Lue keskustelun säännöt.
Mikä tää juttu on että ihmiset (yleensä naisia) SANOITTAA asioita. Mikä vika on kertoa-verbissä?
10.01.2026 |
Toisessa ketjussa vaimo sanoittaa miehelleen, että hänellä on kipuja. Miksei voi ilmaista asiaa ihan perinteiseen tapaan: "kerron miehelle, että minulla on kipuja"?
Kommentit (66)
Joku autistinen tapa ilmaista asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ymmärrän tuon sanoittamisen sellaisena, että yritetään kuvailla jotain vähän hankalasti kuvattavaa asiaa sanoilla. Esimerkiksi tunteiden sanoittaminen = yritetään kuvailla sanoin, miltä tuntuu. Ei siis ole mikään synonyymi puhumiselle, sanomiselle tai kertomiselle, vaikka sitä sellaisena näköjään moni käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Naispuhetta vain. Ei kannata sen kummemmin jäädä analysoimaan.
Naisvaltaisilta aloilta lähtenyttä koulutus/konsultti/huuhaasanastoa. Turhakesanastoa, varmaankin joku alan opettaja, jolla on suppea sanavarasto, kirjoittanut kasvatusalan oppikirjan jossa lanseerattu ko. tuhnahdus. En siinä kiireessä keksinyt muutakaan suomenkielistä sanaa niin käytin sellasta kuin sanoittaa ja koko nuoren polven sosiaali- ja kasvatusala ottivat sen käyttöön. Kun hekään ei tosiaan keksinyt mitään parempaa.
Aiemmin käytettiin kertoa, sanallistaa, kuvata, kuvata sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sanoittamisen sellaisena yksityiskohtaisena selittämisenä.
Vaikkapa ne kivut eli toisissa suhteissa puoliso voi sanoa toiselle, että on kipuja ja sitten se puoliso ymmärtää, että kivuissa oleva ihminen on esim. väsynyt tai ei muuten pysty toimimaan normaalistia, jolloin se terve puoliso ottaa enemmän vastuuta vaikkapa kodista tai lapsista oma-aloitteisesti.
Tosissa suhteissa taas pitää juurta jaksaen selittää, että millaisia kipuja ja miten ne vaikuttavat, ja millaista toimintaa odottaa puolisolta. Tällöinkin osa puolisoista viittaa kintaalla ja odottaa sen kivuissaan olevan palvelevan kuten aina ennenkin.
Palvelevan??? Miksi kukaan haluaisi olla tuollaisessa orjasuhteessa, jossa kumppania pitää PALVELLA ja vieläpä sairaana??? Miksi kukaan tekee lapsia tuollaisen typeryksen kanssa??? Tuohon ei mitkään sanoitukset tai terapiat riitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse ymmärrän tuon sanoittamisen sellaisena, että yritetään kuvailla jotain vähän hankalasti kuvattavaa asiaa sanoilla. Esimerkiksi tunteiden sanoittaminen = yritetään kuvailla sanoin, miltä tuntuu. Ei siis ole mikään synonyymi puhumiselle, sanomiselle tai kertomiselle, vaikka sitä sellaisena näköjään moni käyttää.
Esim kuvata sanoin. Esim. kuvailla. Niinkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, kuulostaahan se hienommalta. Aivan kuten "prepata ruoka" kun tarkoitetaan valmistaa aterioita etukäteen. Eli on keksittävä hienommat sanat kaikkeen, mitä on tehty jo iät ja ajat.
Ei kuulosta "sanoittaa" yhtään hienommalta, vain typerältä ja nololta. Lauluja sanoitetaan, ei juttelua.
Kukahan pässi keksikin että keskustelu onkin yhtökkiä "sanoittamista", EI JUMALAUTI OLE.
Sanoittaaon eri asia kuin kertoa. Ap:n esimerkissä on käytetty väärin ilmaisua sanoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse ymmärrän tuon sanoittamisen sellaisena, että yritetään kuvailla jotain vähän hankalasti kuvattavaa asiaa sanoilla. Esimerkiksi tunteiden sanoittaminen = yritetään kuvailla sanoin, miltä tuntuu. Ei siis ole mikään synonyymi puhumiselle, sanomiselle tai kertomiselle, vaikka sitä sellaisena näköjään moni käyttää.
No eikö voi ihan normaalisti kertoa, että päätäni särkee, rakastan sinua, minulla on nälkä, ulkona on kylmä, töissä on stressiä, naapuri ärsyttää. Miksi mitään tunteita pitäisi sen kummemmin KUVAILLA?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naispuhetta vain. Ei kannata sen kummemmin jäädä analysoimaan.
Naisvaltaisilta aloilta lähtenyttä koulutus/konsultti/huuhaasanastoa. Turhakesanastoa, varmaankin joku alan opettaja, jolla on suppea sanavarasto, kirjoittanut kasvatusalan oppikirjan jossa lanseerattu ko. tuhnahdus. En siinä kiireessä keksinyt muutakaan suomenkielistä sanaa niin käytin sellasta kuin sanoittaa ja koko nuoren polven sosiaali- ja kasvatusala ottivat sen käyttöön. Kun hekään ei tosiaan keksinyt mitään parempaa.
Aiemmin käytettiin kertoa, sanallistaa, kuvata, kuvata sanoin.
Sanallistaa on yhtä vatipääsana kuin sanoittaminen.. Minä uskon että nämä sanahirviöt on jonkun keikarimiehen keksimiä, jonkun mika aaltolan tai tony dunderfeldin tapaisen höttöpään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naispuhetta vain. Ei kannata sen kummemmin jäädä analysoimaan.
Naisvaltaisilta aloilta lähtenyttä koulutus/konsultti/huuhaasanastoa. Turhakesanastoa, varmaankin joku alan opettaja, jolla on suppea sanavarasto, kirjoittanut kasvatusalan oppikirjan jossa lanseerattu ko. tuhnahdus. En siinä kiireessä keksinyt muutakaan suomenkielistä sanaa niin käytin sellasta kuin sanoittaa ja koko nuoren polven sosiaali- ja kasvatusala ottivat sen käyttöön. Kun hekään ei tosiaan keksinyt mitään parempaa.
Aiemmin käytettiin kertoa, sanallistaa, kuvata, kuvata sanoin.
Sanoittaa on samaa sarjaa kuin unnuttaa, työstää, kipuilla ja voimaantua.
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että tuota tehdään vain lasten kanssa. Kun lapsi ei osaa itse sanoa niin sanoitetaan lapsen puolesta, se on eri asia kuin kertoa, sanoittamisen pitäisi olla toisen puolesta puhumista. On kyllä hölmö sana, ennenvanhaan sanoittaminen tarkoitti laulun sanoittamista.
kyllä meillä valitettavasti työelämässä sanoitetaan vähän väliä, joka toinen vuosi keksitään joku uusi termi ja sitä sitten hoetaan pokkana vaikka moni ei edes tiedä mitä se on. Fasilitointi on kanssa kova sana joka toisessa käänteessä :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoittaaon eri asia kuin kertoa. Ap:n esimerkissä on käytetty väärin ilmaisua sanoittaa.
Niin on joo, musiikkikappaleita sanoitetaan, ei puhetta.
N52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoa, että on kipuja, tarkoittaa että sanoo vain "minulla on kipuja". Sanoittaa viittaa laajempaan kipujen sanallistamiseen, esim kertoo miltä kivut tuntuu ym.
Voi jumalauta.
Kiitos kun tulit jakamaan tämän kanssamme. Minä kuulen sinut. Sinä olet hämmentynyt ja se on ihan ok.
Jos työstät tunteitasi aidosti, voit avautua auki ja kasvaa ihmisenä. Sinulla on lupa olla keskeneräinen ja tarvitseva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaunis slogan, joka tukee itsekkyyttä. En ole mikään tavallinen Minna. Olen ylikouluttautunut lukuisilla kristallikursseilla ja koen asioita syvällisemmin kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjänpäiväistä lässytyspuhetta. Samaa sarjaa kuin on vihapuhe, huoli herää, kuunnella herkällä korvalla, kipuilla, lämpöillä.
Pysähdyn itseni äärelle, kuuntelen sisintäni, tutkistelen seksuaalisuuttani, sanoitan tunteitani ja voimaannun puhumaan avoimesti tarpeistani.
Tulet nähdyksi. Sinä riität.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ymmärrän tuon sanoittamisen sellaisena, että yritetään kuvailla jotain vähän hankalasti kuvattavaa asiaa sanoilla. Esimerkiksi tunteiden sanoittaminen = yritetään kuvailla sanoin, miltä tuntuu. Ei siis ole mikään synonyymi puhumiselle, sanomiselle tai kertomiselle, vaikka sitä sellaisena näköjään moni käyttää.
No eikö voi ihan normaalisti kertoa, että päätäni särkee, rakastan sinua, minulla on nälkä, ulkona on kylmä, töissä on stressiä, naapuri ärsyttää. Miksi mitään tunteita pitäisi sen kummemmin KUVAILLA?
No kun kaikkea pitää nykyään kuvailla ja määritellä ja muuta höpölöpöä, koska milleniaalit tekivät säännöistä tämmöistä sanahirviöhöttöä. En tiedä mikä ihmisryhmä näitä sanoituksia ja halpuutuksia käyttää, konttorirptat jotka ei osaa äidinkieltään, kun ovat somettaneet liikaa????
Vierailija kirjoitti:
Itse ymmärrän tuon sanoittamisen sellaisena, että yritetään kuvailla jotain vähän hankalasti kuvattavaa asiaa sanoilla. Esimerkiksi tunteiden sanoittaminen = yritetään kuvailla sanoin, miltä tuntuu. Ei siis ole mikään synonyymi puhumiselle, sanomiselle tai kertomiselle, vaikka sitä sellaisena näköjään moni käyttää.
Juuri näin. Eli esim dysfasiasta kärsivän on hankala sanoittaa juurikin tunteita tai tapahtumia. Asiat on päässä ja ajatuksissa, mutta ei vain pystytä sanoittamaan tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin, että tuota tehdään vain lasten kanssa. Kun lapsi ei osaa itse sanoa niin sanoitetaan lapsen puolesta, se on eri asia kuin kertoa, sanoittamisen pitäisi olla toisen puolesta puhumista. On kyllä hölmö sana, ennenvanhaan sanoittaminen tarkoitti laulun sanoittamista.
kyllä meillä valitettavasti työelämässä sanoitetaan vähän väliä, joka toinen vuosi keksitään joku uusi termi ja sitä sitten hoetaan pokkana vaikka moni ei edes tiedä mitä se on. Fasilitointi on kanssa kova sana joka toisessa käänteessä :).
Fasilitointi on huijausta. "Olen ja saan sanoa" -kirjan kirjoitti oikeasti lapsen äiti eikä lapsi itse, vaikka niin väitettiin.
Äänimaljahoito avasi tunnelukkoni, ja nyt voin fasilitoijan tukemana sanoittaa ne.
Kiitos kun tulit jakamaan tämän kanssamme. Minä kuulen sinut. Sinä olet hämmentynyt ja se on ihan ok.