Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö vaatetuksestasi arvioimaan yhteiskuntaluokkia ja varallisuutesi?
04.01.2026 |
Minulla ei. Kuljen markettivaatteissa, usein samoissa, ja käyn Lidlissä. En kuitenkaan ole köyhä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. Sitä ei ainakaan ulkoasusta arvanne.
Entä te?
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap olettaa selvästi että saatuaan pellemaisterin paperit y-lipaston tusinalinjalta nousee jotenkin parempaan yhteiskuntaluokkaan.
Noinhan se oli jonnekin 1970-luvulle saakka mutta silloinkin todellinen syy oli siinä että korkeakoulututkinnon suorittaminen onnistui vain ikäluokan terävimmältä kärjeltä.
Tämän takia valmistumistuneiden määrät olivat niin pieniä ja taso niin korkea että näillä oli lähes automaattisesti kysyntää työmarkkinoilla kovapalkkaisiin arvostettuihin ammatteihin joiden kautta se yhteiskuntaluokan nosto tapahtui.
Se oli 50 vuotta sitten se.
Nykyään broilerikanalan massaluennoiden läpi kahlannut maisteri putoaa lähinnä alimpaan yhteiskuntaluokkaan kun tipahtaa joskus 24-vuotiaana velat niskassaan suoraan työmarkkinoiden läpi taistelemaan hyllyttäjän nollatuntisopimuksista.
Se ei tule koskaan pääsemään vakituiseen kokoaikaiseen työsopimukseen ja kaikkein viimeiseksi oman alan uraputkeen. Siinä sitten sätkii sossun vuokrakopissa tukien varassa eläkkeelle saakka.
Varallisuus ei synny uraputkessa. Duunari se hyväpalkkainenkin duunari on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös se jotenkin näin mennyt, että rumathan ne ryysyillä koreilee ja köyhäksi pukeutuu hän jolla on salainen rikkaus.
Maailmassa on paljon ihmisiä, joita ei pysty huijaamaan feikkaamalla. Rahallisen vaurastumisen ensimmäinen askel on kovuus, sen tuntee ihmisen energiassa, ei näe vaatteissa. Kovan ihmisen tuntee kilometrin päähän vaikka tämä olisi verkkareissa.
Vierailija kirjoitti:
Eikös se jotenkin näin mennyt, että rumathan ne ryysyillä koreilee ja köyhäksi pukeutuu hän jolla on salainen rikkaus.
Jep. Newtalk kunniaan. Aitoa rikkautta on köyhyys. Aitoa tyylikkyyttä on nukkavieruus ja homssuisuus. Aitoa onnellisuutta on jatkuva murjottamimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.
Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D
Juuri näin. Ja kun loppu tulee niin samoilla antimilla lähdemme. Ollaan sit rikkaita tai köyhiä. Ainoa ero, että meillä rikkaus on sukanvarsissa eikä silikooneissa oli ne sit ylä tai alapäässä ei pitkissä punaisissa kynsissä eikä tekoripsissä.
Miksi filosofian maisteri ei kävisi Lidlissä? Itse käytän vaatteet loppuun ja valitsen ne alun alkaenkin käytännöllisyyden mukaan. En meikkaa, ja leikkaan hiukset itse melko hiirulaismaiseen polkkatyyliin, koska se on helppo hoitaa. Kuitenkin olen tohtoriksi väitellyt omistusasuja ja sijoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se jotenkin näin mennyt, että rumathan ne ryysyillä koreilee ja köyhäksi pukeutuu hän jolla on salainen rikkaus.
Maailmassa on paljon ihmisiä, joita ei pysty huijaamaan feikkaamalla. Rahallisen vaurastumisen ensimmäinen askel on kovuus, sen tuntee ihmisen energiassa, ei näe vaatteissa. Kovan ihmisen tuntee kilometrin päähän vaikka tämä olisi verkkareissa.
Kilomatrien päähän? Monen kilometrin etäisyydestä otat havaintoja vastaan?
Mielestäni todellisen köyhyyden pystyy usein näkemään ulkonäöstä, mutta ei niin suoraviivaisesti että vaatteet ovat peräisin Prismasta. Just eilen katselin edessäni rullaportaissa yhtä parivaljakkoa, joilla oli linttaan astutut vanhat kengät ja huonosti istuvat vaatteet kuluneet paikoin melkein puhki, kassi tahriintunut ja repeytynyt kulmasta jne. Ei kukaan näytä vapaaehtoisesti siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.
Sulla on itsetunto ja -luottamus kondiksessa kuten mullakin. Ja oletettavasti myös talous, koska hyvin toimeentulevat ei koe tarvetta todistella mitään. Köyhikset höpöttää kynsilakoista ja huolitellusta ulkonäöstä ja merkkilaukuista. Ne tarvitsee ulkoisen pönkän egolle :D
väärin. pienituloinen voi olla myös itsestään huolehtiva, ei siinämitään egon pöngitystä tarvita
Mitä huolehtimista on kynnet värissä ja naamassa melkein sotamaalaus jos vielä hiukset on sotkettu kolmella/neljällä värillä niin minusta se näyttää jo variksenpelätiltä tai pahemmaltakin.
En tiedä, ehkä. Ostan vähän ja laadukasta. Yhden vaatteen keskimääräinen hinta on noin 100-150e.
Olen köyhä, korkeastikoulutettu ja vanhempieni suku oli rikasta ja arvostettua. Sosiaaliselta pääomaltani olen siis ylempää keskiluokkaa, mutta oma varallisuuteni ei riitä edes keskiluokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä? Pystyykö? Kauppa-asuni on ollut nyt keväällä tällainen.
Mulla on itse tehty neuleliivi paidan päällä ja suoralahkeiset collarit, kaulassa huivi, tuulta pitävä ulkoilutakki, adidaksen lenkkarit.
Pystyy jos tietää mutta suurin osa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkee, että en ole todella varakas, sillä minulla ei ole quiet luxury -vaatteita, jotka maksavat pienen auton verran. Vaikka minulla on htvälaatusia vaatteita, ihan jokaikinen vaate ei ole kasmiria, silkkiä ja muita kalliita kangaslaatuja, on myös edullisempia vaihtoehtoja. Pukeudun siististi ja istuviin vaatteisiin, joten näytä miltään pummilta, mutta en myöskään multimijonääriltä.
Mutta kumpaa yrität esittää?
Vierailija kirjoitti:
Ei, hiihtelen paikasta toiseen tokmanneissa. En jostain syystä ole yhtään merkkivaatteiden perään. En edes osaa sanoa miksi näin.
En tarkoita sinua arvostella, mutta valitettavasti mainitsemasi kaupan vaatteet eivät ole parasta laatua. Pesun jälkeen voi tulla yllätys kun jotkut vaatteet kutistuvat tai saumat kiertyvät. Tai trikoo on uutena napakkaa, mutta pesun jälkeen ohutta luirua. Toki voi tulla hyviäkin yllätyksiä.
Vaatteissa pitäisi olla halpojen huonolaatuisten ja kalliitten merkkivaatteitten välissä vaatteet, mitkä ovat laadultaan hyviä ja kohtuuhintaisia. Tarkoitus kuitenkin on, että vaatteet kestävät pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkki: bättre folkin erottaa rahvaasta kyky ajatella abstraktisti. Tässäkään keskustelussa moni ei osaa kuin luetella konkreettisia vaateparsiaan ja niiden hintoja olettaen, että niistä voi excelöidä heidän yksikäsitteisen yhteiskuntaluokkansa.
Joskus, joskus ei. Mitäpä väliä sillä lopulta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty. Pukeudun aina tyylikkäästi ja hiukset ja kynnet on myös siistit. Elän tukien varassa.
Työssä käyvillä ei siihen ole edes varaa😨
Mutta vanhempien kukkarolla käydään, että ulkonäkö säilyisi.
No ei oikeastaan, olen ihan hyvin toimeentuleva, mutta saatan liikkua rikkinäisissä verkkareissa ja tuulitakissa asioilla muutenkin kuin koiran kanssa lenkillä. Toki vaatteet on sitten vähän erilaiset esim toimistolla.
Kyllä minun yhteiskuntaluokkani pystyy kertomaan vaatetukseni perusteella, jos kuuluu samaan yhteiskuntaluokkaan eli ymmärtää sen tyylin ja vaate- sekä asustevalintoihin liitetyt merkitykset. Olen omaksunut ne kotona, koulussa ja siinä elämänpiirissä, jossa liikun.
Ehkä kaikkein tärkein indikaattori on harkittu rentous, joka syntyy syntyy hyvinkin erilaisten yksityiskohtien yhdistelemisestä tyylikkäästi. Se vaatii itsevarmuutta, joka kumpuaa kulttuurikoodien tuntemisesta.
Tietyt merkit ovat aika ilmeisiä, mutta myös värivalinnoilla voi olla merkitystä. Arkivaatteet noudattavat melko hillittyä väriskaalaa, juhlavaatteissa voi käyttää kirkkaampiakin värejä. Olen vähän kapinallinen tässä suhteessa, sillä omat suosikkivärini ovat laivastonsininen, tummanvihreä, musta ja viininpunainen. Ne sopivat minulle punaruskeatukkaisena parhaiten. Yhdistelen tummia vaaleampiin sävyihin kuten luunvalkoinen, helmenharmaa ja beige/kermanvärinen.
Materiaalit kertovat myös paljon. Luonnonkuidut, erityisesti pellava ja kashmir ovat ihan eri asia kuin sekoitekankaat.
Kyse ei välttämättä ole vaatteiden hinnasta tai siitä, että seuraisi muotia. Päinvastoin, hyvän laatuiset ja merkkiset vaatteet kestävät käyttöä, aikaa ja muodin vaihteluita. Minulla on käytössä isoäidiltäni perittyjä vaatteita, jotka hän hankki 1970-luvulla ja käytti ehkä kerran tai pari.
Yksi suosikkini on samettinen gobeliinikuvioinen polvipituinen puolihame, joka minulla jäi reilusti polvien yläpuolelle, koska olen huomattavasti pidempi kuin isoäitini. Lyhennytin sitä vielä hieman ja nyt pituus on hyvinkin muodikas. Tykkään käyttää sitä paitapuseroiden kanssa, joissa on solmittava kaulusrusetti. Lisäksi paljon 1980-luvun Chanel-tyylisiä pukukoruja ja ehkä aidot helmet.
Laadukkaat kengät ovat se asuste, joista yhteiskuntaluokan tai kulttuurisen ryhmän voi päätellä parhaiten. Käytämme meillä kotona aina sisäkenkiä. Perheen parissa riittävät tohvelit tms, mutta kevyet nahkakengät on jalassa, kun tulee vieraita tai kokoonnumme esim juhlavammalle päivälliselle.
Vierailija kirjoitti:
Wt= White trash
... ja mitä se tämä white trash sit tarkoittaa jos puhumme Suomea?.
Skämmääminen on tosiaan osa varakkaaksi tulemista. Täytyy piilottaa resurssit mitä hoardaa, muuten ne joutuisi jakamaan kristillisesti köyhien kanssa. Yleensä kulkee käsi kädessä monen muunkin moraalittomuuden kanssa, kuten orjien pitäminen (sijoittaminen) tai esim. ihmisoikeusrikosten kanssa, kuten joku lapsikauppa ym.