Lue keskustelun säännöt.
Oletko tehnyt luokkahypyn?
10.01.2026 |
Oletko liikkunut yhteiskuntaluokasta toiseen - tai unelmoitko siitä?
Omalla kohdalla luokkahyppy on ollut alaluokan alimmalta oksalta ylempään keskiluokkaan. Hyppy ei ole ollut helppo, koska varsinaista mallia ei ole ollut ja ympäristö on ollut yhtä keskiluokkaa vihaavaa kouluttamatonta alaluokkaa. Aikuisuudessa tapahtunut akateeminen koulutus ja työ, liikkuminen maailmalla, työn kautta hiljalleen nollasta rakentuva voimakkaasti nousujohteinen tulotaso ja karttuva varallisuus sekä lopulta myös kulttuurillinen keskiluokkaistuminen sen lopulta tekivät. Sisäinen köyhä lähiölapsi tuskin koskaan katoaa, mutta silti koko setti meni matkalla uusiksi: useat arvot, kyky- ja taitopotentiaali, verkostot, käsitys itsestä ja yhteiskunnasta sekä kulttuurimieltymykset näin muutamia mainitakseni. Muutoksen omalla kohdallani sai aikaan omakuvan hidas ja vaiheittainen muutos. Kyse oli siis vain ja ainoastaan sisäisestä muutoksesta sekä kovasta työstä, ei muiden antamasta mahdollisuudesta. Vaikka kyse onkin hyvin harvinaisesta tilanteesta, mahdollisuuksien tasa-arvon maassa tämä on silti mahdollista. Kirjastot on auki myös viikonloppuisin, aikuislukioon pääsee vaikka kesken vuotta ja yliopiston ovet aukeavat kykyjen rajoissa.
Kuulisin mielelläni muidenkin tarinoita ja miksei myös vähän alaluokkaista luokkakitinää. Mikä sinut liikutti luokasta toiseen? Tai mikä estää liikkumisesi?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Suomi on perinteisesti ollut korkean sosiaalisen liikkuvuuden maa. Ilmainen koulutus takaa teoriassa kaikille samat lähtökohdat. Kuitenkin tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että vanhempien koulutustaso periytyy yhä voimakkaasti. Akateemisten vanhempien lapset päätyvät korkeakouluihin moninkertaisella todennäköisyydellä verrattuna peruskoulupohjaisiin perheisiin.
Tämä totta. Vanhemmat duunareita ja toinen heistä myöhemmin pienyrittäjä, minulla kaksi korkeakoulututkintoa Suomesta ja ulkomailta. Silti minut määriteltiin vanhempien saavutusten perusteella, eikä nähty yksilönä.
Vanhan kotikaupunkini ihmiset määritteli suomenruotsalaisuus joten ruotsin kieli oli etu, uskontolahkoihin kuuluminen ja vanhempien koulutus. Lisäksi millainen poliittinen verkosto oli ja olitko kaveria tietyn puolueen edustaman opettajan kanssa, mikä mahdollisti paremmat arvosanat joillekin samalla luokalla olijoille. Me muut jouduimme tehdä moninkertaisen työn saadaksemme hyvät todistukset.
Olen suomenkielinen, en lahkolainen, vanhemmilla ei korkeakoulutusta enkä kannattanut mitään puoluetta, joten statukseni ei ollut korkea. En ole asunut kyseisessä kaupungissa melkein 20 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisen laatu ole koulusta kiinni. Tunnen monia jotka käy konserteissa vaikka ei ole koulutettuja ym. Voi olla hyvän laatuinen jos ei vaikka ole koulutettu
Puhuiko joku "laadusta"?
jokainen erilaien, jokainen samanarvoinen
Höh, ei päässytkään vastaamaan otsikossa olevaan kysymykseen.
Miksi vaihdoit lennossa?
Vierailija kirjoitti:
Mitään yhteiskuntaluokkia ei ole olemassakaan, se on vaan nolon keskiluokan tapa korostaa itseään ja katsoa"työväenluokkaa" nenän vartta pitkin ja tuntea, että on sentään joku heitäkin alempana.
Yhteiskuntaluokkia ei ole, mutta keskiluokka.
Kuunnelkaa itseänne.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea näistä yhteiskunnan luokista kun ne on keksittyjä juttuja. Lähinnä jonkun ihmisen oman egon itsepönkitystä. Suomessa ei ole luokkia.
Kyllä on, ja ne ovat ilmiselviä kunhan omasta kuplastaan vähän vaivautuu oman kuplansa ulkopuolelle kurkkimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ai paremmin koulutetut on jotenkin parempia ihmisiä vai?
Ei. Eri luokkaa vain. Luokat eivät ole toisiaan parempia.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka 2026 ajattelee että ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin sen perusteella mitä on opiskellut? Siis aivan uskomatonta!
Kuka täällä on puhunut hyvistä ja huonoista ihmisistä? Ei kukaan. Itse omassa päässäsi tuollaisen olet kehittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokka ei ole vain pankkitilin saldo. Se on tapa puhua, pukeutua ja kuluttaa vapaa-aikaa. Habitus paljastaa taustamme: harrastatko oopperaa vai jääkiekkoa? Luetko tietokirjallisuutta vai katsotko tosi-TV:tä? Nämä valinnat toimivat sosiaalisina signaaleina eri luokkien välillä.
Mutta ei tuokaan ole lähellekään mustavalkoinen asia.
Täälä yksi musiikin maisteri joka aika lailla inhoaa opperaa ja katsoo mieluinen realityä, enkä ole akateemisessa kuplassani ainoa ;) Vanhempanikin ovat akateemisia eli sitäkään tahoa ei voi syyttää. Minua ei haittaa jos joku saa väärän signaalin, vastustan kulisseja ja todistelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Ei määritä, mutta mikä määrittäisi paremmin?
Tulot.
Nimenomaan.
Tuloilla ei ole samankaltaista vaikutusta esimerkiksi kulttuurimieltymyksiin tai ihmisen terveyteen, kuin koulutuksella on. Ehkä mukana on myös geenejä, kuka tietää, mutta luokkia käsittelevässä kirjallisuudessa koulutustaso vaikuttaa olevan oikeastaan ainut tapa tehdä määrittelyä, vaikka sekään ei ole täydellisin tai mielekkäin eikä edes ainoa tapa
Meillähän oli aikoinaan näitä tunnettuja työläiskirjailijoita, mm. akateemikko Väinö Linna, joka ei ollut akateemisesti koulutettu. Mihin yhteiskuntaluokkaan hän mielestänne kuului?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokka ei ole vain pankkitilin saldo. Se on tapa puhua, pukeutua ja kuluttaa vapaa-aikaa. Habitus paljastaa taustamme: harrastatko oopperaa vai jääkiekkoa? Luetko tietokirjallisuutta vai katsotko tosi-TV:tä? Nämä valinnat toimivat sosiaalisina signaaleina eri luokkien välillä.
En harrasta oopperaa enkä jääkiekkoa. Luen tietokirjallisuutta, mutta katson myös välillä ihan mielelläni tosi-tv:tä. Olen akateemisesti koulutettu ja kirjoitan jatkuvasti päivätyöni ohessa tieteellisiä artikkeleita. Millaisen signaalin lähetän?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Suomessa on totuttu ajattelemaan meidän olevan yksi suuri keskiluokka, todellisuus alkaa näyttää toiselta. Luokkarajat eivät ehkä näy enää pelkissä haalareissa tai silinterihatuissa, vaan ne ovat piilossa kulutustottumuksissa, harrastuksissa ja verkostoissa.
Nykyään puhutaan usein kolmijaosta: Prekariaatti (pätkätöiden tekijät), vakiintunut työväen- ja keskiluokka sekä globaali eliitti. Onko sosiaalinen nousu enää edes mahdollista pelkällä kovalla työllä, vai määrääkö vanhempien koulutusaste ja perintöomaisuus yhä enemmän sen, mihin lokeroon päädyt?
Mitä mieltä olette onko "luokaton Suomi" vain kaunis myytti?
Olen tehnyt luokkahypyn, jos tällä tavalla jaotellaan. Olen lähtöisin keskiluokkaisesta kodista, jossa oli äidin puolelta yläluokkahistoriaa. Koulutuksen ja työuran myötä oli helppo nousta jo suhteellisen nuorena ylempän keskiluokkaan, kun verkostot, tavat ja arvot olivat valmiina. Nykyään en enää tunne itseäni ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi, koska taloudellinen riippumattomuus alkoi jo noin 10 vuotta sitten ja on vesittänyt keskiluokan tärkeimmän kriteerin: keskiluokka tekee palkkatyötä tai on työeläkkeellä ja asema määrittyy osittain sekä palkan/eläkkeen suuruuden että työn mukaan. Toki muiden kriteerien ohessa. Mutta samalla osa keskiluokkaisista arvoistakin on joutunut uudelleentarkastelun alle. Elämän tarkoitukseksi on muodostunut enemmän nautinnollisuus kuin työntekoon perustuva merkityksellisyys, enkä välitä enää poliittisesta vallastakaan. Verkostoni ovat globaaleja ja vietän aikaa eri puolilla maapalloa pitkälti sen mukaan missä on milloinkin mukava ilmasto ja miten verkostot toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokka ei ole vain pankkitilin saldo. Se on tapa puhua, pukeutua ja kuluttaa vapaa-aikaa. Habitus paljastaa taustamme: harrastatko oopperaa vai jääkiekkoa? Luetko tietokirjallisuutta vai katsotko tosi-TV:tä? Nämä valinnat toimivat sosiaalisina signaaleina eri luokkien välillä.
En harrasta oopperaa enkä jääkiekkoa. Luen tietokirjallisuutta, mutta katson myös välillä ihan mielelläni tosi-tv:tä. Olen akateemisesti koulutettu ja kirjoitan jatkuvasti päivätyöni ohessa tieteellisiä artikkeleita. Millaisen signaalin lähetän?
Luulisin, että olet työväenluokasta noussut keskiluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokka ei ole vain pankkitilin saldo. Se on tapa puhua, pukeutua ja kuluttaa vapaa-aikaa. Habitus paljastaa taustamme: harrastatko oopperaa vai jääkiekkoa? Luetko tietokirjallisuutta vai katsotko tosi-TV:tä? Nämä valinnat toimivat sosiaalisina signaaleina eri luokkien välillä.
En harrasta oopperaa enkä jääkiekkoa. Luen tietokirjallisuutta, mutta katson myös välillä ihan mielelläni tosi-tv:tä. Olen akateemisesti koulutettu ja kirjoitan jatkuvasti päivätyöni ohessa tieteellisiä artikkeleita. Millaisen signaalin lähetän?
Luulisin, että olet työväenluokasta noussut keskiluokkaan.
Eli tässä näkee miten pieleen luulot voi mennä. Mutta eihän se haittaa, jos jollain on iso tarve luokitella ihmisiä niin siitä vain.
eri
No tämä on vauvapalsta. Täällä elämäntapatyöttömät nostattavat omaa statustaan kuvitellessaan olevansa yläluokkaa aikansa kuluksi. Oikeassa elämässä kukaan ei kehtaa vinkaistakaan mitään näin naurettavaa.