Lue keskustelun säännöt.
Parhaat vinkit kehiin - Suhteeseen välttelevästi kiintyneen ihmisen kanssa
31.12.2025 |
Niin siinä kävi; Pari kuukautta sitten tapasin kiinnostavan tyypin. Aikuisia nelikymppisiä kumpikin menneisyyksineen ja kariutuneine liittoineen. Kiinnostus molemminpuolista ja sovittiin, että ei kiirehditä. Haasteena ollut yhteisen ajan vähyyskin, mutta se toisaalta toiminut hyvänä jarruna myös.
Tutustumisen alku omalta osaltani oli hyvin eri kun miehellä. Toimimme silloin hyvin eri tavalla.
Mies hullaantui ja uskalsi heittäytyä ihastuksen tunteeseen pian. Sitten alkoi tapahtua kahden kuukauden jälkeen vetäytymistä. Ei dramaattista, mutta selkeästi tämän havaitsin.
Itse puolestaan olin alkuun hyvinkin neutraalilla tarkkailumielellä. Ihastuminen tuli vasta jonkin ajan kuluttua ja yllättikin. Siinä vaiheessa, kun toinen alkoi hienoisesti vetäytyä alkoi itsestä tuntua, että tässä uskaltaisi avautua.
Nyt asia on nostettu toimestani suoraan pöydälle. Mies myönsi, että näin on käynyt usein. Kun alkaa ihastua enemmän, niin vetäytyy. Selkeästi suhdehistoria huomioiden menee lootaan "välttelevästi kiintynyt". Itse puolestani en ihastu helposti.
En hätäile. Selvästi tämä ei ole puhtaasti minusta johtuvaa. Itse olen sitä mieltä, että mies edelleen aidosti kiinnostaa ja hänessä on valtavasti piirteitä, joita arvostan ja kumppaniltani toivon. Tämä välttelevä kiintyminen nyt on sitten ominaisuus muiden joukossa.
Heitin pallon hänen kulmaansa; Kerroin, että en tahdo painostaa, mutta edelleen olen aidosti kiinnostunut. Vetäytymiselleen on varmasti hyvät syyt. Ja että koska en halua vaikuttaa ripustautuvalta, niin tarkastelkoon nyt fiiliksiään ja hänen asiansa on ehdottaa tapaaminen, kun siltä tuntuu. Näen tässä potentiaalia ja paljon hyvää, jonka päälle rakentaa.
Taustalla siis on miehellä petetyksi tulemista ja edellisin suhde oli kertomansa mukaan hyvin vaikea on-off suhde, jossa huudettiin, pakattiin tavarat ja siirryttiin ovet paukkuen omaan kotiinsa. Sitten tultiin takaisin, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. On myös hyvin pitkän aikaa asunut käytännössä itsekseen (lapset vuoroviikoin) ja kotinsa on linnansa. Harrastuksensa tärkeitä.
No: Kotini on minunkin linnani, kaipaan omaa aikaa, en halua suhdetta, jossa joka elämän osa-alue limittyy saman katon alle uusperheenä tmv.
Onko joku onnistunut pääsemään yli tämmöisestä parin kuukauden jälkeen ilmenevästä vetäytymisestä ja olisiko vertaistukea? Vähän on kuitenkin haikea olo nyt, kun itse oikeasti ei ole koskaan aiemmin tavannut ihmistä, jossa noin moni itselle tärkeä asia loksahtaa kohdilleen.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen välttelevästi kiintynyt nainen. Olen luopunut kokonaan parisuhdehaaveista. Teoriassa haluaisin parisuhteen, käytännössä en pysty aitoon henkiseen läheisyyteen. En myöskään halua enää aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita mahdollisille kumppaneilleni ja sitä kautta itselleni hirveitä syyllisyydentuskia. Parempi keskittyä elämässä muihin asioihin, onneksi onnellinen voi olla sinkkunakin kunhan hyväksyy omat puutteensa.
Kuulostaa aika karmivalta jos ei pysty aitoon henkiseen läheisyyteen ja sen vuoksi aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita kumppanille joka on tuohon syytön.
Mutta sentään syyllisyyden tunteen kokemisesi osoittaa järkeä.
Välttelevän kiintymissuhdemallin saavat yleensä aikaan traumaattiset/hankalat kokemukset lapsuudessa. Ihminen oppii välttelevästi kiintyväksi suojatakseen itseään. Kukaan tuskin valitsisi itselleen vapaaehtoisesti. Hyvin kypsästihän tuossa todettiin, että parempi jättää suhteet niihin kykeneville. Välttelevästi kiintyvät pystyvät yleensä kyllä muihin läheisiin ihmissuhteisiin, stoppi tulee parisuhdesyvyydessä vasta eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen välttelevästi kiintynyt nainen. Olen luopunut kokonaan parisuhdehaaveista. Teoriassa haluaisin parisuhteen, käytännössä en pysty aitoon henkiseen läheisyyteen. En myöskään halua enää aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita mahdollisille kumppaneilleni ja sitä kautta itselleni hirveitä syyllisyydentuskia. Parempi keskittyä elämässä muihin asioihin, onneksi onnellinen voi olla sinkkunakin kunhan hyväksyy omat puutteensa.
Kuulostaa aika karmivalta jos ei pysty aitoon henkiseen läheisyyteen ja sen vuoksi aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita kumppanille joka on tuohon syytön.
Mutta sentään syyllisyyden tunteen kokemisesi osoittaa järkeä.
Parittelukumppaniin kiintyminen on nuppivikaista. Yhtäkään naista ei ole tarkoitettu 10 000 kertaa siitettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen välttelevästi kiintynyt nainen. Olen luopunut kokonaan parisuhdehaaveista. Teoriassa haluaisin parisuhteen, käytännössä en pysty aitoon henkiseen läheisyyteen. En myöskään halua enää aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita mahdollisille kumppaneilleni ja sitä kautta itselleni hirveitä syyllisyydentuskia. Parempi keskittyä elämässä muihin asioihin, onneksi onnellinen voi olla sinkkunakin kunhan hyväksyy omat puutteensa.
Kuulostaa aika karmivalta jos ei pysty aitoon henkiseen läheisyyteen ja sen vuoksi aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita kumppanille joka on tuohon syytön.
Mutta sentään syyllisyyden tunteen kokemisesi osoittaa järkeä.
Välttelevän kiintymissuhdemallin saavat yleensä aikaan traumaattiset/hankalat kokemukset lapsuudess
Parisuhde on luonnoton instituutio ja yksi s eksiorjuuden muoto. Mutta ei suinkaan historian ainoa juoni alistaa naisia ulosteastioiksi.
Voitko siittämishullu jo lopettaa? Riittää tälle illalle.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta kaksi kuukautta tapailua ja toinen osoittaa merkkejä tunnepuolen ongelmista. Ei jatkoon. Tuossa vaiheessa juuri näitä merkkejä voi hyvässä lykyssä alkaa näkyä, ja jokaisella putäisikin olla sen verran käsijarru vielä päällä, että pystyy toteamaan realiteetit ja lopettamaan.
Ketjussa on tullut loistavia neuvoja ja kuvauksia siitä mitä on suhde väittelijän kanssa. Tulet löytämään itsesi suhteen kannattelijan roolista ja mies pakenee kuin murrosikäinen kapinallinen rakkauttasi palatakseen taas takaisin ja kaikki on muka hyvin hetken aikaa. Kunnes kaikki alkaa olla taas hyvin nopeasti liian hyvin ja hän vetäytyy.
Ei toisen käytösmallien muuttaminen voi olla lähtökohtana kun rakennetaan suhdetta, Menetät tuossa identiteettisi ja mielenrauhasi, lopulta terveytesi. On hyvä hetki todeta faktat ja lähteä uusille vesille.
Huvittaa vähän tuo pääsemään yli parin kuukauden vetäytymisestä tms. koska tämä on se, mitä se tulee olemaan ikuisesti. Mies kuvasi sinulle aiemman suhteensa, ja hän kuvaa siinä oikein hyvin väittelijän parisuhdetta. Se ei ole koskaan tasainen vaan se on vuoristorataa ja se aiheuttaa valtavasti tuskaa kumppanille, ellei tämä sitten ole todella pinnallisella tavalla mukana ja hyväksy jonkinlaisen kevytsuhteen, jossa jaetaan koti muttei olla läsnä ja läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa vähän tuo pääsemään yli parin kuukauden vetäytymisestä tms. koska tämä on se, mitä se tulee olemaan ikuisesti. Mies kuvasi sinulle aiemman suhteensa, ja hän kuvaa siinä oikein hyvin väittelijän parisuhdetta. Se ei ole koskaan tasainen vaan se on vuoristorataa ja se aiheuttaa valtavasti tuskaa kumppanille, ellei tämä sitten ole todella pinnallisella tavalla mukana ja hyväksy jonkinlaisen kevytsuhteen, jossa jaetaan koti muttei olla läsnä ja läheisiä.
Ja aloittajan tapauksessakin mies sälytti syyn ongelmista exänsä niskaan. Tämä on myös tyypillistä. Tällainen henkilö ei välttämättä kykene lainkaan ymmärtämään tai analysoimaan omaa käytöstään, vaan syyttää edellistä suhdetta tai kumppania siitä että hänellä on ollut vaikea suhde. Uusi kumppaniehdokas parhaimmillaan säälii poloista kun toisella on ollut niin kamala suhde ja puoliso, eikä halua uskoa että tyypissä itsessään on perustava valuvika, jollaisen kanssa ei koskaan voi syntyä tasaisen onnellista suhdetta.
Ja, jos mies nyt taas vetäytyy, syy on edelleen exän ja traumaattisen edellisen suhteen. Pitää ymmärtää kun exä oli niin hirveä.
Syy on oikeasti lapsuudessa ja myös ex kärsi tyypin harjoittamasta tempoilusta, kylmyydestä, syyttelystä ja hylkäämisistä.
Kiintymyssuhteet on näköjään uusi muotitermi jolla selitetään kaikki. Ennen tätä termiä kaikki oli narsisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhteet on näköjään uusi muotitermi jolla selitetään kaikki. Ennen tätä termiä kaikki oli narsisteja.
Jos et ymmärrä mistä puhutaan, ei ole välttämätöntä osallistua keskusteluun.
Minäpä kerron sinulle ap, miksi mies vetäytyy:
HÄN EI OLE KIINNOSTUNUT SINUSTA
Suuntaa AP katse niihin miehiin, jotka ovat kiinnostuneita sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vaan varalla, toinen nainen tietämättäsi.
Ap tässä. Reilu kk myöhemmin aloituksesta pelin puhaltaneena äskettäin poikki. Eihän tuosta mitään tullut. Hyviä puolia oli valtavasti, mutta todettava oli, että kiinnostus ei ollut tasaväkistä. Vetäytyi ja käsivarren mitan päästä ei ollu enää paluuta lähelle. Eikä ollut samaa halua järjestää toiselle aikaa. Eri tarpeet ja toiveet. Molemmilla hankala olo samassa veneessä hyvin eri syistä, niin yhteistuumin todettiin, ettei kummene ja hommassa järkeä. Kiitettiin ja toivotettiin hyvää jatkoa.
Itsellä tosiaan olo, että olin lähinnä lisävelvollisuus, roikotettu ja riittämätön. Tulipa kokeiltua. Ei kiitos tätä sorttia.
Haikea fiilis toki, mutta liittyy enemmän siihen potentiaaliin, mitä näin aivan alussa kuin tähän mitä käytännössä oli alun jälkeen tarjolla. Siispä sinkkuna, uutta oppineena ja avoimin mielin kohti uutta. Tarkentui kyllä se, mitä etsin. Se ei todellakaan ollut hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selität itsellesi, että hän on välttelevästi kiintyvä. Mutta jos onkin vain vähän kiinnostunut ja tapailee muitakin? Et voi tietää.
Olen itse välttelevästi kiintynyt, ja tuollainen toisen alkuun himmaileminen saisi itsenikin vetäytymään.
Siis kun kuvailit, että toinen oli alkuun innoissaan, ja sinä taas siinä kohtaa etäisempi. Niin itse toimisin tuon miehen tilalla samoin, koska kokisin ettei sinua ole kiinnostanut riittävästi, eli kannattaa alkaa etäännyttää itseään koko suhteesta.
Jos itse olen suhteesta innoissani ja uskallan tulla kuorestani, niin kyllä se osuu ja lujaa jos toinen ei olekaan yhtä innoissaan. Siinä kohtaa, kun se toisen innostus myöhemmin tulisi, niin olen jo henkisesti lähtenyt suhteesta ja homma selvä.
Viisas päätös, ap! Kaikkea hyvää jatkossa, olet osannut suojella itseäsi ja luonteesi siinä on kasvanut sekä kypsynyt. Kadehdin vähän sinua!
Ap vielä. Niinhän siinä kävi, että viikko pelin puhaltamisesta poikki otti mies yhteyttä. Kysyi viestillä voisiko soittaa. No mikäpä siinä.
Soitti ja kertoi, että on miettinyt ja että voitaisiinko katsoa kuitenkin vielä? On kuulemma miettinyt.
Ei. Ei voida. Selväksi kävi kerrasta, että tämä on valssi johon en lähde ja tarpeeksi katselin jo. Etenkin kuin mainitsi viimeisen 5v suhteensa olleen on-offia. Hänen kertomansa mukaan naisesta johtuen. Näinköhän. Mahtoi olla hänessä yhtä suuri syy, ellei jopa oma keittämänsä soppa. Eli hänelle varmaan menisi moinen meno uudestaankin ja tuntuisi jopa tutulta.
Olo on semmoinen, että tulipa luoti väistettyä.
Kuulostaa aika karmivalta jos ei pysty aitoon henkiseen läheisyyteen ja sen vuoksi aiheuttaa pettymyksiä ja kelpaamattomuuden tunteita kumppanille joka on tuohon syytön.
Mutta sentään syyllisyyden tunteen kokemisesi osoittaa järkeä.