Lue keskustelun säännöt.
Oletko tehnyt luokkahypyn?
10.01.2026 |
Oletko liikkunut yhteiskuntaluokasta toiseen - tai unelmoitko siitä?
Omalla kohdalla luokkahyppy on ollut alaluokan alimmalta oksalta ylempään keskiluokkaan. Hyppy ei ole ollut helppo, koska varsinaista mallia ei ole ollut ja ympäristö on ollut yhtä keskiluokkaa vihaavaa kouluttamatonta alaluokkaa. Aikuisuudessa tapahtunut akateeminen koulutus ja työ, liikkuminen maailmalla, työn kautta hiljalleen nollasta rakentuva voimakkaasti nousujohteinen tulotaso ja karttuva varallisuus sekä lopulta myös kulttuurillinen keskiluokkaistuminen sen lopulta tekivät. Sisäinen köyhä lähiölapsi tuskin koskaan katoaa, mutta silti koko setti meni matkalla uusiksi: useat arvot, kyky- ja taitopotentiaali, verkostot, käsitys itsestä ja yhteiskunnasta sekä kulttuurimieltymykset näin muutamia mainitakseni. Muutoksen omalla kohdallani sai aikaan omakuvan hidas ja vaiheittainen muutos. Kyse oli siis vain ja ainoastaan sisäisestä muutoksesta sekä kovasta työstä, ei muiden antamasta mahdollisuudesta. Vaikka kyse onkin hyvin harvinaisesta tilanteesta, mahdollisuuksien tasa-arvon maassa tämä on silti mahdollista. Kirjastot on auki myös viikonloppuisin, aikuislukioon pääsee vaikka kesken vuotta ja yliopiston ovet aukeavat kykyjen rajoissa.
Kuulisin mielelläni muidenkin tarinoita ja miksei myös vähän alaluokkaista luokkakitinää. Mikä sinut liikutti luokasta toiseen? Tai mikä estää liikkumisesi?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä kannattaa miettiä muutakin kuin omaa ylivertaisuutta ja koulutusta. Koulutuksella ei loppujen lopuksi tee mitään. Se ei tuo ruokaa pöytään, ei siivoa, ei tee Kela-hakemusta puolestasi eikä hae miestäsi baarista kello 03 yöllä. Kirjoja voi ja saa lukea, sitä en kiellä, mutta kouluja siihen ei tarvita, jos ammattitaitoa on!
Miksi ihmeessä sun tulee hakea miehesi baarista kello 03 yöllä? XD
Tätä en itsekään ymmärrä. Ihan kuin se olisi jokin elämän yksi tärkeistä asioista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka Suomessa on totuttu ajattelemaan meidän olevan yksi suuri keskiluokka, todellisuus alkaa näyttää toiselta. Luokkarajat eivät ehkä näy enää pelkissä haalareissa tai silinterihatuissa, vaan ne ovat piilossa kulutustottumuksissa, harrastuksissa ja verkostoissa.
Nykyään puhutaan usein kolmijaosta: Prekariaatti (pätkätöiden tekijät), vakiintunut työväen- ja keskiluokka sekä globaali eliitti. Onko sosiaalinen nousu enää edes mahdollista pelkällä kovalla työllä, vai määrääkö vanhempien koulutusaste ja perintöomaisuus yhä enemmän sen, mihin lokeroon päädyt?
Mitä mieltä olette onko "luokaton Suomi" vain kaunis myytti?
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa näkyy yhteikuntaluokka parhaiten. Eläkkeellä olevat duunarit asuvat vanhassa kerrostalossa, jossa kolmio maksaa 70 000e. Toisessa kerrostalossa, joka on uusi ja omalla tontilla asuu paremmin pärjäävät. On lääkäreitä, aluepäällikkö, kirurgi, merikapteeni ja yleensäkin paremmin pärjääviä. Heillä on yleensä korkeakoulutasoinen ammattitutkinto. He ovat maksaneet asunnostaan 270 000e käteisellä.
Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, luokkakahtiajako näkyy asuinalueissa. Tietyt kaupunginosat leimautuvat hyvätuloisiksi ja toiset työttömyyden ja huono-osaisuuden keskittymiksi. Tämä vaikuttaa koulujen laatuun ja lasten tulevaisuudennäkymiin jo varhaisesta iästä alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Köyhä lapsuus alkoholistiperheessä. Asuttiin kuitenkin omakotitalossa joka oli oma ja myöhemmin olen hoksannut, että vanhemmat opetti meille hyviä tapoja, esim pullosta ei saa koskaan juoda vaan lasista jne. Vaikea määritellä mihin ns. luokkaan lapsuus oikein menee.
Ajattelin jo alakoulussa, että minun pitää opiskella, jos haluan itselleni muuta kuin köyhyyttä. Ja niin tein. Joku kirjoitti, että kaikilla ei ole varaa opiskella ja hieman ihmettelen tätä: Suomessa on mahdollista. En saanut mitään kotoa lähtiessäni, joten tarkoitti opintolainan ottamista jossain vaiheessa (kirjat sekä huonekaluja) sekä töiden tekemistä parina iltana viikossa ja viikonloppuisin sekä kaikki lomat. Mutta kyllä se kannatti, sen jälkeen on mennyt mukavasti ja nyt kuulun ikäluokastani 10% parhaiten tienaavien joukkoon. Mutta Suomessa tämä taitaa kuitenkin tarkoittaa edelleen ylempää keskiluokkaa tulojen näkökulmasta.
Mahdollista matkustella erikoisempiin paikkoihin
Tuo hyvien tapojen opettaminen lapsille sekä koulutusmyönteisen kuvan istuttaminen voi viedä jo itsessään pitkälle.
Kiitos tarinansa jakaneille. Näitä oli kiva lukea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Suomessa on totuttu ajattelemaan meidän olevan yksi suuri keskiluokka, todellisuus alkaa näyttää toiselta. Luokkarajat eivät ehkä näy enää pelkissä haalareissa tai silinterihatuissa, vaan ne ovat piilossa kulutustottumuksissa, harrastuksissa ja verkostoissa.
Nykyään puhutaan usein kolmijaosta: Prekariaatti (pätkätöiden tekijät), vakiintunut työväen- ja keskiluokka sekä globaali eliitti. Onko sosiaalinen nousu enää edes mahdollista pelkällä kovalla työllä, vai määrääkö vanhempien koulutusaste ja perintöomaisuus yhä enemmän sen, mihin lokeroon päädyt?
Mitä mieltä olette onko "luokaton Suomi" vain kaunis myytti?
Tuo kolmeen jaottelu on siinä mielessä puutteellinen, että itse ajattelen keskiluokan jakautuvan vielä alempaan ja ylempään keskiluokkaan. Tällöin saa mielekkään jaon tehtyä myös koulutustasojen näkökulmasta, vaikka se ei mikään tieteellinen jaottelu olekaan. Myös muut tekijät koulutuksen lisäksi vaikuttavat luokkaan, mutta koulutus taitaa olla se merkittävin tekijä. Ainakaan itse en muuta keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Ei määritä, mutta mikä määrittäisi paremmin?
-perinteisesti omistus ja tuotantovälineet ovat olleet ratkaisevia, tämä korostuu yhä enemmän yläluokassa.
-Ammattiasema ja koulutus: Ylempi korkeakoulutus ja johto-/asiantuntijatehtävät nostavat ylempään keskiluokkaan, kun taas vähäisempi koulutus ja työntekijän vähäisempi itsemääräämisoikeus sijoittavat alemmalle tasolle.
Tärkein yhteiskuntaluokkaa määrittävä tekijä on monimutkainen yhdistelmä tekijöitä, mutta ammattiasema (esimiesasema, koulutustaso) ja tulotaso, yhdistettynä kulttuuripääomaan (koulutus, elämäntapa), ovat keskeisiä;
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan palstan vannabe-oikeistolainen trump-fani ei ole, yhtä luuseri kuin äitinsäkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Ei määritä, mutta mikä määrittäisi paremmin?
Tulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Suomessa on totuttu ajattelemaan meidän olevan yksi suuri keskiluokka, todellisuus alkaa näyttää toiselta. Luokkarajat eivät ehkä näy enää pelkissä haalareissa tai silinterihatuissa, vaan ne ovat piilossa kulutustottumuksissa, harrastuksissa ja verkostoissa.
Nykyään puhutaan usein kolmijaosta: Prekariaatti (pätkätöiden tekijät), vakiintunut työväen- ja keskiluokka sekä globaali eliitti. Onko sosiaalinen nousu enää edes mahdollista pelkällä kovalla työllä, vai määrääkö vanhempien koulutusaste ja perintöomaisuus yhä enemmän sen, mihin lokeroon päädyt?
Mitä mieltä olette onko "luokaton Suomi" vain kaunis myytti?
Radion Sinfoniaorkesterin ex-intendentti totesi, että "Täällä ei ole tähtiä". Maksettiinko hänelle muka - Esa-Pekka Salosesta puhumattakaan - samaa palkkaa kuin juuri koesoitossa orkesterin jäseneksi hyväksytylle keltanokalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Ei määritä, mutta mikä määrittäisi paremmin?
Tulot.
Ehkä siinä mielessä, että varakkaat voivat pitää asioista, joista varattomat ei - tulojen puutteen takia. Tähän yksinkertaistaminen ei mielestäni kuitenkaan väestötasolla riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Suomessa on totuttu ajattelemaan meidän olevan yksi suuri keskiluokka, todellisuus alkaa näyttää toiselta. Luokkarajat eivät ehkä näy enää pelkissä haalareissa tai silinterihatuissa, vaan ne ovat piilossa kulutustottumuksissa, harrastuksissa ja verkostoissa.
Nykyään puhutaan usein kolmijaosta: Prekariaatti (pätkätöiden tekijät), vakiintunut työväen- ja keskiluokka sekä globaali eliitti. Onko sosiaalinen nousu enää edes mahdollista pelkällä kovalla työllä, vai määrääkö vanhempien koulutusaste ja perintöomaisuus yhä enemmän sen, mihin lokeroon päädyt?
Mitä mieltä olette onko "luokaton Suomi" vain kaunis myytti?
Tuo kolmeen jaottelu on siinä mielessä puutteellinen, että itse ajattelen keskiluokan jakautuvan vielä alempaan ja ylempään keski
Itse jaan keskiluokan kolmeen osaan ja työväenluokan kahteen osaan. Esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomarit ja yliopistojen rehtorit ovat ylempää keskiluokkaa. Tavallisissa ammateissa olevat akateemiset kuten opettajat keskimmäistä keskiluokkaa ja amk-ammateissa olevat kuten sairaanhoitajat alempaa keskiluokkaa. Ylempi työväenluokka on amiksen käyneet ammattilaiset kuten sähköasentajat ja mekaanikot. Alempi työväenluokka on vähemmän ammattitaitoa vaativat duunarityöt kuten postinlajittelijat ja hoiva-avustajat. Sitten voisi olla vielä erikseen köyhälistö ja kurjalisto, mutta näille en ole oikein hyviä määritelmiä keksinyt.
eri
Olen tehnyt pienen luokkahypyn koulutuksen avulla. Näin ainakin itse ajattelen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Ei määritä, mutta mikä määrittäisi paremmin?
Tulot.
Nimenomaan.
En jaksa lukea näistä yhteiskunnan luokista kun ne on keksittyjä juttuja. Lähinnä jonkun ihmisen oman egon itsepönkitystä. Suomessa ei ole luokkia.
Kyllähän korkeimman oikeuden tuomarit ja Suomen yliopistojen rehtorit ovat eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Useimmat maisterit tienaavat nimittäin itseäni paremmin.
Älä käytä tuota K-kirjainta, pliis. Sano mielummin vaikka neljä tuhatta tai 4000. Mutta ei 4K eikä varsinkaan 4Kiloeuroa. Pää hajoaa tästä kalluudesta!