Lue keskustelun säännöt.
Oletko tehnyt luokkahypyn?
10.01.2026 |
Oletko liikkunut yhteiskuntaluokasta toiseen - tai unelmoitko siitä?
Omalla kohdalla luokkahyppy on ollut alaluokan alimmalta oksalta ylempään keskiluokkaan. Hyppy ei ole ollut helppo, koska varsinaista mallia ei ole ollut ja ympäristö on ollut yhtä keskiluokkaa vihaavaa kouluttamatonta alaluokkaa. Aikuisuudessa tapahtunut akateeminen koulutus ja työ, liikkuminen maailmalla, työn kautta hiljalleen nollasta rakentuva voimakkaasti nousujohteinen tulotaso ja karttuva varallisuus sekä lopulta myös kulttuurillinen keskiluokkaistuminen sen lopulta tekivät. Sisäinen köyhä lähiölapsi tuskin koskaan katoaa, mutta silti koko setti meni matkalla uusiksi: useat arvot, kyky- ja taitopotentiaali, verkostot, käsitys itsestä ja yhteiskunnasta sekä kulttuurimieltymykset näin muutamia mainitakseni. Muutoksen omalla kohdallani sai aikaan omakuvan hidas ja vaiheittainen muutos. Kyse oli siis vain ja ainoastaan sisäisestä muutoksesta sekä kovasta työstä, ei muiden antamasta mahdollisuudesta. Vaikka kyse onkin hyvin harvinaisesta tilanteesta, mahdollisuuksien tasa-arvon maassa tämä on silti mahdollista. Kirjastot on auki myös viikonloppuisin, aikuislukioon pääsee vaikka kesken vuotta ja yliopiston ovet aukeavat kykyjen rajoissa.
Kuulisin mielelläni muidenkin tarinoita ja miksei myös vähän alaluokkaista luokkakitinää. Mikä sinut liikutti luokasta toiseen? Tai mikä estää liikkumisesi?
Kommentit (114)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Useimmat maisterit tienaavat nimittäin itseäni paremmin.
Yliopistokoulutuksen tarkoitus ei ole varsinaisesti kouluttaa tiettyyn ammattiin, vaan lähinnä luoda edellytykset toimia jonkin asian tai aihepiirin asiantuntijana tai vaikka tutkijana. Työelämätaidot ja ura-asiat ei siitä näkökulmasta liity yliopistoon. Sivistys liittyy (tai ainakin pitäisi liittyä, mutta nykyään lipastot on aikamoisia poliittisia woke-laitoksia).
ai paremmin koulutetut on jotenkin parempia ihmisiä vai?
Suomi on perinteisesti ollut korkean sosiaalisen liikkuvuuden maa. Ilmainen koulutus takaa teoriassa kaikille samat lähtökohdat. Kuitenkin tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että vanhempien koulutustaso periytyy yhä voimakkaasti. Akateemisten vanhempien lapset päätyvät korkeakouluihin moninkertaisella todennäköisyydellä verrattuna peruskoulupohjaisiin perheisiin.
Luokka ei ole vain pankkitilin saldo. Se on tapa puhua, pukeutua ja kuluttaa vapaa-aikaa. Habitus paljastaa taustamme: harrastatko oopperaa vai jääkiekkoa? Luetko tietokirjallisuutta vai katsotko tosi-TV:tä? Nämä valinnat toimivat sosiaalisina signaaleina eri luokkien välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kuka 2026 ajattelee että ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin sen perusteella mitä on opiskellut? Siis aivan uskomatonta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Useimmat maisterit tienaavat nimittäin itseäni paremmin.
Yliopistokoulutuksen tarkoitus ei ole varsinaisesti kouluttaa tiettyyn ammattiin, vaan lähinnä luoda edellytykset toimia jonkin asian tai aihepiirin asiantuntijana tai vaikka tutkijana. Työelämätaidot ja ura-asiat ei siitä näkökulmasta liity yliopistoon. Sivistys liittyy (tai ainakin pitäisi liittyä, mutta nykyään lipastot on aikamoisia poliittisia woke-laitoksia).
Jep, yliopistot tietyissä tiedekunnissa nykyään hielle ja hiivalle haisevia rekkales boja täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka 2026 ajattelee että ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin sen perusteella mitä on opiskellut? Siis aivan uskomatonta!
Ei hyviin ja huonoihin vaan keskiluokkaan ja työväenluokkaan. Eivät ne ole toinen toistaan parempia, ne ovat erilaisia.
Kaikesta voi näköjään loukkaantua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka 2026 ajattelee että ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin sen perusteella mitä on opiskellut? Siis aivan uskomatonta!
Ei hyviin ja huonoihin vaan keskiluokkaan ja työväenluokkaan. Eivät ne ole toinen toistaan parempia, ne ovat erilaisia.
Mitä on keskiluokka ja työväenluokka. Itse olen työtön. Olenko siis keskiluokkaa?
Miksi täällä vähätellään taas duunareita? SIinä on ryhmä, joka korjaa kun muut rikkoo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulutustaso näyttää olevan kyselyn suurin mutta miksi, selittäkää
Olen duunariperheessä kasvanut. Vanhempieni tulotaso oli pieni. Aina kuitenkin oli ruokaa pöydässä ja siistit vaatteet. Koti siisti ja alkoholi ei kuulunut vanhempieni elämäntapaan. Mitään turhaa ei ostettu, vanhemmat olivat säästäväisiä ja huolehtivat että kaikilla oli riittävästi ruokaa, lämpöä ja rakkautta.
Äiti kannusti kouluttautumaan. Itse oli kauppakoulun käynyt, isä vain kansakoulun. Molemmat elivät nuoruusvuotensa sota-aikana. Sodan jälkeinen Suomi oli köyhä maa ja isällä ei ollut mahdollisuutta kouluttautua, suoraan meni töihin.
Äiti kasvatti meidät siihen, että ketään ei saa arvottaa yhteiskunnallisen asemansa tai tulotason mukaan. Hän arvosti jokaista ihmistä ja esimerkkinsä kautta opetti meille, että ketään ei saa arvostella. Jos joku pyysi häneltä ruokaa, hän tarjosi sitä, vaikka raha oli tiukassa. Hän sanoi aina että hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan. Joku vanhan kansan opetushan tämä on. Hän ei käännyttänyt ketään pois, vaikka kyseessä olisi ollut joku joka oli rahansa ryypännyt.
Äidin kanssa harrastimme kulttuuria kuten teattereita, museoita ja taidenäyttelyitä. Luimme kirjallisuutta yksin ja yhdessä. Harrastimme myös kädentaitoja, koska verenperintönä saimme taitavat kädet ja luovan mielen. Tokihan siinä oli myös syynä se, että kaiken sai halvemmalla itse tekemällä.
Itselläni on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta olen aina tehnyt duunaritason töitä. Tulotasomme on kuitenkin parempi kuin vanhemmillamme, ja olemme pystyneet tarjoamaan lapsillemme taloudellisesti enemmän kokemuksia kuin omat vanhemmat meille. Olemme mm matkustelleet yhdessä lasten kanssa jo pienestä alkaen.
Lapsuudenkodissani ei puhuttu luokkaeroista enkä sen vuoksi ole koskaan katsellut yhteiskuntaa sillä tavalla. Kulttuuriharrastuksia kuului elämäämme niissä puitteissa, mihin oli mahdollisuus ja niitä olemme tarjonneet myös lapsillemme. Olen kannustanut omia lapsiani kouluttautumaan ja pyrkimään elämässä eteenpäin, niin että voivat turvata oman ja mahdollisten tulevien lastensa tulevaisuuden. Olen myös pyrkinyt kasvattamaan heitä äitini tavoin ymmärtämään, että ihmiset kasvavat ja elävät erilaisissa olosuhteissa, mutta se että jollain on vähemmän kuin itsellä, ei tarkoita, että hän olisi vähempi arvoinen ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te oikein jaksatte tätä jauhaa aina?
Mitä iloa siitä ylemmästä luokasta on, jos elämänsä ehtoolla kuitenkin kuristuu tuoliinsa hoivakodissa?
Sen verran on tullut luettua mm. historiaa, että olen huomannut, että yhteiskunnan huipulla oleville käy yllättävän usein huonosti. Ei kannata tavoitella kovin suuria, runsas opiskelu ei aina takaa hyvää työpaikkaa ja menestystä.
Onnellisuuteen riittää verraten vähäinen omaisuus ja yhteiskunnallinen asema.
Vierailija kirjoitti:
Miten te oikein jaksatte tätä jauhaa aina?
Mitä iloa siitä ylemmästä luokasta on, jos elämänsä ehtoolla kuitenkin kuristuu tuoliinsa hoivakodissa?
Sen verran on tullut luettua mm. historiaa, että olen huomannut, että yhteiskunnan huipulla oleville käy yllättävän usein huonosti. Ei kannata tavoitella kovin suuria, runsas opiskelu ei aina takaa hyvää työpaikkaa ja menestystä.
Onnellisuuteen riittää verraten vähäinen omaisuus ja yhteiskunnallinen asema.
Korkeasti kouluttautuneet elävät tilastollisesti pidempään ja terveempinä.
Olen nähnyt sivusta kuinka isotissinen pitkä blondi iski puolivahingossa miehen yhdestä Suomen rikkaimmista suvuista ja suhde kesti kymmenen vuotta, vaikka naisella oli vakavia mielenterveysongelmia ja persoonallisuushäiriö eikä edes kunnollista työuraa.
Nainen kertoi minulle naureskellen kuinka miehellä on "suhderiippuvuus" ja siksi häntä sai kohdella miten huvitti, silti suhde säilyi. Onneksi miehen veljet lopulta puuttuivat tilanteeseen ja saivat miehen ymmärtämään, että hän voi muuttaa elämänsä. Nykyään mies on miljonääri ja hänellä on kaunis perhe. Nainen yritti pilata kaiken mm. uhkailemalla itsemurhalla kun mies vietti ensimmäistä viikonloppua uuden naisen kanssa ja kertomalla miehen äidille miehen käyttävän välillä mietoja huumeita.
Kannattaa naista valitessa huomioida ensisijaisesti miten hän kohtelee kumppaniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun muka tuntea kuuluvani ylempään keskiluokkaan, koska olen FT? Koulutus ei määritä yhteiskuntaluokkaa.
Ei määritä, mutta mikä määrittäisi paremmin?
Tulot.
Tulot määrittävät tuloluokkaa, eivät yhteiskuntaluokkaa.
Keskituloinen ja keskiluokkainen ovat hyvin eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te oikein jaksatte tätä jauhaa aina?
Mitä iloa siitä ylemmästä luokasta on, jos elämänsä ehtoolla kuitenkin kuristuu tuoliinsa hoivakodissa?
Sen verran on tullut luettua mm. historiaa, että olen huomannut, että yhteiskunnan huipulla oleville käy yllättävän usein huonosti. Ei kannata tavoitella kovin suuria, runsas opiskelu ei aina takaa hyvää työpaikkaa ja menestystä.
Onnellisuuteen riittää verraten vähäinen omaisuus ja yhteiskunnallinen asema.
Korkeasti kouluttautuneet elävät tilastollisesti pidempään ja terveempinä.
Kuinkahan vanhoiksi sitten? Kun maalaistalon emännätkin kansakoulun käyneinä saattavat elää suht terveinä 94 vuotiaiksi kuten meidän suvussa.
Tuloilla ei ole samankaltaista vaikutusta esimerkiksi kulttuurimieltymyksiin tai ihmisen terveyteen, kuin koulutuksella on. Ehkä mukana on myös geenejä, kuka tietää, mutta luokkia käsittelevässä kirjallisuudessa koulutustaso vaikuttaa olevan oikeastaan ainut tapa tehdä määrittelyä, vaikka sekään ei ole täydellisin tai mielekkäin eikä edes ainoa tapa