Lue keskustelun säännöt.
Onko muita joiden puoliso on muuttanut omaan huoneeseen nukkumaan?
Avovaimo on juuri ohittanut vaihdevuotensa ja samalla muuttanut nukkumaan vierashuoneeseen. Kuulemma heräilee öisin eikä halua pitää minua hereillä ja siksi nukkuu yksin.
Seksiä ei enää ole ja muutenkin parisuhde on muuttunut ns. kämppis suhteeksi.
Mitään ei tehdä enää yhdessä vaan minulla on minun harrastukseni ja hänellä ainut harrastus on oleilla sohvalla ja kutoa tai pelata tabletilla jotain peliä.
Itse olen ikäni harrastanut kuntoliikuntaa ja takavuosina avovaimokin lähti säännöllisesti kävelylle kanssani, mutta nyt on kaikki siis ihan kaikki yhteinen tekeminen seksi mukaan luettuna loppunut.
Onko muilla käynyt samalla lailla ja millä saisin avovaimon taas kiinnostumaan tekemään muutakin yhteistä kuin katsoa televisiota?
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Eri huoneissa nukutaan miehen kuorsauksen takia. Meillä on myös tosi erilaiset unirytmit enkö halua herätä joka halvatun lauantai ja sunnuntai vanhan viinan/krapulan käryyn.
Mies lisäksi yskii, röhii tai pitää jotain ihme maiskutteli ääntä. Omassa huoneessa saan olla hiljaisuudessa josta nautin. Nykyisin katon siellä telkkaria enkä miehen kanssa. Hän kun ei suostu siihen että joskus katsotaan jotain mitä minä haluan katsoa.
Me kyllä nukutaan yhdessä (eikä mies onneksi kännää. Uhkain sitä erolla ja sehän raitistui :D) mutta meilläkin on omat tv:eet.
Ei olla katsottu yhdessä varmaan koskaan mitään ohjelmaa . Ensimmäisen 15 vuoden aikana meillä ei varmaan edes ollut tv:tä ja sen jälkeen niitä on ollut kaksi ja kumpikin katsoo mitä haluaa.
meillä on täysin eri kiinnostuksen kohteet joka asiassa ja tämä koskee kaikkia elämänalueita.
Kun tarkemmin miettii meillä ei ole mitään yhteistä, mutta kun on alkuun asuttu kaukana toisistamme noin 10 vuotta ja nähty vain harvoin ja yhdessä asumisen pätkät on jääneet lyhyiksi ei sitä ole huomannut.
Kun sitten muutettiin lopullisesti yhteen tuli lapset ja ne vei kaiken huomion.
Nyt lapset on jo pois kotoa ja olen havahtunut siihen, että ollaan joka asiassa ihan eri aaltopituuksilla. Meillä ei ole mitään yhteistä missään asiassa.
Mutta olen miettinyt, että onko tämä sitä paljon puhuttua rakkautta? me halutaan olla yhdessä, vaikka ollaan täysin erilaisia ja eri elämänarvoilla varustettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollut sellanen joissakin suhteissa naisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtäkään pariskuntaa jotka nukkuisivat yhdessä.
Mä tunnen yhden. ;)
Asiahan on vielä niin tabu. Jengi luulee, että erikseen nukkuminen meinaa suhteen loppua. Kerran sitten likkojen saunaillassa tuli puheeksi aihe ja siihen sitten sanoin, että ollaan nukuttu erillään 15 vuotta. Osa jäi suu auki kattomaan ja eräs sanoikin, että TE! Mä olen luullut, että teillä menee hyvin. Meneehän meillä, kun nukutaan erillään. Virkeenä on eletty ja toisillemme aikaa annettu.
Sitten pari muutakin pimatsua tunnusti, että nukkuvat erillään. Vain kaksi porukasta tuumailivat, ettei todellakaan tulis mieleenkään, että sehän olisi parisuhteen surma.
Seuraavalla kerralla toinen noista sitten sanoi, että ovat alkaneet nukkua pari kertaa viikossa erillään ja toimii. :D Yksi vielä pitää sitkeesti kiinni yhteisistä unista. Eikä siinä mitään. Sama se mulle on. Tai oikeasta
Tuo on aina outoa, että pitää mennä nukkumaan yhtä aikaa ja herätä yhtä aikaa.
Mulle se ei sopisi mitenkään, eikä sitä haluaisi mieskään.
Olen iltauninen ja mies katsoo tällötintä yli puolenyönkin.
Meitsi on nukkumassa klo 21.
aamulla on ihanaa, kun saa olla hetken hereillä ihan yksin.
^ Ja meillä mä nukun 4-5h yössä, puoliso 8-9, aika hauskaa olis mulla maata hiljaa ylimääräinen 4-5h siinä jos pitäis olla symbioosissa.
Kokeilimme ensimmäisen kerran eri huoneissa nukkumista pari vuotta sitten, koska minulla oli niin pahoja uniongelmia, että mielenterveys alkoi pettää. Sitä ennen kokeilimme jo erillisiä sänkyjä samassa huoneessa.
Oma huone on toiminut minulla siten, että säilytän järkeni ja pysyn toimintakuntoisena, vaikka uniongelmista varmasti kärisn lopun ikääni. Nyt kuitenkaan ei tule enää sitä ekstraherätystä, kun puoliso herää töihin, ja saan myös rauhassa rentoutua sängyssä ja lukea vaikka kirjaa valo päällä, jos ei nukuta. Ennen menin kylpparin lattialle tai keittiöön istumaan, kun en voinut puolisoa häiritä.
Elämme myös eri vuorokausirytmeissä, ja sikälikin ratkaisu on toiminut. Minulla on freelancer-tyyppinen työ, jota teen vain 15h viikossa, puolisolla taas on kokoaikatyö 8-16.
Rakensimme juuri talon, ja siihen ei edes enää tehty yhteistä makkaria vaan kummallekin omat huoneet. Minä halusin yhden ison reilu 20 neliön huoneen, jossa on kaikki harrastuksetkin samassa, mies taas halusi erillisen makkarin ja työhuoneen. Kyllähän sitä välillä joku kysyy, miksette nuku yhdessä, mutta eipä se meidän parisuhdetta huononna se muiden kysely. Seksiä on säännöllisesti 3-4x viikossa ja tiedämme muutenkin itse, että meillä menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä neuvotellaan seksistä aina, spontaani seksi on kadonnut varsinkin lasten syntymisen jälkeen, eipä meillä koskaan ole ollutkaan mitään iltaseksiä, koska vaimo haluaa mennä aikaisin nukkumaan. Aamullakin vaimon pitää aina juoda kahvit ennen kuin jaksaa harrastaa seksiä, eikä tähän sääntöön voi tehdä poikkeuksia. Neuvoisin keskustelemaan asiasta, jotta vaimosikin tietäisi että kaipaat seksiä. Itse en jaksaisi elää puutteessa, onneksi aina on neuvottelut saatu onnistuneeseen päätökseen, ettei tarvitse seksiä lähteä hakemaan muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sanot itse, että seksi ei huvita sinua enää, koska puolisosi on pyöristynyt. Et siis rakasta häntä. Puolisosi aistii tai tietää tämän ja on masentunut. Siksi hän pelaa, tekee käsitöitä ja viihtyy sohvalla. Hän on ymmärtänyt, että rakkautesi on ehdollista ja riippuu hänen kehonsa painosta ja muodosta. Et rakasta ihmistä kehon sisällä vaan kehoa, tietyin reunaehdoin. Kuinkakohan montaa ihmistä innostaisi olla tuollaisessa suhteessa, mitä luulet? Haluaisitko itse olla?
Tuota noin, tätähän ei sais sanoa mutta kyllä se vaan niin on että jos kumppanin ulkomuoto muuttuu oleellisesti niin ihminen joka aistii paljon visuaalisesti menettää kiinnostustaan. Ihan omassa parisuhteessa on tämä asia keskusteltu, onneksi ollaan molemmat samalla kannalla, ylipainoista kumppania ei haluta. Siis lihava kumppani ei kiinnostaisi visuaalisesti eikä seksuaalisesti, parisuhde voi tietty jatkua k
Ehkä miehillä on noin, koska miehet on hyvin ulkonäkö keskeisiä.
Naiset ei ole.
Itse en edes huomioi miehen painoa erityisesti, vaikka se on avioliiton aikana vaihdellut paljon.
Ei tulisi mieleenkään jättää miestä painon muuttumisen takia😂
Ihan naurettava ajatuskin.
Miehestä en tiedä, miten reagoisi, jos lihoisin.
Mutta olen aina ollut hoikka.
Miehille naisen ulkonäkö on se tärkein asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oispa ihanaa jos ois oma huone nukkumiseen!
Me ollaan nukuttu jo kohta 10v omissa huoneissamme. Kaikki on toki hyvin, tehdään yhdessä ja seksiäkin on molempia tyydyttävä määrä. Erillään nukkuminen ei tässä ole se ongelma, ongelma on muualla. Mitä mieltä se vaimoke on asiasta? Oletko kysynyt miten hän toivoisi itseään kosketettavan, puhuttavan, tehtävän, parannettavan...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin, koska mies kuorsasi niin saatanasti. Hän loukkaantui. Erohan siitä tuli.
Me aateliset nukumme eri huoneissa totta kai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ja sex. 2 min sisään ulos muutama veto. Tulee.
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin, koska mies kuorsasi niin saatanasti. Hän loukkaantui. Erohan siitä tuli.
Mies ajatteli tunteella,ei voinut ajatella järjellä.
Loukkaantui...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin on nukuttu eri huoneissa jo yli 10v, syynä toisen kuorsaus, oma huono unisuus ja erirytmisyys, toinen on iltavirkku ja aamuntorkku ja toisinpäin. Hyvin on onnistunut, toisin kuin aikanaan kun olin nuorempi ja ja silloinen ex-miesystävä oli äärimmäisen kontrolloija. Vaati että yhdessä on mentävä nukkumaan (meni nukkumaan jotain 2130 ja nukahti heti), minä en ole koskaan pystynyt nukkumaan ennen puolta yötä, ja minulle on hyvin riittänyt sellaiset 4-6h yöunet.
Siinä sitten makasin hereillä useamman tunnin ja tuijottelin kattoon, joskus kun yritin hiipiä ylös että menisin vaikka keittiöön lukemaan kirjaa kun en kumminkaan nukkuisi, mies tarttui sieltä unen keskeltäkin käsivarteen että et mene minnekään, yhdessä pitää nukkua. Joskus olin onnistunut hiipimään ylös ja nukahtanut sitten joskus aamuyöstä sohvalle, niin mies sitten karjuen herätti aamulla että mitä h..ttiä tällainen tarkoittaa , ei tämä ole mikään parisuhde.
No onneksi emme täysin asuneet yhdessä, molemmilla oli omatkin asunnot,mutta silloin muutenkin uniongelmaisena ongelmat tästä kyllä todellakin vain pahentuivat vaikka kontrolloija oli sitä mieltä että oma rytmi pitää vain muuttaa, vaikka sitten pakolla. No onneksi se suhde loppui melko lyhyeen, ja tämä viimeinen puoliso on sitten ymmärtänyt ongelmat varsin hyvin ja käytännössä hotellilomia lukuunottamatta on nukuttu aina erikseen, ja suhde on kymmeniä kertoja parempi kuin sen yhdessä-nukkumiseen pakottajan kanssa.
Meillä nukutaan eri sängyissä ja huoneissa. Syitä lyhyesti:
-Puoliso valvoo paljon pidempään kuin minä.
-Puoliso ei "pysty" nukahtamaan ilman, että tv on päällä. Minä taas en nukahda, jos tv on päällä.
-Meillä on niin kapea parisänky, ettei siihen mahdu kaksi aikuista nukkumaan "hyviä unia".
Samassa sängyssä on nukuttu 35 vuotta ja nukutaan jatkossakin. Mutta ei aina mennä yhtä aikaa nukkumaan eikä herätä/nousta samaan aikaan. Mies keittää kahvit joka aamu ja hän juo kahvit työhuoneessa ja minä sängyssä. Usein katsotaan yhdessä illalla telkkaria olkkarissa tai makkarissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nukutaan eri sängyissä ja huoneissa. Syitä lyhyesti:
-Puoliso valvoo paljon pidempään kuin minä.
-Puoliso ei "pysty" nukahtamaan ilman, että tv on päällä. Minä taas en nukahda, jos tv on päällä.
-Meillä on niin kapea parisänky, ettei siihen mahdu kaksi aikuista nukkumaan "hyviä unia".
Lisäys: herään öisin 2-4 x käymään vessassa. Vaikka yritän hiipiä hiljaa, niin puoliso tai lapsi saattaa herätä. En haluaisi herättää heitä.
Nukahdan edelleen parhaiten mieheni syliin. Sitten siirryn jossain vaiheessa omaan huoneeseen, koska mieheni kuorsaa (ei ole uniapneaa/ylipainoa). Seksiä on vielä ollut ihan mukavasti. Vaihdevuodet on minullakin, mutta lääkkeet auttoi kuumiin aaltoihin. Muita oireita ei kai ollut.
Se on itseasissa tutkittu että naiset nukkuvat paremmin yksin, unenlaatu on parempaa. Olen useammankin artikkelin lukenut asiasta.
Mä tunnen yhden. ;)
Asiahan on vielä niin tabu. Jengi luulee, että erikseen nukkuminen meinaa suhteen loppua. Kerran sitten likkojen saunaillassa tuli puheeksi aihe ja siihen sitten sanoin, että ollaan nukuttu erillään 15 vuotta. Osa jäi suu auki kattomaan ja eräs sanoikin, että TE! Mä olen luullut, että teillä menee hyvin. Meneehän meillä, kun nukutaan erillään. Virkeenä on eletty ja toisillemme aikaa annettu.
Sitten pari muutakin pimatsua tunnusti, että nukkuvat erillään. Vain kaksi porukasta tuumailivat, ettei todellakaan tulis mieleenkään, että sehän olisi parisuhteen surma.
Seuraavalla kerralla toinen noista sitten sanoi, että ovat alkaneet nukkua pari kertaa viikossa erillään ja toimii. :D Yksi vielä pitää sitkeesti kiinni yhteisistä unista. Eikä siinä mitään. Sama se mulle on. Tai oikeastaan siellä oli mies sitä mieltä, että se on eron paikka, jos sohvalle jää yöksi. He myös menevät nukkumaan samaan aikaan ja heräävät, vaikkei työvuorot olekaan samaan aikaan. Mies herää suihkuun ja nainen tekemään miehelleen puurot ja kahvit sillä aikaa. Toisinpäin ei toimi.