Lue keskustelun säännöt.
Tuttu lähihoitaja on työtön, miten se oikeasti on mahdollista näinä "hoitajapula-aikoina"?
10.01.2026 |
On kokemusta palvelutaloista, kotihoidosta ja erikoissairaanhoidostakin. Kertonee jotain tämän ihmisen työskentelystä?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Minäkin tunnen työttömiä lähihoitajia.
Eivät ole omasta tahdostaan työttömiä.
Yksityisellä ainakin suomalaiset hoitajat saivat kenkää ja taloon saivat jäädä Filippiineiltä ja Afrikasta tulleet hoitajat.
Koska eihän heitä voitu enää kotiin lähettää.
Aika vähän vanhus puolella on enää suomea hyvin puhuvia hoitajia.
Sitä olisi siis ehkä hyvä mahdollisena tulevana potilasasiakkaana alkaa jo opiskella vanhushoitoalan englantia ja filipino/tagalogiakin.
Ei riitä, minulla on työkavereina viimeisen vuoden aikana ollut filippiniläisten lisäksi, thaimaalaisia, nepalilaisia, kurdeja, brasilialaisia, venäläisiä, latvialaisia, kenialaisia, ruandalaisia, somaleja, afgaani, irakilaisia, bosnialaisia, muutama, joiden kansalaisuutta en edes tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä asia vanhusten kannalta, että hoitajat jotka ovat ulkomailta tulleet töihin puhuvat usein vahvalla aksentilla. Vanhemmiten kuulo huononee,, vaikeaa ymmärtää kantasuomalaistenkin puhetta. Ei myöskään voi keskustella vanhoista, suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista asioista joista maahanmuuttajat eivät tiedä.
Miksi hoitajan sitten pitäisi pystyä keskustelemaan vanhuksen kanssa asioista jotka on kuuluneet joskus vanhuksen omaan kulttuuriin?
En ole sama henkilö, joka kommentin on kirjoittanut, mutta vastaan nyt sitten tähän.
1.) Jälkiruokana on vanhuksille viiliä ja talkkunaa. Ulkomaalainen ei tiedä, mitä ne ovat. Ehkä ihan kaikki suomalaisetkaan eivät tiedä, että talkkuna sekoitetaan viiliin sokerin kanssa, niin siitä tulee makea jälkiruoka, mikä on vanhan kansan herkku. Herkku ajalta, jolloin kaupoissa ei ollut tarjolla mitään vanukkaita, jogurtteja ym. Vanhus pyytää hoitajaa sekoittamaan sokerin ja talkkunan viiliin. Suomalainen jolle asia on uutta tottelee, kun ymmärtää heti. Suomenkielen taidoton hoitaja ei ymmärrä, mitä vanhus pyytää. Hän tarjoaa pelkkää viiliä, ja vie talkkunan pois. Vanhus ei koskekaan pelkkään viiliin.
2.) Joulun aikaan vanhuksille on luvattu joulusauna. Kävijöitä ei ole montaa, suurin osa ei jaksa eikä halua. Ne muutamat, jotka haluavat, odottavat joulusaunaa kovasti. Kiire on, mutta kuitenkin muutaman asukkaan ehtisi silti nopeasti saunottaa. On etukäteen sovittu, ketkä viedään varmasti saunaan. Ulkomaalainen hoitaja ei kuitenkaan vie asukkaista ketään saunaan. Hän ei tunne suomalaista kulttuuria, eikä tiedä mikä on joulusauna, eikä ymmärrä, kun kerrotaan. Vanhukset itkevät pettymystä, kun tämä perinne jäi välistä.
3.) On itsenäisyyspäivä. Vanhukset haluaisivat katsoa televisiosta Tuntemattoman sotilaan, sekä osa linnan juhlia. 98-vuotias sotaveteraani odottaa näitä kovasti. Ulkomaalainen hoitaja lyö sopivasti television kiinni, kun näiden ohjelmien pitäisi alkaa. Ei ymmärrä miten tärkeä osa kulttuuria se on Suomessa, eikä ymmärrä, kun yritetään kertoa.
4,) Vanhus joka pystyy syömään ja juomaan hyvin ilman mitään ongelmia itse, haluaisi päiväkahvilla ”ryystää” kahvin pikkulautselta sokeripalan kanssa. Tämähän on hyvin vanha ”mummojen tapa” juoda kahvia. Ulkomaalainen hoitaja ei tuo pilkkulautasta eikä sokeripalaa, vain kylmästi kupin kahvia, ei muuta. Kun vanhus kertoo tästä ”ryystämis” perinteestä, ei hoitaja ymmärrä mitä vanhus sanoo.
Lista olisi loputon. Nämä ovat tilanteita, mitkä ehkä kertoivat sinulle, mitä tässä ajetaan takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä asia vanhusten kannalta, että hoitajat jotka ovat ulkomailta tulleet töihin puhuvat usein vahvalla aksentilla. Vanhemmiten kuulo huononee,, vaikeaa ymmärtää kantasuomalaistenkin puhetta. Ei myöskään voi keskustella vanhoista, suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista asioista joista maahanmuuttajat eivät tiedä.
Miksi hoitajan sitten pitäisi pystyä keskustelemaan vanhuksen kanssa asioista jotka on kuuluneet joskus vanhuksen omaan kulttuuriin?
En ole sama henkilö, joka kommentin on kirjoittanut, mutta vastaan nyt sitten tähän.
1.) Jälkiruokana on vanhuksille viiliä ja talkkunaa. Ulkomaalainen ei tiedä, mitä ne ovat. Ehkä ihan kaikki suomalaisetkaan eivät tiedä, että talkkuna sekoitetaan viiliin sokerin kanssa, niin siitä tulee makea jälkiruoka, mikä on vanhan kansan herkku. Herkku ajalta, jolloin kaupoissa ei ollut tarjolla mitään vanukkaita, jogurtteja ym. Vanhus pyytää hoitajaa sekoittamaan sokerin ja talkkunan viiliin. Suomalainen jolle asia on uutta tottelee, kun ymmärtää heti. Suomenkielen taidoton hoitaja ei ymmärrä, mitä vanhus pyytää. Hän tarjoaa pelkkää viiliä, ja vie talkkunan pois. Vanhus ei koskekaan pelkkään viiliin.
2.) Joulun aikaan vanhuksille on luvattu joulusauna. Kävijöitä ei ole montaa, suurin osa ei jaksa eikä halua. Ne muutamat, jotka haluavat, odottavat joulusaunaa kovasti. Kiire on, mutta kuitenkin muutaman asukkaan ehtisi silti nopeasti saunottaa. On etukäteen sovittu, ketkä viedään varmasti saunaan. Ulkomaalainen hoitaja ei kuitenkaan vie asukkaista ketään saunaan. Hän ei tunne suomalaista kulttuuria, eikä tiedä mikä on joulusauna, eikä ymmärrä, kun kerrotaan. Vanhukset itkevät pettymystä, kun tämä perinne jäi välistä.
3.) On itsenäisyyspäivä. Vanhukset haluaisivat katsoa televisiosta Tuntemattoman sotilaan, sekä osa linnan juhlia. 98-vuotias sotaveteraani odottaa näitä kovasti. Ulkomaalainen hoitaja lyö sopivasti television kiinni, kun näiden ohjelmien pitäisi alkaa. Ei ymmärrä miten tärkeä osa kulttuuria se on Suomessa, eikä ymmärrä, kun yritetään kertoa.
4,) Vanhus joka pystyy syömään ja juomaan hyvin ilman mitään ongelmia itse, haluaisi päiväkahvilla ”ryystää” kahvin pikkulautselta sokeripalan kanssa. Tämähän on hyvin vanha ”mummojen tapa” juoda kahvia. Ulkomaalainen hoitaja ei tuo pilkkulautasta eikä sokeripalaa, vain kylmästi kupin kahvia, ei muuta. Kun vanhus kertoo tästä ”ryystämis” perinteestä, ei hoitaja ymmärrä mitä vanhus sanoo.
Lista olisi loputon. Nämä ovat tilanteita, mitkä ehkä kertoivat sinulle, mitä tässä ajetaan takaa.
Kielitaidon puute siis tässä ongelmana. Ei niinkään se, ettei tuntisi suomalaista kulttuuria, ja sen vuoksi ei osaisi puhua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Tarvetta olisi, mutta säästöjen takia ei palkata.
Muutama päivä sitten luin brittiuutisia netin kautta. Sielläkin on hoitohenkilöitä, jotka oovat hiljattain hyvässä uskossa kouluttautuneet alalle. Nyt he sitten ovat työttömiä, koska säästöt.
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdollista on, varsinkin jos on suomalainen lähihoitaja.
Hoitajapula loppui jo yli vuosi sitten, kun hallitus pienensi hoitajamitoitusta 0,65:stä 0,6:een. Suunnitelmana oli nostaa mitoitus 0,7:ään ja siihen oli jo monessa paikassa varauduttu. Mutta kun mitoitus yllättäen laski eikä noussut, niin ylimääräiset suomalaiset lähihoitajat irtisanottiin, ja ulkomaalaiset kouluttamattomat ja kielitaidottomat "hoitajat" saivat jäädä.
Tuo mitoitus on minimi eli enemmänkin voi palkata henkilökuntaa jos tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan hulluksi menneistä säästöistä
Ei se kerro työntekijästä mitään, vaan työnantajasta. Kunnat lienee yksi surkein työnantaja tässä maassa. Valtiotakin surkeampi. Myöskin tekorikas kotikapunkini Helsinki kuuluu tähän joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan hulluksi menneistä säästöistä
Säästöjen pohjana on se, että ensin nostettiin kaikkien palkat sille tasolle jossa ne parhaiten ansaitsevilla olivat "yhdenmukaistamisen" nimissä. Koska se söi määrärahat, väkeä piti vähentää.
Unohdat sujuvasti sen kuinka Urpon kostohallitus on tyhjentänyt kolme vuotta julkisen puolen kassaa siirtäen rahoja yksityiselle, kuten Urpo olisi perustuslain vastaisessa sotessaan halunnutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmästyin kun tuttu sairaanhoitaja sanoi että häneltä loppuu työt.
Sanoi että minnekään ei saa palkata säästöjen takia. Outo maa tämä Suomi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdollista on, varsinkin jos on suomalainen lähihoitaja.
Hoitajapula loppui jo yli vuosi sitten, kun hallitus pienensi hoitajamitoitusta 0,65:stä 0,6:een. Suunnitelmana oli nostaa mitoitus 0,7:ään ja siihen oli jo monessa paikassa varauduttu. Mutta kun mitoitus yllättäen laski eikä noussut, niin ylimääräiset suomalaiset lähihoitajat irtisanottiin, ja ulkomaalaiset kouluttamattomat ja kielitaidottomat "hoitajat" saivat jäädä.
Tuo mitoitus on minimi eli enemmänkin voi palkata henkilökuntaa jos tarvitsee.
Minnuu ottaa tuosta syrämmestä.
Mina ei ummarra mita sina halua. Haluko nukkuma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä asia vanhusten kannalta, että hoitajat jotka ovat ulkomailta tulleet töihin puhuvat usein vahvalla aksentilla. Vanhemmiten kuulo huononee,, vaikeaa ymmärtää kantasuomalaistenkin puhetta. Ei myöskään voi keskustella vanhoista, suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista asioista joista maahanmuuttajat eivät tiedä.
Miksi hoitajan sitten pitäisi pystyä keskustelemaan vanhuksen kanssa asioista jotka on kuuluneet joskus vanhuksen omaan kulttuuriin?
En ole sama henkilö, joka kommentin on kirjoittanut, mutta vastaan nyt sitten tähän.
1.) Jälkiruokana on vanhuksille viiliä ja talkkunaa. Ulkomaalainen ei tiedä, mitä ne ovat. Ehkä ihan kaikki suomalaisetkaan eivät tiedä, että talkkuna sekoitetaan viiliin sokerin kanssa, niin siitä tulee makea jälkiruoka, mikä on vanhan kansan herkku. Herkku ajalta, jolloin kaupoissa ei ollut tarjolla mitään vanukkaita, jogurtteja ym. Vanhus pyytää hoitajaa sekoittamaan sokerin ja talkkunan viiliin. Suomalainen jolle asia on uutta tottelee, kun ymmärtää heti. Suomenkielen taidoton hoitaja ei ymmärrä, mitä vanhus pyytää. Hän tarjoaa pelkkää viiliä, ja vie talkkunan pois. Vanhus ei koskekaan pelkkään viiliin.
2.) Joulun aikaan vanhuksille on luvattu joulusauna. Kävijöitä ei ole montaa, suurin osa ei jaksa eikä halua. Ne muutamat, jotka haluavat, odottavat joulusaunaa kovasti. Kiire on, mutta kuitenkin muutaman asukkaan ehtisi silti nopeasti saunottaa. On etukäteen sovittu, ketkä viedään varmasti saunaan. Ulkomaalainen hoitaja ei kuitenkaan vie asukkaista ketään saunaan. Hän ei tunne suomalaista kulttuuria, eikä tiedä mikä on joulusauna, eikä ymmärrä, kun kerrotaan. Vanhukset itkevät pettymystä, kun tämä perinne jäi välistä.
3.) On itsenäisyyspäivä. Vanhukset haluaisivat katsoa televisiosta Tuntemattoman sotilaan, sekä osa linnan juhlia. 98-vuotias sotaveteraani odottaa näitä kovasti. Ulkomaalainen hoitaja lyö sopivasti television kiinni, kun näiden ohjelmien pitäisi alkaa. Ei ymmärrä miten tärkeä osa kulttuuria se on Suomessa, eikä ymmärrä, kun yritetään kertoa.
4,) Vanhus joka pystyy syömään ja juomaan hyvin ilman mitään ongelmia itse, haluaisi päiväkahvilla ”ryystää” kahvin pikkulautselta sokeripalan kanssa. Tämähän on hyvin vanha ”mummojen tapa” juoda kahvia. Ulkomaalainen hoitaja ei tuo pilkkulautasta eikä sokeripalaa, vain kylmästi kupin kahvia, ei muuta. Kun vanhus kertoo tästä ”ryystämis” perinteestä, ei hoitaja ymmärrä mitä vanhus sanoo.
Lista olisi loputon. Nämä ovat tilanteita, mitkä ehkä kertoivat sinulle, mitä tässä ajetaan takaa.Kielitaidon puute siis tässä ongelmana. Ei niinkään se, ettei tuntisi suomalaista kulttuuria, ja sen vuoksi ei osaisi puhua siitä.
Eikö noita kerrota perehdytyksessä. Mitä talossa tarjotaan, mitkä on perinteisiä tapoja. Ei siihen montaa hetkeä menisi. Ulkomaisille hoitajille taas on se oma kulttuurinsa niin tärkeä, että hengailebat omiensa kanssa eikä ole mitään kiinnostusta muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin kun tuttu sairaanhoitaja sanoi että häneltä loppuu työt.
Sanoi että minnekään ei saa palkata säästöjen takia. Outo maa tämä Suomi...
Eikö julkisen ole pakko noudattaa tessejä? Hoitoaloilla on sellaiset. Missä se palkkasäästö on? Voisitteko selittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin itse työttömäksi lähihoitajan työstä, kun määräaikaista sopparia ei jatkettukaan. Minun kohdallani työttömyys on kuitenkin oma vikani. Olen vuosien varrella irtisanoutunut vakituisista lähihoitajan pesteistä vaikka kuinka monta kertaa. Eli aina kun työyksikössä on alkanut olla niin pahoja ongelmia, etten ole jaksanut, niin olen lähtenyt kävelemään, ja sillä hyvä.
Tämän mahdollisti tietenkin lähihoitajien hyvä työllisyystilanne. Joka kerta kun halusi vaihtaa työpaikkaa, niin löytyi aina uutta työtä. Oli vakituista työtä, määräaikaista sekä keikkaa, aina löytyi jotakin. Nyt ei ole enää mitään. Yhtä paikkaa kohden on yli sata, hakijaa, vaikka vielä muutama vuosi sitten ei saattanut olla yhtään. Keikkojakaan ei tunnu olevan, niistä vähäisistäkin kilpaillaan.
Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää, en olisi tietenkään luopunut vakkarityöstä, sehän on selvä. Mutta en uskonut, että tilanne voi muuttua näinkin ikäväksi käsittämättömän lyhyessä ajassa.
Ei se mitään. Paperit ovat vetämässä nyt yhteishaussa sairaanhoitaja koulutukseen. Jos pääseen sisään, lähden jatko-opintoihin ”karkuun” huonoa työllisyystilannetta. Ja toivon, että tilanne on parempi, kun valmistun. Ymmärrän, että sairaanhoitajien työllisyystilanne ei ole tällä hetkellä se paras mahdollinen myöskään. Jos pääsen sisään, ajattelin ehkä ”varulta” ilmoittautua norjan kielen kurssille. Minulla on taloudellisesti varaa lähteä opiskelemaan. Kaikilla ei ole, tiedän. On huvin surullista menoa tämä nykytouhu sääntöineen. Kyllä hiljaiseksi vetää.
Vierailija kirjoitti:
Jäin itse työttömäksi lähihoitajan työstä, kun määräaikaista sopparia ei jatkettukaan. Minun kohdallani työttömyys on kuitenkin oma vikani. Olen vuosien varrella irtisanoutunut vakituisista lähihoitajan pesteistä vaikka kuinka monta kertaa. Eli aina kun työyksikössä on alkanut olla niin pahoja ongelmia, etten ole jaksanut, niin olen lähtenyt kävelemään, ja sillä hyvä.
Tämän mahdollisti tietenkin lähihoitajien hyvä työllisyystilanne. Joka kerta kun halusi vaihtaa työpaikkaa, niin löytyi aina uutta työtä. Oli vakituista työtä, määräaikaista sekä keikkaa, aina löytyi jotakin. Nyt ei ole enää mitään. Yhtä paikkaa kohden on yli sata, hakijaa, vaikka vielä muutama vuosi sitten ei saattanut olla yhtään. Keikkojakaan ei tunnu olevan, niistä vähäisistäkin kilpaillaan.
Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää, en olisi tietenkään luopunut vakkarityöstä, sehän on selvä. Mutta en uskonut, että tilanne voi muuttua näinkin ikäväksi käsittämättömän lyhyessä ajassa.
Ei se mitään. Paperit ovat vetämässä nyt yhteishaussa sairaanhoitaja koulutukseen. Jos pääseen sisään, lähden jatko-opintoihin ”karkuun” huonoa työllisyystilannetta. Ja toivon, että tilanne on parempi, kun valmistun. Ymmärrän, että sairaanhoitajien työllisyystilanne ei ole tällä hetkellä se paras mahdollinen myöskään. Jos pääsen sisään, ajattelin ehkä ”varulta” ilmoittautua norjan kielen kurssille. Minulla on taloudellisesti varaa lähteä opiskelemaan. Kaikilla ei ole, tiedän. On huvin surullista menoa tämä nykytouhu sääntöineen. Kyllä hiljaiseksi vetää.
Siis säästöineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdollista on, varsinkin jos on suomalainen lähihoitaja.
Hoitajapula loppui jo yli vuosi sitten, kun hallitus pienensi hoitajamitoitusta 0,65:stä 0,6:een. Suunnitelmana oli nostaa mitoitus 0,7:ään ja siihen oli jo monessa paikassa varauduttu. Mutta kun mitoitus yllättäen laski eikä noussut, niin ylimääräiset suomalaiset lähihoitajat irtisanottiin, ja ulkomaalaiset kouluttamattomat ja kielitaidottomat "hoitajat" saivat jäädä.
Tuo mitoitus on minimi eli enemmänkin voi palkata henkilökuntaa jos tarvitsee.
Yhtään kukaan ei palkkaa minimiä enempää koska ei ole budjettia eli maksavaa asiakasta eli rahaa.
Se, mitä "tarvitsee" on aivan toisarvoista. Tänäkin päivänä Suomessa on kymmeniä tai satoja hoitokoteja, joissa on vähemmän asiakkaita kuin vuodepaikkoja, ihan vain siksi ettei ole syystä tai toisesta minimin ylittävää määrää henkilökuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin kun tuttu sairaanhoitaja sanoi että häneltä loppuu työt.
Sanoi että minnekään ei saa palkata säästöjen takia. Outo maa tämä Suomi...
Eikö julkisen ole pakko noudattaa tessejä? Hoitoaloilla on sellaiset. Missä se palkkasäästö on? Voisitteko selittää?
Palkkasäästö on sitä, että hyvinvointialueilla ei ole rahaa. Ei ole rahaa maksaa tessien mukaista palkkaa kuin suppealle määrälle hoitoalojen työläisiä. Hyvinvointialueet voivat saada lisää varaa vain verorahoista, käytännössä veroja korottamalla. Tähän ei ole poliitikoilla tahtoa äänestäjien pelossa.
Toki, jos veroja korotettaisiin, myös jokaisen hoitajan verot kasvaisivat ja vähemmän palkkaa jäisi käteen verojen jälkeen.
Nyt säästetään väärästä paikasta. Eli hoidettavien asiakkaiden / potilaiden määrä ei ole vähentynyt minnekään, mutta henkilökuntaa silti vähennetään. Ei se mitään, jos olisi vara vähentää, mutta kun ei ole. Käytännössä katsottuna jo valmiiksi liian vähäisestä määrästä vähennetään lisää. Ne ketkä ovat saaneet pitää työpaikkansa, tekevät lähteneidenkin hommat. Samaa ongelmaa tietysti on muillakin aloilla, ei hoitoala ole ainoa. Hirveät säästöt joka puolella. Mutta silti. Hoitoala nyt on viho viimeinen, mistä tulisi säästää.
Nyt on tosi vaikeaa löytää uutta työpaikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä asia vanhusten kannalta, että hoitajat jotka ovat ulkomailta tulleet töihin puhuvat usein vahvalla aksentilla. Vanhemmiten kuulo huononee,, vaikeaa ymmärtää kantasuomalaistenkin puhetta. Ei myöskään voi keskustella vanhoista, suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista asioista joista maahanmuuttajat eivät tiedä.
Miksi hoitajan sitten pitäisi pystyä keskustelemaan vanhuksen kanssa asioista jotka on kuuluneet joskus vanhuksen omaan kulttuuriin?
En ole sama henkilö, joka kommentin on kirjoittanut, mutta vastaan nyt sitten tähän.
1.) Jälkiruokana on vanhuksille viiliä ja talkkunaa. Ulkomaalainen ei tiedä, mitä ne ovat. Ehkä ihan kaikki suomalaisetkaan eivät tiedä, että talkkuna sekoitetaan viiliin sokerin kanssa, niin siitä tulee makea jälkiruoka, mikä on vanhan kansan herkku. Herkku ajalta, jolloin kaupoissa ei ollut tarjolla mitään vanukkaita, jogurtteja ym. Vanhus pyytää hoitajaa sekoittamaan sokerin ja talkkunan viiliin. Suomalainen jolle asia on uutta tottelee, kun ymmärtää heti. Suomenkielen taidoton hoitaja ei ymmärrä, mitä vanhus pyytää. Hän tarjoaa pelkkää viiliä, ja vie talkkunan pois. Vanhus ei koskekaan pelkkään viiliin.
2.) Joulun aikaan vanhuksille on luvattu joulusauna. Kävijöitä ei ole montaa, suurin osa ei jaksa eikä halua. Ne muutamat, jotka haluavat, odottavat joulusaunaa kovasti. Kiire on, mutta kuitenkin muutaman asukkaan ehtisi silti nopeasti saunottaa. On etukäteen sovittu, ketkä viedään varmasti saunaan. Ulkomaalainen hoitaja ei kuitenkaan vie asukkaista ketään saunaan. Hän ei tunne suomalaista kulttuuria, eikä tiedä mikä on joulusauna, eikä ymmärrä, kun kerrotaan. Vanhukset itkevät pettymystä, kun tämä perinne jäi välistä.
3.) On itsenäisyyspäivä. Vanhukset haluaisivat katsoa televisiosta Tuntemattoman sotilaan, sekä osa linnan juhlia. 98-vuotias sotaveteraani odottaa näitä kovasti. Ulkomaalainen hoitaja lyö sopivasti television kiinni, kun näiden ohjelmien pitäisi alkaa. Ei ymmärrä miten tärkeä osa kulttuuria se on Suomessa, eikä ymmärrä, kun yritetään kertoa.
4,) Vanhus joka pystyy syömään ja juomaan hyvin ilman mitään ongelmia itse, haluaisi päiväkahvilla ”ryystää” kahvin pikkulautselta sokeripalan kanssa. Tämähän on hyvin vanha ”mummojen tapa” juoda kahvia. Ulkomaalainen hoitaja ei tuo pilkkulautasta eikä sokeripalaa, vain kylmästi kupin kahvia, ei muuta. Kun vanhus kertoo tästä ”ryystämis” perinteestä, ei hoitaja ymmärrä mitä vanhus sanoo.
Lista olisi loputon. Nämä ovat tilanteita, mitkä ehkä kertoivat sinulle, mitä tässä ajetaan takaa.Kielitaidon puute siis tässä ongelmana. Ei niinkään se, ettei tuntisi suomalaista kulttuuria, ja sen vuoksi ei osaisi puhua siitä.
Eikö noita kerrota perehdytyksessä. Mitä talossa tarjotaan, mitkä on perinteisiä tapoja. Ei siihen montaa hetkeä menisi. Ulkomaisille hoitajille taas on se oma kulttuurinsa niin tärkeä, että hengailebat omiensa kanssa eikä ole mitään kiinnostusta muuhun.
Kerrotaan kyllä perehdytyksessä, mutta kun ei ymmärretä kieltä, niin perehdytys ei auta. Kun ei ymmärretä yksinkertaisiakaan suomenkielisiä ohjeita, eikä edes englanninkieltä, millä on yritetty tilanteita pelastaa. Kun ymmärretään vain sitä oman lähtömaan kieltä. Esihenkilöt kyllä tykkäävät laittaa sitten kaiken suomalaisten syyksi, ja haukutaan että Einolle muka perehdytetty kunnolla. Miten perehdyttää henkilöltä, jotka eivät ymmärrä mitään, mitä sanot. Et ehdi omilta töitäsi näyttämään kädestä pitäen kaikkea. Myös vaaratilanteita syntyy, missä asiakas/ potilas turvallisuus vaarantuu. Niitä en tuohon listaan laittanut, koska sanon asia erikseen ja puhe oli suomalaisesta kulttuurista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdollista on, varsinkin jos on suomalainen lähihoitaja.
Hoitajapula loppui jo yli vuosi sitten, kun hallitus pienensi hoitajamitoitusta 0,65:stä 0,6:een. Suunnitelmana oli nostaa mitoitus 0,7:ään ja siihen oli jo monessa paikassa varauduttu. Mutta kun mitoitus yllättäen laski eikä noussut, niin ylimääräiset suomalaiset lähihoitajat irtisanottiin, ja ulkomaalaiset kouluttamattomat ja kielitaidottomat "hoitajat" saivat jäädä.
Tuo mitoitus on minimi eli enemmänkin voi palkata henkilökuntaa jos tarvitsee.
No mitäs luulet, palkataanko?
Tämä on se suurin ongelma kielitaidottomuudessa, kun ei ymmärretä hoidollisia asioita oireista tai esim. lääkemääräyksiä. Muuten, jos vanhus tykkää jutella vanhoista asioista niin kyllä hän juttelee yleensä sujuvasti vaikkei kuulija mitään ymmärtäisikään. En tarkoita pahalla, mutta kyllä se juttelu usein on aika yksipuolista suomalaisenkin kanssa. Parempikuntoiset on eri asia, mutta jos puhutaan heistä jotka nykyään on hoivan piirissä. 20v vanhustyön kokemuksella.