Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, mihin voi ilmoittaa epäilystään?
Tai voit saada aikaan melkoista tuhoa myös ja ennen kaikkea lapselle.
Kommentit (40)
100 % varma kun ei voi ilman tunnustusta tai fyysisiä todisteita olla. Poliisin homma on hankkia ne todisteet. Minäkin muuten suosittelisin yhteydenottoa suoraan poliisiin, jos epäily kerran on vahva. Jos ap on vain "huolestunut", niin kerro kouluterkkarille.
Ap ei tosiaan kertonut, miksi epäilee, mutta jos on vahva epäily ja vielä tekijäkin "tiedossa" niin perustuisikohan esimerkiksi lapsen puheisiin?
Tiedän kyllä suurin piirtein, mitä perhe joutuu kokemaan aiheettoman epäilyn kohdalla. Silti minusta se on parempi, kuin että lapsi joutuu kärsimään vielä vuosikausia lisää hyväksikäytöstä. Jos hyväksikäyttö havaitaan jo lapsena ja lapsi saa apua, hoitotulokset ovat ihan hyviä. Sen sijaan ne, joiden hyväksikäyttöä ei huomata ja jotka eivät saa apua, ovat usein paljon pahemmassa kunnossa aikuisina.
Kaikki tutkimukset kuitenkin viittaisivat siihen, että muutama prosentti lapsista joutuu seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi, suurin osa ei tule ikinä ilmi. Se muutama prosentti tarkoittaa sitä, että hyväksikäytettyjä lapsia on lähes jokaisessa koululuokassa. Kyse ei siis ole sillä tavalla harvinaisesta asiasta, että pelkän harvinaisuuden takia olisi syytä, että epäilyksen täytyy olla väärä, vaan todennäköisesti meistä äideistä suuri osa tuntee lapsen, jota on käytetty hyväksi tai tullaan käyttämään hyväksi aikuisen tai selvästi vanhemman nuoren tai lapsen taholta ennen kuin on 15-vuotias. Jos epäilys on vahva, on se jo velvollisuus ilmoittaa eteenpäin.
juuri selasin netistä tutkimuksia ja hyvin luotettavissa lähteissä esitetään ihan toisen suuruusluokan lukuja kuin sinä nyt suvereenisti lätkit!
Esitäpä yksikin tutkimus noiden lukujesi tueksi.
Minkä alan ihmisiä on mukana? Jääkö aiheettomasta tutkimuksesta/epäilystä merkintä johonkin? Miten voidaan todeta varmasti, että tätä lasta ei ole hyväksikäytetty?
Kysy sitten neuvoa siitä, mitä pitää tehdä. Kerro, että et haluaisi nimeäsi julki, koska muutoin tilanne on hankala. Neuvovat kyllä ja viranomaisena heillä on velvollisuus tarkastaa antamasi vihje.
sekä lapsesta että epäillystä, lapselle tehdään gynekologinen tutkimus, psykologin tutkimukset, poliisikuulustelu ja lisäksi hän joutuu usein oikeuteen, jossa lähipiiri/sosiaalitoimi/koulutuoimi yms. saattaa yrittää painostaa lasta todistamaan vanhempaansa vastaan, mikä sekin on oikeuksien polkemista.
Ei voida todeta varmuudella, että lasta ei ole hyväksikäytetty, mutta tuomioitta voi jäädä epäilty, jos ei ole riittävää näyttöä. Sellaisessa tilanteessa, jossa hyväksikäyttö on tapahtunut ja tekijä jää vaille tuomiota on lapsen kannata vaikea. Vaikea on myös se tilanne, jossa epäilty jätetään tuomioitta, mutta on sosiaalisesti tuomittu, vaikka olisi syytön.
Tai voit saada aikaan melkoista tuhoa myös ja ennen kaikkea lapselle.
Jätetäänkö kuitenkin se syyllisyys ratkaisu oikeusasteille, en uskokaan, että tavallisella tallaajalla on tieto/taito ryhtyä tuomariksi jo etukäteen.
"Tunnettu seksuaalisen hyväksikäytön
tutkija David Finkelhor on epidemiologisessa ja kansainvälisessä vertailussaan todennut, että
seksuaalisen hyväksikäytön yleisyys eri maissa vaihtelee naisilla 7 %:sta 36 %:iin ja miehillä
3%:sta 29%:iin. Sariolan ja Uutelan toteuttaman suomalaiskyselyn mukaan seksuaalista
hyväksikäyttöä kertoi kokeneensa 6-8 prosenttia tytöistä ja 1-3 prosenttia pojista. Mukana oli
3769 tyttöä ja 3666 poikaa. Pienemmät luvut viittaavat kymmenen vuoden ikäerokriteeriin
hyväksikäyttäjän ja uhrin välillä, ja suuremmat viiden vuoden ikäeroon."
http://www.koske.jyu.fi/doc/865/Lapsen_kaltoinkohtelu_-_3_Seksuaalinen…
Tässä puhutaan jopa 10 % (Britanniassa.) http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6V7N-45Y0WD7-…
Minkä alan ihmisiä on mukana? Jääkö aiheettomasta tutkimuksesta/epäilystä merkintä johonkin? Miten voidaan todeta varmasti, että tätä lasta ei ole hyväksikäytetty?
hyväksikäytön yleisyys on muutaman prosentin luokkaa.
"Tunnettu seksuaalisen hyväksikäytön
tutkija David Finkelhor on epidemiologisessa ja kansainvälisessä vertailussaan todennut, että
seksuaalisen hyväksikäytön yleisyys eri maissa vaihtelee naisilla 7 %:sta 36 %:iin ja miehillä
3%:sta 29%:iin. Sariolan ja Uutelan toteuttaman suomalaiskyselyn mukaan seksuaalista
hyväksikäyttöä kertoi kokeneensa 6-8 prosenttia tytöistä ja 1-3 prosenttia pojista. Mukana oli
3769 tyttöä ja 3666 poikaa. Pienemmät luvut viittaavat kymmenen vuoden ikäerokriteeriin
hyväksikäyttäjän ja uhrin välillä, ja suuremmat viiden vuoden ikäeroon."
http://www.koske.jyu.fi/doc/865/Lapsen_kaltoinkohtelu_-_3_Seksuaalinen…Tässä puhutaan jopa 10 % (Britanniassa.) http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6V7N-45Y0WD7-…
Turhaa jauhaa mitään lapsi traumatisoituu tutkimusten aikana..jos kyseessä on oikeasti tapaus niin miten suuret traumat lapsi saa monen vuoden hyväksikäytön jälkeen. Varsinkin jos kyseessä on oma isä lapsella saattaa tulla elämässään olemaan suuria henkisiä vaikeuksia.
Eikä missään nimessä pidä asiasta olla puheissa lapsen äidin tms kanssa. Ammattilaiset sanovat että missään nimessä epäilyistään ei saa kertoa syylliselle eikä kysellä lapselta vaan se pitää jättää tutkijoiden tehtäväksi. Jos isä saisi vähänkin vihiä siitä että häntä epäillään hän manipuloisi tytön mielen.
voin sanoa, että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Eli se ilmoittaminen ei leimaa vielä syyttömiä syyllisiksi, vaan ensin kartoitetaan tutkinnan tarve ja tavat. Minä luotan sosiaaliviranomaisiin enemmän kuin poliisiin, tai siis heidän ammattitaitoonsa näissä asioissa, mutta molempia kautta asia hoituu.
Mitä tarkoitat nimettömällä ilmoittamisella? Joka tapauksessa kannattaa se oma nimi kertoa viranomaiselle, jotta asia otettaisiin vakavasti, mutta sitten ilmoittaa, että ei halua näkyvän sen missään papereissa, ja tätä kannattaa korostaa, kun on tutusta perheestä kysymys.
Ei kaikki tutkimukset ole traumaattisia. Leikki-ikäisiä lapsia on helppo tutkia esim. seuraamalla heidän leikkejään. Jos lapsi laittaa lusikan nuken suuhun, asia on ok, mutta jos esim. työntää sen nuken takapuoleen, on kyseessä jo vakava epäilys insestistä. exäni on pedofiili ja omia lapsiani on tutkittu näin, ja kaikki on ok.
Työni koskettaa aihepiiriä. Puutu heti, ja tee ilmoitus viranomaisille. Osoitteena sosiaaliviranomainen tai poliisi. Ei ole sinun tehtäväsi selvittää, onko hyväksikäyttö tapahtunut vai ei, sitä varten on ammattilaisia. Ei sinun tarvitse olla 100% varma. Liian moni ummistaa silmänsä. Valitettavasti kunnissa jatkotoimet vaihtelevat, mutta sinä olet tehnyt osasi kun ilmoitat asiasta viranomaisille. Lasten hyväksikäyttö on vaikea asia, jonka aikuiset, jopa lapsen läheiset helposti torjuvat ja kieltävät.
että se josta on tehty aiheeton ls-ilmoitus, voi nostaa kunnianloukkauskanteen.
Ei kaikki tutkimukset ole traumaattisia. Leikki-ikäisiä lapsia on helppo tutkia esim. seuraamalla heidän leikkejään. Jos lapsi laittaa lusikan nuken suuhun, asia on ok, mutta jos esim. työntää sen nuken takapuoleen, on kyseessä jo vakava epäilys insestistä. exäni on pedofiili ja omia lapsiani on tutkittu näin, ja kaikki on ok.
ja jos piirtää ympyrän myötäpäivään, kaikki on ok, mutta jos piirtää sen vastapäivään, kyse on vakavasta insestiepäilystä
jos lapsi piirtää sammakon, on kyse raiskauksesta
Juuri tällaista vastaan oikeuslääketiede ja oikeuspsykologia taistelee.
Kiitos kommenteista, en päässyt aikaisemmin lukemaan niitä.
Eli kyseessä on tyttäreni kaveri joka on kertonut tyttärelleni luottamuksellisesti asioita. Jutut ovat sitä luokkaa ettei niistä tuon ikäinen (10 v.) tiedä ellei ole omakohtaisia kokemuksia (osaa siis kertoa yksityiskohtaisesti miltä "se" tuntuu"). Ja on siis tyttärelleni kertonut olevansa isänsä kanssa "silleen".
Itse sain asian selville kun eilen kuulin vahingossa tyttöjen keskustelun. Kyselin tyttäreltäni asiasta tarkemmin ja hän avautui minulle pienen painostuksen jälkeen.
Otan siis maanantaina yhteyttä poliisiin, en sosiaaliviranomaisiin?
mutta ei missään nimessä sosiaaliviranomaisille!