Mistä oikeasti johtuu lasten kirjainyhdistelmien lisääntyminen?

Koska asiaa ei tutkittu silloin ja hankalat tapaukset pistettiin kyselemättä "tarkkikselle". Kouluissa tosiaan oli kuri ja järjestys, minkä takia siellä pysyi paremmin rauha. Peruskoulun jälkeen osa lopetti koulun, mutta nykyisin on käytävä vielä 2. aste. Tämän takia nuoren on oltava oppimiskykyinen n. 19 vuoteen asti ja siinä ajassa lievät tapauksetkin tulee. Omalla lapsellani todettiin lukihäiriö vasta lukiossa. Hän otti diagnoosin, koska sai sen avulla ektra-aikaa kokeisiin. Mitenkään ei elämää haittaa ja 80/90-luvalla olisi taatusti jäänyt diagnosoimatta. Lapseni isällä on selvä lukihäiriö, mutta ei diagnoosia. Samoin äidilläni.

Minun ystävistä osa on hakenut diagnoosin (adhd, asperger) nyt aikuisena, mutta ihan samat ongelmat ja haasteet heillä oli 80/90-luvullakin.

Vierailija kirjoitti:

Perinnöllisiähän nämä monesti on. Ennen vanhaan ADHD-lasta pidettiin vain ongelmallisena riehupetterinä tai heikkolahjaisena. Minun isäni s. 1960 on ihan varmasti nepsy, mutta ei ole koskaan käynyt missään testeissä asiasta. On monenlaista ongelmaa sosiaalisessa kanssakäymisessä ja on turruttanut näitä alkoholilla niin kauan kuin muistan. Minä sain aikuisiällä ADHD-diagnoosin. En ole ikinä ollut villi, mutta tosi levoton ja kärsin hahmotushäiriöstä.

Se perinnöllisyys on persoonallisuutta ja malliopettamista. Lapsi voi olla myös täysin vanhempansa vastakohta.

Se, ettei lapselle ole kouluikään mennessä osattu opettaa, mitä auktoriteetti tarkoittaa. Ekalla luokalla ei sitten koulu onnistu koko luokalta yhden kasvattamattoman takia. Häveliäisyyssyistä ilmiölle on annettu nimeksi kirjainyhdistelmä ja keksitty lääke.

Pojat on poikia, kun tekivät töllön töitä, sanottiin. Ennem ei vaaditt  istumaan  paikoillaan tuntikausia ja fyysistä aktiviteettia oli enemmän. Eikä siitä valitettu kun lapset pelasivat palloa kerrostalon pihalla. Nykyään ei saa tehdä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin ymmärtää mitä on esimerkiksi ADHD ja lukihäiriö. Tämän jälkeen kannattaa keskittyä yksilöllisesti jokaiseen lapseen.

Tässä keskustelussa on kyse siitä, miksi ovat lisääntyneet.

Olen huomannut, että varsinkin kirjainyhdistelmävanhemmilla on enemmän lapsia kuin muilla. Siihenkin on ehkä joku syy. Kun ne ovat periytyviä,  selvähän se, että ominaisuudet perineitä lapsiakin on enemmän nykyisin.

Eikä unohdeta diagnostiikan kehitystä.

Kun vanhemmat ovat taantuneet sellaisiksi, että ovat vain lähinnä puhelimensa orjia ja ovat myös hyvin iskostuttaneet sellaisen kasvatustyylin, että lasta ei saa kieltää, eikä rankaista millään tavoin, ettei hänelle tule paha mieli, niin eihän ne sitten mitään tule oppimaankaan ja kun ei ole kunnollista kasvatusta muutenkaan, niin pahalta näyttää tulevien sukupolvien porukka.

Tutkitaan enemmän, kaikilla pitää olla joku diagnoosi. Myös vanhempien miesten lapsilla on enemmän neurokirjon ongelmia. Kannattaa tehdä lapset nuoren miehen kanssa.

Sama aikajakso, sama määrä oppilaita. Näin jälkikäteen olen miettinyt että ehkä kahdelle meistä oppilaista ei olisi saanut mitään kirjainyhdistelmää. 

Rinnakkaisluokalla oli puolestaan ehkä se kaksi jotka olisivat saaneet kirjainyhdistelmän, loput ei. Ne kaksi olivatkin sukua muutamalle luokkalaiselleni, niille jotka nykyään lähetettäisiin tutkimuksiin jo päiväkodissa.

Jostain kumman syystä meidän luokka oli se koulun kauhuluokka, mutta mikähän kirjainyhdistelmä opettajallemme olisi napsahtanut kun pärjäsi meidän kanssa loistavasti? 😁

Eräs aineopettaja puolestaan jätti koko luokan jälki-istuntoon suunnilleen heti kun tuli luokkaamme, luokanvalvojamme ei oikein arvostanut kun joutui kerran tai kaksi viikossa jäämään ylitöihin, ei kylläkään meitä syyttänyt vaan ärsyyntyi kun se opettaja ei pärjännyt kanssamme.

Ikävä sitä sekoilua.

IDK

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ensin ymmärtää mitä on esimerkiksi ADHD ja lukihäiriö. Tämän jälkeen kannattaa keskittyä yksilöllisesti jokaiseen lapseen.

 

Tässä keskustelussa on kyse siitä, miksi ovat lisääntyneet.

Olen huomannut, että varsinkin kirjainyhdistelmävanhemmilla on enemmän lapsia kuin muilla. Siihenkin on ehkä joku syy. Kun ne ovat periytyviä,  selvähän se, että ominaisuudet perineitä lapsiakin on enemmän nykyisin.

Eikä unohdeta diagnostiikan kehitystä.

Ongelmasi on se ettet kykene ymmärtämään kertomaani asiaa. Jostakin syystä ohitat kaiken kertomani tiedon. 

Useasti hyvin vahva aatteellisuus ja asenteellisuus vaikuttaa siihen kuinka kykenemme ottamaan tietoa vastaan muilta.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksen puute ja rajojen puuttuminen.

Kyllä näitä oikeitakin on, mutta valitettavasti kirjainyhdistelmät ovat nyt muodikkaita joten huonot vanhemmat puolustelevat hirviöitään näiden avulla.

Paljon on nimenomaan niitä ihan oikeita.

T. Vakaope

Vierailija kirjoitti:

Raskausaikana syödään nykyään yksipuolisesti. Kiellettyjen ruokien lista on pitkä kuin nälkävuosi.

Hyvinkin voi olla yksi syy. Itselläni raskaudet olivat 90-luvulla ja ei ollut mitään ruokarajoitteita. 

Tuolla logiiikalla 1900-luvun alkupuolella syntyneiden pitäisi olla kaikkien erityisiä, etenkin sota-aikana ja sodan jälkeen ruoka oli todella niukkaa. 
D-vitamiinin puutteella ainakin on yhteys autismiin. Ennen annettiin kalanmaksaöljyä runsaalla kädellä.

Vierailija kirjoitti:

Raskausaikana syödään nykyään yksipuolisesti. Kiellettyjen ruokien lista on pitkä kuin nälkävuosi.

Hyvinkin voi olla yksi syy. Itselläni raskaudet olivat 90-luvulla ja ei ollut mitään ruokarajoitteita. 

Hohhoijaa. Kerropa mitä ruokarajoitteita, jotka estäisivät monipuolisen ravinnon saannin?

89-90-luvulla koulu, teknologia, sosiaalinen elämä ja koko maailma olivat hyvin erilaisia ns. yksinkertaisempia. Voi olla ettei esim kaikki autismi muodot ym ole tulleet esille kun ei ole vaadittu niin laajasti kaikkea. On se vähän eri tehdä biologian esitelmää Saharan luonnosta kuin ilmastonmuutoksesta ja tutkia sen tulkintoja ja vaikutuksia mediaan, kulttuuriin, talouteen, mielipiteiteisiin, politiikkaan ym.

Vierailija kirjoitti:

Sulla ollut yhä luokka. Omalla luokallani yläasteella oli häiriköitä, yksi ei osannut kunnolla edes lukea, yhdellä tytöllä oli tautofonia, yksi tyttö ei puhunut mitään - ei kiusattu, ihmeteltiin vain kun ei puhu jne. 70- luku, ensimmäistä peruskoulusukupolvea alueellani. 

 

Mun veljellä, s. 1960 on adhd, diagnoosi aluksi mbd kolmekymppisenä ja muuttui myöhemmin. Ilkeä tai häirikkö ei ole ollut, mutta ei pysty keskittymään ja menevä. Äiti kertoi ettei oppinut kävelemään kun alkoi sanan tien yksivuotispäivänöön juosta. Murrosikä oli hirveä, huusi tuntikausia, mutta ei tehnyt mitään ilkeyksiä. Alkoa ei käytä ollenkaan mutta syömishäiriö on sellaine  että syö koko ajan. Kontrolli puuttuu. 

Tuo valtava syöminen on tuttua ADHD-henkilöillä, jos ei ole lääkitystä. Tarvitaan sitä extraenergiaa keskittymiseen ja siihen, että saa asioita tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Häiriöt ovat lähtökohtaisesti ohimeneviä. Ei tehdä ihmistä sairaita tai poikkeavia vain siksi että keho toimii ja reagoi.

 

Kysy suoraan minulta lisää jos normaali ihmisen toiminta kiinnostaa. En tosin ole lääkäri vaan ihan tavallinen ihminen.

Adhd, jos oikein diagnosoitu, ei ole ohimenevä, mutta lähes puolella oireet lievittyvät aikuisuuteen siirtyessä. 

Adhd-liiton sivuilla on näin:

Näyttää siltä, että 3060 %:lla lapsista, joilla on adhd, oireet jatkuvat aikuiseksi asti. Aikuisiällä oireiden ilmeneminen voi vaihdella esimerkiksi ulkoisten haasteiden mukaan. Osalla adhd:n oireet voivat jatkua läpi koko elämän.

 

Siellä on myös kirjoitettu näin:

Adhd on varsin vahvasti perinnöllinen geenit selittävät suurimman osan sen ilmentymisestä. Adhd:n riskiä lisäävät hieman myös monet raskauden ja synnytyksen aikaiset, keskushermostoon vaikuttavat tekijät, kuten synnytyksen aikainen hapenpuute, asfyksia. Adhd ei johdu kasvatuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Pojat on poikia, kun tekivät töllön töitä, sanottiin. Ennem ei vaaditt  istumaan  paikoillaan tuntikausia ja fyysistä aktiviteettia oli enemmän. Eikä siitä valitettu kun lapset pelasivat palloa kerrostalon pihalla. Nykyään ei saa tehdä mitään. 

Ennenhän koulussa nimenomaan piti istua paikallaan, nykyään ei.

Vierailija kirjoitti:

Tutkitaan enemmän, kaikilla pitää olla joku diagnoosi. Myös vanhempien miesten lapsilla on enemmän neurokirjon ongelmia. Kannattaa tehdä lapset nuoren miehen kanssa.

Vanhempien miesten lapsilla on enemmän autismia, nuorempien miesten lapsilla ADHD:ta. Kannattaa tehdä lapset miehen kanssa, joka ei häippää.

Vierailija kirjoitti:

89-90-luvulla koulu, teknologia, sosiaalinen elämä ja koko maailma olivat hyvin erilaisia ns. yksinkertaisempia. Voi olla ettei esim kaikki autismi muodot ym ole tulleet esille kun ei ole vaadittu niin laajasti kaikkea. On se vähän eri tehdä biologian esitelmää Saharan luonnosta kuin ilmastonmuutoksesta ja tutkia sen tulkintoja ja vaikutuksia mediaan, kulttuuriin, talouteen, mielipiteiteisiin, politiikkaan ym.

90-luvulla ilmastonmuutos oli kyllä jo olemassa, sitä vain sanottiin kasvihuoneilmiöksi.

Koulunkäynti oli siihen aikaan vaativampaa kuin nykyään. Koulua on jatkuvasti helpotettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla ollut yhä luokka. Omalla luokallani yläasteella oli häiriköitä, yksi ei osannut kunnolla edes lukea, yhdellä tytöllä oli tautofonia, yksi tyttö ei puhunut mitään - ei kiusattu, ihmeteltiin vain kun ei puhu jne. 70- luku, ensimmäistä peruskoulusukupolvea alueellani. 

 

Mun veljellä, s. 1960 on adhd, diagnoosi aluksi mbd kolmekymppisenä ja muuttui myöhemmin. Ilkeä tai häirikkö ei ole ollut, mutta ei pysty keskittymään ja menevä. Äiti kertoi ettei oppinut kävelemään kun alkoi sanan tien yksivuotispäivänöön juosta. Murrosikä oli hirveä, huusi tuntikausia, mutta ei tehnyt mitään ilkeyksiä. Alkoa ei käytä ollenkaan mutta syömishäiriö on sellaine  että syö koko ajan. Kontrolli puuttuu. 

 

Tuo valtava syöminen on tuttua ADHD-henkilöillä, jos ei ole lääkitystä. Tarvitaan sitä extraenergiaa keskittymiseen ja siihen, että sa

Yksi diagnostinen kriteeri on impulssikontrollin puute, mikä ehkä selittää ylensyöntiä paremmin kuin ekstraenergian tarve.