Aion erota miehestäni
Nyt kaipaisin vertaistukea, käytännön neuvoja, mitä tahansa. Olen tehnyt päätöksen erota miehestäni. Tai olen päättänyt asiasta jo vuosia sitten, mutta alunperin ajatus oli erota vasta kun lapset muuttavat pois kotoa. Lapset ovat nyt 19 ja 16 ja asuvat vielä kotona, mutta minä en kertakaikkiaan enää jaksa. Fiksua olisi varmasti odottaa, että edes tuo vanhempi lapsista muuttaisi pois, mutta ainakin käynnistelen nyt tätä eroprosessia jo.
Pelottaa ihan kamalasti, ja stressaa. Mies on hankala, narsistia piirteitä omaava. Minä olen hoitanut yksin lapset ja kodin, hän on keskittynyt valittamaan siitä miten huonosti aina kaikki hommat hoidan. Lasten ollessa pieniä hän myös ryyppäsi usein ja viikonloput menivät hänellä kännissä/krapulassa, hän eli ihan erilaisessa rytmissä kuin me. Nykyisin hän ei enää juo ollenkaan, mutta on muuttunut "vanhaksi valittavaksi ukoksi", joka on pääasiassa aina pahalla tuulella ja erittäin veemäinen, lähinnä minulle mutta välillä myös lapsille. Tiedän, että hän tulee tekemään erosta todella vaikean. Tiedän, että hän ei missään nimessä haluaisi erota. Olen yrittänyt erosta puhua monta kertaa ennenkin, mutta hän on kuitannut asian sanomalla, että ei ole mitään keskusteltavaa, tai että voin lähteä jos haluan, tuossa on ovi, lapsia et sitten näe enää koskaan. On uhannut tehdä elämästäni ja lasten elämästä todella vaikeaa jos eroan. Ylipäätään jos yritän tuoda esille jotain ongelmaa, hän alkaa huutaa niin, että lapset kuulevat ja koska en haluaisi lasten kuulevan riitoja, joudun itse hiljenemään.
Mulla on tullut mitta täyteen. Mietin tätä eroasiaa päivittäin, monta kertaa päivässä ja vaikka tiedän, että ero tulee olemaan parasta mitä voin tehdä, pelottaa kaikki käytännön asiat. Pelottaa miehelle kertominen, lapsille kertominen (vaikka uskon heidän ymmärtävän, ovathan he vierestä seuranneet kuinka vaikea tapaus isänsä on), lasten kodin hajottaminen, kaikki se käytännön työ kuten uuden kodin etsintä, nykyisen kodin myyminen noin hankalan tapauksen kanssa jne.
Eli ihan sellaista vertaistukiketjua tästä toivoisin, etenkin teiltä, jotka olette uskaltaneet erota todella hankalasta puolisosta. :)
Kommentit (95)
Jos mies on kovin hankala, niin järjestäisin ehkä asiat valmiiksi ennen kuin ilmoittaisin, että nyt on se eron hetki, mistä on puhuttu. Etsisin asunnon valmiiksi jne.
"1. Fyysiset erot koossa ja voimassa. Jos miehenä olisit kertonut olevasi hento ja heikko terveydeltäsi, naisesi ollessa kamppailulajeja harrastava itseäsi puolta päätä pidempi, niin olisit saanut samat vastaukset kuin tämän ketjun ap. Tai olisit ollut miehen kanssa suhteessa.
2. Tilastot siitä kuinka helposti naiselta lähtee henki kun yrittää erota, vaikka aiemmin sitä fyysistä väkivaltaa ei olisikaan ollut. Jälleen, jos olisit ollut eroamassa miehestä miehenä, olisit ollut vaarassa päätyä erotilanteessa henkensä menettäneiden tilaston jatkoksi"
Suomessa erotaan 11000-14000 kertaa vuosittain, ja henkirikoksia on kuutisenkymmentä, joista murto-osa on parisuhteen päättymisestä johtuvia. Tekstistäsi saa kuvan, että erotilanteessa murha olisi jokin oletusarvo miehen taholta.
Ja kiinnostaisi tietää, että mikä velvollisuus minulla on miehenä jäädä huonoon suhteeseen sietämään henkistä väkivaltaa, uhkailua ja tavaroiden heittelyä ainoastaan siksi, että tarvittaessa saisin tapettua eksäni vaikka paljain käsin? Em. käytöstä täällä puolusteltiin, koska kuulemma tämän ansaitsen, koska kehtasin hankkia asunnon. Oletko itse samaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnan/kaupungin velvollisuus on osoittaa asunto, kun olet eroamassa.
Eikä ole mikään velvollisuus. Aikuinen hoitaa asumisensa itse.
Älä hölötä tyhmyyksiä. Kunnilla on nykyäänkin sosiaalisia toimia ihmisten hyväksi. Se on yksi kuntien perustehtävä.
Suomessa on yli 3000 asunnotonta. Kunnilla on asuntoja oikeastaan aika vähän ja niihin on kriteerit pääsyyn. Ap:lla on asunto niin hän ei ole jonon kärjessä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnan/kaupungin velvollisuus on osoittaa asunto, kun olet eroamassa.
Eikä ole mikään velvollisuus. Aikuinen hoitaa asumisensa itse.
Älä hölötä tyhmyyksiä. Kunnilla on nykyäänkin sosiaalisia toimia ihmisten hyväksi. Se on yksi kuntien perustehtävä.
Suomessa on yli 3000 asunnotonta. Kunnilla on asuntoja oikeastaan aika vähän ja niihin on kriteerit pääsyyn. Ap:lla on asunto niin hän ei ole jonon kärjessä mitenkään.
Paitsi että erotilanteessa saa asunnon helpommin. Minäkin sain. Entisen asunnon myynyt välittäjä neuvoi asiassa.
Eri juttu varmaan, jos on täysin juoppo tms.
Tilalleni tulleella miehellä oli sekä lapsi vuoroviikoin, että lievä alko-ongelma. Ehkä hänelle piti järjestää asunto myös lapsen, mutta aivan varmasti myös eron vuoksi. Muutin itse ihan yksin, ja silti sain saunallisen kaksion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatun mukaan vain haureus eli avioliiton ulkopuolinen seksisuhde on hyväksyttävä syy eroamiseen. Ajattelin kertoa, kun sitä täällä mietittiin. Toinen hyväksyttävä syy on, jos ei-uskova haluaa erota uskovaisesta aviovaimostaan/-miehestään. Muutoin se on myötä-ja vastamäessä.
Kyllä väkivalta ja sen uhka ovat myös hyväksyttäviä syitä. Siellä kerrotaan myös, että on lupa antaa erokirja ihan vain, kun toinen ei enää miellytä. Jeesuskin puhuu tästä! Lueppa se Raamattu tarkemmin!
Erokirja oli Vanhassa testamentissa, Jeesus puhui tästä, mutta se ei koskenut uuden liiton kristittyjä Luepa esim. Matt. 19:9. Olen kyllä sitä mieltä, että jos toinen on väkivaltainen niin että pelottaa, on syytä muuttaa erilleen, mutta silloin on pysyttävä naimattomana. 1. Kor.7:10. -ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap mutta kukas se sinä sitten luulet olevasi kun toisille, täysin vieraille ihmisille latelet sääntöjä milloin saa erota?
Kun minä kerron miten asiat on, niin sinähän tottelet.
En tiedä, kuka tämän kirjoitti, mutta totteleminen on täysin vapaaehtoista. Evankeliumi on ilosanoma, se ei ole laki.
Tuohon rahatilanteeseen vinkki. Varmista, että sulla on riittävästi rahaa tilillä, johon miehesi ei pääse käsiksi. Mielellään ainakin parin kk:n palkka. Muutoissa aina sattuu ja tapahtuu, tarviit todennäköisesti takuuvuokran uuteen kämppään jne.
Itse etsisin ensiksi uuden asunnon valmiiksi. Tämän jälkeen kertoisin eroaikeista lapsille, ja myös sen, että aiot muuttaa erilleen miehestäsi ja että lapset saavat muuttaa mukanasi halutessaan.
Ota huomioon, että lapset saattavat kertoa eroaikeistasi miehellesi ilman lupaa - eli sinulla kannattaa olla paikka, johon voit tarvittaessa lähteä lyhyellä varoitusajalla.
Ei kannata vesittää eroa sillä että uuden "asunnon on oltava isompi kuin kaksio". Erosta ja uudesta kodista ei tarvitse tulla täydellistä heti. Voit nukkua olohuoneessa ja poika/pojat makkarissa. Jos siis muuttavat kanssasi. Ei siihen kuole.
Alueesta sen verran että jos nuorempi pääsee kuljemaan julkisilla lukioon kauempaakin niin ei kannata sen takia jäädä jumiin sen ajatuksen kanssa että uuden asunnon on ihan pakko olla samalla alueella kuin nykyisen.
Etsit tekosyitä miksi et voi nyt erota, koska sinua pelottaa uusi ja tuntematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatun mukaan vain haureus eli avioliiton ulkopuolinen seksisuhde on hyväksyttävä syy eroamiseen. Ajattelin kertoa, kun sitä täällä mietittiin. Toinen hyväksyttävä syy on, jos ei-uskova haluaa erota uskovaisesta aviovaimostaan/-miehestään. Muutoin se on myötä-ja vastamäessä.
En ole ap mutta kukas se sinä sitten luulet olevasi kun toisille, täysin vieraille ihmisille latelet sääntöjä milloin saa erota?
Joku otti Raamattuaiheen esille ja vain tarkensin sitä, mitä Raamattu sanoo. Jokainen tekee omat päätelmänsä sen mukaan, mihin uskoo.
Niin kun minä uskon että miehetvkeksineet tuonkin uskonnon ja kirjan omaksi hyödykseen. Että eroa vaan ap. Mutta älä ole yksin miehen kanssa kun ilmoitat erosta. Ja katso että siirrät rahasi tilille mihin miehellä ei ole pääsyä.
Sellainen sepittelmä aplta tällä kertaa. Tunkkaisen stereotyyppinen tarina kliseineen.
Erosin niin pyysin muuttoapua ja muutin 2 tunnissa. Kannattaa siis pyytää apua ja muuttaa nopeasti pois miehen luota.
Moikka Ap! Lueppa Yhteisomistuslaki. Hae käräjäoikeudelta uskottua miestä. Jos sulla ja miehelläs on yhteistä omaisuutta, esim. se asunto, niin uskottu mies voidaan määrätä hoitamaan yhteisesti omistettua omaisuutta ja hoitamaan yhteisomistussuhteen päättyminen vaikkapa myymällä se kämppä teidän puolesta. Miehes ei voi tätä estää, jos käräjäoikeus sanelee että näin muuten tehdään. Se helpottais ainakin tuon asuntokuvion kanssa.
Kannattaa kaikki esivalmistelut tehdä mahdollisimman pitkälle eron ja muuton suhteen. Miehelle kertoa vasta sitten kun kämppä on tyyliin tyhjä omista kamoista. Ota myös kuvakaappaukset kaikista uhkailuista yms. Kaikki todisteet talteen, mitä voit käyttää miestä vastaan tarvittaessa oikeudessa. Ennakoi tällä ainakin sitä, että joudut hakemaan lähestymiskieltoa.
Luotatko lapsiisi sen verran, että voit kertoa heille eroaikeista? Kuten tuolla jo yksi ainakin kommentoi, niin on olemassa se riski, että miehes saattaa saada tiedon lähtöaikeistas lasten kautta. Jos voit lapsilles kertoa aikomuksista luottamuksellisesti, niin he saavat jonkun aikaa pohtia sitä, muuttavatko omilleen vai sun mukana.
Ja tosiaan, turvakoti on erinomainen vaihtoehto, jos on olemassa vaara, että mies satuttaa teitä. Vaikka ei olisikaan turvakodille tarvetta, niin kannattaa silti olla heihin yhteydessä, voit saada jotain vinkkejä sieltäkin, mitä ei näissä kommenteissa ole tajuttu antaa.
Huomioi tää myös vaihtoehtona: onko teillä myös jotain lähipiiriläistä, jotka tietävät tilanteen ja joiden luokse voisit lasten kanssa lähteä evakkoon, jos asunnon saamisessa kestää, ja tilanne kotona käy sietämättömäksi? Tai mahdollisesti useampi paikka, johon voitte lasten kanssa hajaantua turvaan, jos saman katon alle ei ole mahdollista majoittaa.
+ Voitko lainata rahaa joltain lähipiiriläiseltä tai pankilta? Jos et ilman kiinnijäämisen pelkoa pysty säästämään takuuvuokraa varten rahaa.
Ennenkuin tekisin mitään niin kävisin juttelemassa asianajajan kanssa. Sellainen joka hoitaa oikeasti avioeroja eikä mikä tahansa tuppukylän häsläri.
Vierailija kirjoitti:
Itse haudoin eroa mielessäni tosi pitkään, sillä olin vaimolleni enää laskujenmaksuautomaatti ja kodinhoitaja. Ihan sama kuinka kovasti yritin häntä miellyttää, vastauksena oli pelkkää arvostelua ja nalkutusta. Hän saattoi nolata minut ystäväpariskuntien edessa heittämällä leipomani pullat menemään, koska ne eivät olleet hänen mielestään tarpeeksi kuohkeita. Usein hän jätti ruuan syömättä, koska bongasi jonkun olemattoman jutun, joka häntä ei miellyttänyt. Typerin oli ehkä paprikan siemen. Pariisin matka muuttui mökötykseksi ja lopulta totaaliseksi puhumattomuudeksi, kun huoneestamme ei ollutkaan näkymää Eiffel-tornille, vaan väärään suuntaan. Toisinaan otin hänen käytöksensä puheeksi, mutta mikään ei muuttunut. Ei, koska hän koki olevansa aina oikeassa. Toki omalta puoleltanikin se vähäisinkin rakkaus oli jo tässä vaiheessa täysin kuollut. Noh, joulun jälkeen sanoin sitten hänelle, että meidän on aika lähteä eri teille. Ke
Kiitos tästä tarinasta, hienoa, että uskalsit! Sain tästä kyllä valtavasti tsemppiä. Vaimosi kuulostaa aika paljon samanlaiselta kuin mieheni.
ap
Älä hölötä tyhmyyksiä. Kunnilla on nykyäänkin sosiaalisia toimia ihmisten hyväksi. Se on yksi kuntien perustehtävä.