Onko muilla talous kunnossa ja olet helpottunut siitä kun luet
ihmisten ahdingosta? Enää sota voisi mullistaa talouden. Vaikka mies jäisi työttömäksi on eläkeikä niin lähellä ettei ole hätää. Ainoa pelko, että lapsille sattuu jotain. Onneksi pystyy heitä auttamaan tarvittaessa. Nyt koputan puuta ettei ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen hirviö olet jos tunnet ylpeyttä muiden ihmisten vaikeuksien takia?
Missä niin luki? Lueppa uudelleen. Ap
Säästän ja sijoitan juuri siksi, ettei tarvitsisi ahdistua rahasta. Ahdistun silti vähän.
Muistan edelleen ajat 90-luvulla, kun valmistuin työttömäksi. Elämä oli näköalatonta ja köyhää. Se kokemus on ohjannut elämääni viimeiset 30 vuotta. Olen saanut hyvää palkkaa, elänyt nuukasti, säästänyt ja sijoittanut, ettei sama tilanne enää ikinä toistuisi.
Kohtuullisen hyvin olen onnistunutkin, mutta silti huoli ei ole poistunut. Tuskin poistuukaan ennen kuin jään eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen hirviö olet jos tunnet ylpeyttä muiden ihmisten vaikeuksien takia?
Missä niin luki? Lueppa uudelleen. Ap
Aloituksessasi luki, idari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole tällä hetkellä mitään hätää mutta helpotus ei silti ole ensimmäinen tunne kun luen muiden ahdingosta vaan huoli. Huoli maan ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, huoli lasteni tulevaisuudesta, huoli omastakin tulevaisuudesta vanhana ja mahdollisesti sairaana.
Joo, huonosti muotoiltu, mutta helpotus ettei omalla kohdalla ole noin. Vähän pelottaa vanhuus kyllä. Mikä on Suomessa tilanne kun itse tarvitsee apua. Ap
Niin. Sodan jälkeen katsotaan kuka täällä keikkuu ylimpänä, ja onko sellaista asiaa enää edes olemassa kuin eläkkeet.
Kyllä, nämä tilanteet muistuttaa siitä miten olen itse laittanut joka palkasta rahaa sivuun, ja tarkkailen jatkuvasti kaupoissa hintoja. Ikinä ei ole ollut hyväpalkkaista työtä, mutta on eletty sen palkan mukaista elintasoa, tai oikeastaan sen alle, jotta säästöjä kertyy.
Olen 20 vuotta elänyt nuukasti ja säästänyt. Nyt voi sanoa että kannatti säästää. En ole edes ulkomailla käynyt. Velkaa ei ole ja laskuina vain vuokra, netti, sähkö.
En ole helpottunut, kun tiedän, miten vaikeaa opiskelijoilla on tänä päivänä. Ja olen aina omalle lapselleni sanonut, että häntä autetaan kyllä aina, jos hän apua tarvitsee. Tällä hetkellä hänellä on onneksi osa-aikatöitä opintojen sivuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen hirviö olet jos tunnet ylpeyttä muiden ihmisten vaikeuksien takia?
Missä niin luki? Lueppa uudelleen. Ap
Aloituksessasi luki, idari.
Jonkun piti tännekin tulla haukkumaan.
Onneksi ollaan jo kasikymppisiä ja tullaan toimeen ihan ok. Lapsiakin joskus avitetaan. Ei tartte enää kovin kauan kantaa huolta tulevasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen hirviö olet jos tunnet ylpeyttä muiden ihmisten vaikeuksien takia?
Missä niin luki? Lueppa uudelleen. Ap
Aloituksessasi luki, idari.
Sulla isopyörä heittää.
Minusta empatian tunteminen vaikeassa tilanteessa olevien osalta on normaali inhimillinen reaktio, varsinkin jos on omakohtaista kokemusta köhyysrajalla keikkumisesta.
En äänestä koskaan oikeistoa, koska onhan selvää, etteivät he huolehdi pienituloisista lainkaan. Osallistun myös hyväntekeväisyyteen sillä mitä voin, vuosien kuluessa pienetkin summat ovat iso apu.
En siis vello tunteissa, mutta yritän toimia niillä resursseilla mitä minulla on.
Nauran kaikille velkaisille luusereille jotka ei pysty maksamaan laskuja. Ite olen työtön ja 50 tonnia on säästöjä.
Minkälainen hirviö olet jos tunnet ylpeyttä muiden ihmisten vaikeuksien takia?