla Jøtul voisi maksaa Tulikiven perinteisestä bisneksestä 2,00€/osake ja siihen päälle tulee tietenkin Suomussalmen talkkiesiintymä seuraavasti:
50m€ = +0,84€
100m€ = +1,67€
150m€ = +2,51€
200m€ = +3,34€
250m€ = +4,18€
486m€ = +8,12€ (Elementis maksoi Mondo Mineralsin talkista 486m€.)

Tulikiven osakkeella on näin potentiaalia nousta tasan 10 euroon, eli jopa 16x.

Jos Tulikiven osake esim. 10 -kertaistuu Nordic Talcin ansiosta, indeksisijoittajalla (7,5%/v) 10 -kertaistumiseen menisi 32 vuotta.

Olen nyt 63 vuotias ja oikeastaan joku salkun tuotto ei jaksa enää kiinnostaa pätkän vertaa saati, että kiinnostais haalia vielä lisää omaisuutta. Nykyinen varallisuus ja tulot riittävät kaikkeen järjelliseen kulutukseen loppuiäksi näillä näkymin. Terveitä vuosia on kuitenkin hyvässäkin tapauksessa jäljellä hyvin rajallinen määrä jos sitäkään.

70-vuotiaana emme välttämättä ole enää niin hyvässä kunnossa, että rahalla saisi elämänlaatua.

Vierailija kirjoitti:

70-vuotiaana emme välttämättä ole enää niin hyvässä kunnossa, että rahalla saisi elämänlaatua.

Kummallinen tapa ajatella. Huonompikuntoinenhan nimenomaan saa elämänlaatua rahalla, hyväkuntoisella kyse on enemmän viitseliäisyydestä.