Pystyykö vaatetuksestasi arvioimaan yhteiskuntaluokkia ja varallisuutesi?

Vierailija kirjoitti:

Noin suurinpiirtein pystyy. Vaatteeni ovat ehjät ja puhtaat, niissä ei ole isoja logoja, ne on tehty hyvistä materiaaleista ja ne ovat oikean kokoisia.

Mitä tuon kuvauksen perusteella pitäisi päätellä?

Olisin itse voinut kirjoittaa noin, mutta arvelen, ettei sen perusteella osaa tehdä minusta mitään päätelmiä. Hyvin geneerinen olemus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.

Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D

Köyhillä ei ole varaa huoliteltuun ulkönäköön joka vaatii viikottaiset kampaamokäynnit, oikeat tuhansia maksavat merkkivaatteet ja laukut maksaa kymmeniä jos ei satoja 

tuhansia. Varakkaat hankkivat näitä koska pystvät. Suomessa ei heitä asu.

Vaikka ulkokuori ei kerro ihmisestä välttämättä kovinkaan paljon, on minusta esteetikkona ihanaa katsella esim Italiassa ollessa kauniisti laittautuneita ihmisiä. Pukeutuminen voi olla yksi keino ilmaista luovasti itseään ja nauttia elämän materialistisesta puolesta. Ei rönttävaatteiden pitäminen tee ihmisestä sen parempaa tai huonompaa kuin huolitellusti pukeutuminen.

Itsekin  kuljen tosin mustissa kesät talvet etten herättäisi liikaa huomiota. Vaatteet ovat kuitenkin kotimaista merkkiä, kengät ja laukut nahkaa ym. Meikkiä on, hiukset ja kynnet maltillisesti laitettu. Ei kiinnosta tässä iässä mitä muut minusta ja ulkonäöstäni ajattelevat.

Ei FM ole tae mistään varallisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Työväenluokkainen kulkee farkuissa ja miehillä roikkuu edelleen vyöstä avainnippuja, joissa pullonavaaja, ihan kuten 80 -luvulla. Pikkutakki ei yhdisty farkkuihin, kuten keskiluokkaisella hyvin voi olla. Naisilla pukeutuminen on yleensä suhteellisen paljastavaa. Kaula-aukot ovat anteliaita ja silmissä on tekoripsiä, kynsissä lisäkkeitä. 

 

Mutta keskiluokkakaan ei ole yhtenäinen. Olen pannut merkille miten erilaisissa ammateissa suositaan tietyn tyyppistä vaatetusta. Vapaalla kaikki kulkevat Haglöfsin ulkoilupuvuissa, mutta töissä erotutaan. Olen itse sosiaalityöntekijä. Sossut pukeutuvat mukavasti, neuleita on paljon ja harmaa villatakki se varmaan kruunaa sossu-uniformun. Sen sijaan opettajilla on jo toista. Saattaa löytyä nahkahametta ja kalliimpia neuleita, dynaamisempaa lookkia. Lakimiehillä on sitten pikkutakkia, jakkupukua ja kalliita sellaisia. Yksityisen sektorin pukumiehet ovat oma lajinsa, puvut ovat kalliita ja ne ovat päällä aina. 

...ja kaikilla edellä mainutuilla hyvin   pukeutuneillakin voi olla uhkapelejä,  pelivelkoja, pikavippejä tai elämän hallinta karannut jossain konkurssi koputtaa. Tuossa se elämän rikkaus mitataan. 

Ei. En ole koskaan ostanut ainuttakaan vaatetta vaatekaupasta. Hyvätuloiset läheiset pukee minut säälistä. Minua on veikkailtu kokoomuslaiseksi, mutta olen äärivasemmistolainen yli keski-ikäinen mies.

Matalan palkkatason vuoksi en ole tottunut ostelemaan tai shoppailemaan mitään koskaan. 

Olen aina pyrkinyt säästämään, mutta lyhyiden työsuhteiden ja matalien palkkojen vuoksi kaikki aina menee mitä tulee. Joten minun kaltaiselta ei voi odottaa kahvilaetikettiä tai mitään ravintolaetikettiä. En ole koskaan itse käynyt missään. Aina muut on maksaneet minut ja kaiken minulle. 

Siinä mielessä olen hyväosainen. Nyt kuitenkin kun läheisiä on kuollut vanhuuteen, niin alkaa olla paljon reikäisiä vaatteita ja rikkinäisyyttä. Tämä on se vääjäämätön tie kohti rosoisuutta. En osaisi ostaa itselleni vaatteita johtuen pitkäaikaisesta köyhyydestä. Näillä 1000-1200e kk palkoilla ei oikein ostella mitään. Toisinaan löytyy tienlaidasta hyviä vaatteita ja otan ne käyttöön vieden pesulaan. Kengätkin olen löytänyt kerran. Vaatekaupoissa en ole elämäni aikana koskaan käynyt. En koskaan saanut rahaa vaatteisiin vanhemmiltani.

Joo. Mutta ketään ei todennäköisesti kiinnosta niin tehdä. Joten ei ole merkitystä asialla 

Kuulunut ylimpään keskiluokkaan: isäni väitteli Hgin yliopistosta fysiikasta -84, äitini taas Kauppakorkeasta -05. Itse olen maisteri, aviomieheni FT.

Pystyn arvioimaan. Analyysi tällä taustalla nopeasti tehty 😊

Vierailija kirjoitti:

Noin suurinpiirtein pystyy. Vaatteeni ovat ehjät ja puhtaat, niissä ei ole isoja logoja, ne on tehty hyvistä materiaaleista ja ne ovat oikean kokoisia.

Tämä on mielestäni aikuisen ihmisen pukeutumista. Siveelliset vaatteet, oikean kokoiset eikä olla mainosteline millekään merkille oli varallisuus mitä hyvänsä. Merkkeihin pukeutuminen kumpuaa aina näyttämisen tarpeesta eikä terveellä ihmisellä ole tarvetta näyttää ei vaikka kuinka rikas olisi. Ylihintaiset merkit ksatuisivat yhdessä yössä kun tämä tajuttaisiin, vaatteen pitäisi olla hyvin tehty ja kestävästä materiaalista se riittää. 

Ei ehkä vaatteista, olemuksesta ja käytöksestä olettaisin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ei. En ole koskaan ostanut ainuttakaan vaatetta vaatekaupasta. Hyvätuloiset läheiset pukee minut säälistä. Minua on veikkailtu kokoomuslaiseksi, mutta olen äärivasemmistolainen yli keski-ikäinen mies.

Matalan palkkatason vuoksi en ole tottunut ostelemaan tai shoppailemaan mitään koskaan. 

Olen aina pyrkinyt säästämään, mutta lyhyiden työsuhteiden ja matalien palkkojen vuoksi kaikki aina menee mitä tulee. Joten minun kaltaiselta ei voi odottaa kahvilaetikettiä tai mitään ravintolaetikettiä. En ole koskaan itse käynyt missään. Aina muut on maksaneet minut ja kaiken minulle. 

Siinä mielessä olen hyväosainen. Nyt kuitenkin kun läheisiä on kuollut vanhuuteen, niin alkaa olla paljon reikäisiä vaatteita ja rikkinäisyyttä. Tämä on se vääjäämätön tie kohti rosoisuutta. En osaisi ostaa itselleni vaatteita johtuen pitkäaikaisesta köyhyydestä. Näillä 1000-1200e kk palkoilla ei oikein ostella mitään. Toisinaan löytyy tienlaidasta hyviä vaatteita ja otan ne käyttöön vieden pesulaan. Kengätkin olen löytänyt kerran. Vaatekaupoissa en ole elämäni aikana koskaan käynyt. En koskaan saanut rahaa vaatteisiin vanhemmiltani.

Tämä on pysäyttävä hetki suomalaisessa yhteiskunnassa. Jäämme paikallemme suut auki ihmettelemään tätä ulostuloa ja taloudellista apatiaa, jossa henkilö ei ole koskaan ostanut itselleen leffalippua tai sitoutunut taloudellisesti tukemaan mitään yritystä kapitalismin alla.

Henkilö on kuin loinen tai vapaamatkustaja kokoomuslaisessa ulkomuodossaan paljastaen jäätävät yksityiskohdat maaimassa jossa eriarvoisuus kukoistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän vaikka miesten puku ole mitenkään erityisen kallis vaate. Kuka tahansa perus duunari pystyy sellaiseen pukeutumaan vaikka joka päivä.

Että ainakin sellainen ajatus, että pitää olla varakas voidakseen pukeutua "rikkaan näköisesti" on pahasta väärässä. Ei pukeutumisen tyylillä suoranaisesti varallisuuden kanssa ole tekemistä.

 

Miksi duunari ei sitten pukeudu pukuun?

 

Koska duunarin mielestä arkena pukuun pukeutuminen ei ole hyvää ja tyylikästä tai tilanteeseen sopivaa pukeutumista. Eikä hän välttämättä ole siinä väärässä - useimpein duunarien elämässä puku ei ole normaaliin arkipäiväntilanteeseen sopiva - ei käy työssä eikä toimi vapaa-ajallakaan. Ts kyse on arvoista, elämäntyylistä ja kulttuurista, ei varallisuudesta.

 

Duunareita me pukumiehetkin olemme

Mutta pukumiehinä katsotte altakulmien meitä ryysyläisiä. Pukumiehenä vetäydyt kaltaisiesi piireihin niihin  kuppikuntiin ja tupakkataukoihin et sinne jos päälläni on gollarit tai muuta halvempaa/mukavampaa vaate mikä ei tee meistä tönkkösuolattua muikkua. Sinun sanojesi mukaan olemme alempiarvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin suurinpiirtein pystyy. Vaatteeni ovat ehjät ja puhtaat, niissä ei ole isoja logoja, ne on tehty hyvistä materiaaleista ja ne ovat oikean kokoisia.

Tämä on mielestäni aikuisen ihmisen pukeutumista. Siveelliset vaatteet, oikean kokoiset eikä olla mainosteline millekään merkille oli varallisuus mitä hyvänsä. Merkkeihin pukeutuminen kumpuaa aina näyttämisen tarpeesta eikä terveellä ihmisellä ole tarvetta näyttää ei vaikka kuinka rikas olisi. Ylihintaiset merkit ksatuisivat yhdessä yössä kun tämä tajuttaisiin, vaatteen pitäisi olla hyvin tehty ja kestävästä materiaalista se riittää. 

Tuo näkökulma on mielestäni perseestä, koska se on luterilaisuutta. Teet vaatimattomudesta jonkun koristeen tai arvon tajuamatta miten pinnallinen ideologiasi on. Teet sen saarijärven paavolaisessa paatoksellisuudessa ilman järjenhiventä ja omaa käytöskritiikkiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän vaikka miesten puku ole mitenkään erityisen kallis vaate. Kuka tahansa perus duunari pystyy sellaiseen pukeutumaan vaikka joka päivä.

Että ainakin sellainen ajatus, että pitää olla varakas voidakseen pukeutua "rikkaan näköisesti" on pahasta väärässä. Ei pukeutumisen tyylillä suoranaisesti varallisuuden kanssa ole tekemistä.

 

Miksi duunari ei sitten pukeudu pukuun?

 

Koska duunarin mielestä arkena pukuun pukeutuminen ei ole hyvää ja tyylikästä tai tilanteeseen sopivaa pukeutumista. Eikä hän välttämättä ole siinä väärässä - useimpein duunarien elämässä puku ei ole normaaliin arkipäiväntilanteeseen sopiva - ei käy työssä eikä toimi vapaa-ajallakaan. Ts kyse on arvoista, elämäntyylistä ja kulttuurista, ei varallisuudesta.

 

Duunareita me pukumiehetkin olemme

Mutta pukumiehinä katsotte altakulmien meitä ryysyläisiä. Pukumiehenä vetäydyt kaltaisiesi piireihin niihin  kuppikuntiin ja tupakkataukoihin et sinne jos päälläni on gollarit tai muuta halvempaa/mukavampaa vaate mikä ei tee meistä tönkkösuolattua muikkua. Sinun sanojesi mukaan olemme alempiarvoisia.

Toisaalta alastomana näkyy todellinen laadukkuus. Pukuun voi pukeutua kuka vain. Yleensä puvun läpi näkyy se todellinen habitus ja mistä henkilö on todella tehty. Enkä puhu nyt kovuudesta vaan kaikesta muusta mitä kovuus pitää sisällään. Kovuus ei ole esimerkiksi jäykkyyttä tai kömpelyyttä. 

Puku on kömpelö ja ankea vaate, mutta jos kantaja on notkea ja keho on terve, niin pukukin näyttää hänellä luontevalta ja hyvältä. 

Tästä on kyse. Moni pukuun pukeutuva ei ole ansainnut pukua. Hän ei näe että häpäisee puvun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.

Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D

Köyhillä ei ole varaa huoliteltuun ulkönäköön joka vaatii viikottaiset kampaamokäynnit, oikeat tuhansia maksavat merkkivaatteet ja laukut maksaa kymmeniä jos ei satoja 

tuhansia. Varakkaat hankkivat näitä koska pystvät. Suomessa ei heitä asu.

Huoliteltu ulkonäkö ei paljoa vaadi. Jollei varaa parturiin opettelee sitten vaikka leikkaamaan itse. Ehjät puhtaat ja sopivat vaatteet tukka kammattu ja naisilla hyvin kevyt meikki, ei se muuta vaadi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin suurinpiirtein pystyy. Vaatteeni ovat ehjät ja puhtaat, niissä ei ole isoja logoja, ne on tehty hyvistä materiaaleista ja ne ovat oikean kokoisia.

Tämä on mielestäni aikuisen ihmisen pukeutumista. Siveelliset vaatteet, oikean kokoiset eikä olla mainosteline millekään merkille oli varallisuus mitä hyvänsä. Merkkeihin pukeutuminen kumpuaa aina näyttämisen tarpeesta eikä terveellä ihmisellä ole tarvetta näyttää ei vaikka kuinka rikas olisi. Ylihintaiset merkit ksatuisivat yhdessä yössä kun tämä tajuttaisiin, vaatteen pitäisi olla hyvin tehty ja kestävästä materiaalista se riittää. 

Tuo näkökulma on mielestäni perseestä, koska se on luterilaisuutta. Teet vaatimattomudesta jonkun koristeen tai arvon tajuamatta miten pinnallinen ideologiasi on. Teet sen saarijärven paavolaisessa paatoksellisuudessa ilman järjenhiventä ja omaa käytöskritiikkiä!

En minä sinun paatoksesta tiedä mutta ihminen joka ryhtyy mainostelineeksi on mielestäni hukannut itsensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi duunari ei sitten pukeudu pukuun?

 

Kulttuurikysymys. Kun eivät muutkaan duunarit pukeudu pukuun, se on herrojen metkuja.

Nimenomaan kulttuurikysymys! Tuleepa mieleen eräs rakennustyömaa Katmandussa, katselin hotellihuoneen ikkunasta kun raksamiehet tulivat aamulla töihin valkoisissa paidoissaan puku päällä, vaihtoivat työmaakopissa haalarit päälle ja aloittivat päivän työt. Suomalainen raksamies vetää pakotettuna vanhan rippipuvun päälle häihin ja hautajaisiin.

Ei pysty. M52

Mä olen aina huoliteltu ja klassisen hillitysti pukeutunut.

Olen duunariperheen kasvatti ja rutiköyhästä perheestä tuleva äitini  opetti että omaan olemukseen kannattaa panostaa ja näyttää aina parhaimmalta mahdolliselta versiolta itsestään, samaan pakettiin kuuluu myös kauniit käytöstavat  Saa enemmän mahdollisuuksia, parempaa palvelua ja sut mielipiteet otetaan vakavammin.

Tyylikkyyteen ja tilanteenmukaiseen pukeutuniseen ei tarvita merkkivaatteita. 

Olen nykyään hyvätuloinen, tienaan varmaan kuukaudessa sen mitä vanhenpani tienasivat vuodessa mun ollessa lapsi. Satsaan laatuun, en logoihin.  Mun yhteiskuntaluokkaani ei ole pystynyt arvaamaan mun ulkomuodosta ikinä, kiitos äidin oppien, musta on jo kouluajoista saakka luultu että tulen varakkaasta ruotsinkielisestä perheestä.  Totuus ei voisi olla kauempana. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni todellisen köyhyyden pystyy usein näkemään ulkonäöstä, mutta ei niin suoraviivaisesti että vaatteet ovat peräisin Prismasta. Just eilen katselin edessäni rullaportaissa yhtä parivaljakkoa, joilla oli linttaan astutut vanhat kengät ja huonosti istuvat vaatteet kuluneet paikoin melkein puhki, kassi tahriintunut ja repeytynyt kulmasta jne. Ei kukaan näytä vapaaehtoisesti siltä. 

Tuo olin juuri minä jota katselit ja arvostelit takanani kova äänisesti. Kun lääkkeet vie eläkeestäni suurimman osan niin ei tässä enää parempaan pysty. Mutta kun silmäsi oli nauliintuneet minun rähjäisyyteeni niin et katsellut sen enempää ympärillesi kuinka muut asiakkaat nauroivat sinun käytöksellesi. Loivat katseet jotka kertoivat sinun hienoidestasi. Minulla ei ole lääkityksessäni mieliala lääkitystä mutta sinusta emme olleet varmoja. Ainakaan sinulla ei ollut ymmärrystä miten asiallinen ihminen käyttäytyy.