Mikä on suosikkikirjasi?

Bahran Megow: Ruckes Broctun.

Steinbeckin Vihan hedelmät

Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Ainoa romaani, jonka olen lukenut neljään kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän lukee sitä mahdottomammaksi käy yhden teoksen nostaminen yli muiden. En kyllä tiedä, miksi se olisikaan erityisen tärkeä näkökulma kirjoihin(kaan) nähden.

Aloituksen kysymyksellä yritetään saada ehkä aikaan keskustelua kirjoista syvemmin; saada samalla vastaajilta perustelut omalle suosikilleen ja ehkä myös jonkunlaista analysointia kirjan syvimmästä olemuksesta.

Luen paljon ja olen lukenut monia hyviä kirjoja, mutta erityisesti nämä kirjat ovat jääneet mieleeni.

Renee Alsarraf. Hän työskentelee pieneläinten syöpäklinikalla, kertoo hoitamistaan koirista ja omasta syöpämatkastaan.

Suvi Laru-Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa. Suvi Larun mies sairastui aivosyöpään.

Anne Manner. Ta ett piller och var tyst. Saammeko parempaa hoitoa resursseja lisäämällä? Kirja on ilmestynyt myös suomeksi.

Kati Lepistö ja Leeni Peltonen: Silmänräpäys. Miten aivorungon infarkti muuttaa nuoren mallitytön elämän.

Johanna Ervasti: Jäähyväiset Einolle. Kertomus oman pienen lapsen sairastumisesta ja kuolemasta.

Angele Lieby: En enda tår. Nainen jonka henki pelastui yhden kyyneleen vuoksi.

Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen. Teos jossa tunnetut suomalaiset puhuvat avoimesti omasta surustaan.

Pirkko-Liisa Äärynen: Jatkoaika elämälle. ALS muuttaa hänen elämänsä.

Frankenstein. Hieno teos jonka maine on kärsinyt siitä että jotkut miespuoleiset ihmiset ovat kovasti tehneet huumoria siitä elokuvissa ja muuallakin. Halveeranneet naisen kirjoittamaa teosta. Draculaa ei ole pilkattu samalla lailla, mutta se onkin miehen kirjoittama. 

Raamattu. Viime aikoina olen tykästynyt Vanhan Testamentin kertomuksiin. Kiehtovia tarinoita. Tuntuu kuin eläisi itse tapahtumissa mukana.

Täällä pohjantähden alla

Vierailija kirjoitti:

Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Ainoa romaani, jonka olen lukenut neljään kertaan.

Siis miksi ihmeessä??? Olen lukenut. en tykännyt tai pitänyt juuri minään. Itse olen ajatellut tätä hypetettävän sen vuoksi, että joutui aikoinaan senruurin kouriin. 

Kärpästen herra 

Paljon on hyviä klassikoita, mutta eniten lukukertoja on minulta saanut Harry Potterit. 

Ihana ketju. Täällä on  useampikin ylistänyt Waltarin Sinuhea tai Mikael Karvajalkaa, jotka ovat toki hyviä nekin mutta oma suosikkini on Turms kuolematon 

Anne Bemböölä Unton kaikki jaksot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä on niin monta, ihan mahdotonta laittaa mihinkään järjestykseen, mutta esim. kaikki Waltarin historialliset romaanit, Karamazovin veljekset, Humiseva harju, Sadan vuoden yksinäisyys, Rakkautta koleran aikaan, Isabel Allenden teokset, Pöytään ja vuoteeseen (Laura Esquivel), Hilary Mantelin trilogia ja tietyt elämäkerrat (Romantic Outlaws, Mitford Sisters).

Jännä miten erilaiset teokset vetoavat eri ihmisiin. Rakastan historillisia Waltareita ja Humisevaa harjua, mutta Karamazovin veljekset oli yhtä tervan juontia ja häpeäkseni joudun myöntämään että jätin sadan vuoden yksinäisyyden kesken koska se oli mielestäni niin ankea ja tylsä 

Lohdullista kuulla, että Karamazovin veljekset muillekin haasteellinen teos, itse olen yrittänyt lukea kolmesti ja aina joutunut jättämään kesken.   Sadan vuoden yksinäisyyden rämmin läpi vuosia sitten, en ymmärtänyt, mihin sen maine perustuu. 

Mielevä Hidalgo Don Quijote Manchalainen - J. A. Holloin suomentama, osat I ja II.

Espanjankielen taitoni ei riitä vielä Cervantesin alkuperäisteoksen El ingienioso hidalgo Don Quixote de la Mancha lukemiseen. Mutta en ole vielä luovuttanut sen suhteen.

Niille jotka eivät entuudestaan tiedä, niin Don Quijote on keskiajan ritaritarinoille irvaileva ja huvittava kertomus ritarin, hänen hevosensa, palvelijan sekä hänen aasinsa sekä kohtaamista haasteista, jotka eninmäkseen epäonnistuvat. 

Don Quijote on myös ensimäisenä modernina romaanina pidettävä kirjallinen tuotos, jonka muodosta jatkossa kehittyi nykymuotoinen romaani ja kertomakirjallisuus. Sen edetävät olivat vain lyhyitä tarinoita ilman varsinaista pidempää juonta sisältäneet yhtä laajaa tapaa käsitellä koko aihetta kirjan aiheena.

Huxley: Uusi uljas maailma. Kertoo tulevaisuudesta, mikä meitä odottaa ja osa on jo mielestäni toteùtunut esim.huumeet ja vapaat suhteet. Luin lukiossa n.45v .sitten ensimm.kerran ja sen jälkeen useasti.

Seitsemän veljestä lukemassa Kalevalaa Sinuhe egyptiläisen kanssa on suosikkini.