80-luvulla koirat oli tervepäisempiä. Vai omistajat? Kukaan ei valittanut ilotulitteiden paukkeesta

Ei ollut koiria sellaisia määriä kuin nykyään, kun joka mammalla ja herralla pyörii narun päässä jopa useampi piski, ja yleensä ne ovat kouluttamattomia ja hermoheikkoja kokoaikaisia räkyttäjiä ihan jo tavallisena rauhallisena päivänä. 

Ei ollut internettiä ja ihmisillä oli muutakin tekemistä kuin paukuttaa raketteja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidän koira 80-luvulla pelkäsi ilotulitteita ja hakeutui kaappiin piiloon. Mielestäni pääasiallinen syy ap:n havaintoon on se, että ihmisten suhtautuminen koiriin on muuttunut 80-luvun jälkeen. Lisääntyneen huolehtimisen lisäksi niiden ravintoon ja terveydenhuoltoon panostetaan paljon enemmän... en muista, että lapsuudenkodissani koiria olisi käytetty eläinlääkärissä, paitsi muutamissa tapaturmissa.

Tämä

80-luvulla koirat oli eläimiä vähän samalla tapaa kuin nykyisin lehmät navetassa.

Nykyisin koirat on "perheen lapsia". Joillekin tuntuu olevan läheisempiä ja rakkaampia kuin omat ihan ihmislapset. Ei eläimiä kohdeltu tai ajateltu samalla tavalla silloin. Eikä eläinten kärsimykseen suhtauduttu niin vakavana asiana kuin nykyisin. Tässä on tapahtunut iso muutos.

Riippuu perheestä. Meillä koirat tykkäsi ilotulitteista, ja piti pitää kiinni, koska muuten juoksivat ilotulitteen perään ja yrittivät ottaa kiinni. Ja koirat olivat siis metsästyskäyttöisiä, mutta asuivat talossa sisällä, saivat valita nukkumapaikkansa sängystä tai vapaasti mistä vain, käytettiin eläinlääkärissä, syötettiin hyvin. 

Meillä oli koiria 80-luvulla, eikä kumpikaan niistä ollut moksiskaan raketeista. Hyvin oleellista on omistajan oma käytös eli stressaaminen ja pelokas käytös aiheuttaa stressiä ja pelkoa myös koirassa.

Vierailija kirjoitti:

Koirien ulosteet julkisilla paikoilla muodostavat merkittävän terveysriskin, erityisesti lapsille. Valitettavasti niitä löytyy yhä usein paitsi jalkakäytäviltä ja puistojen nurmikoilta, myös paikoista, joissa niiden ei missään nimessä pitäisi olla kuten lasten leikkipuistoista. Vaikka moni koiranomistaja ajattelee, että "meidän pikku koira ei tee sinne", käytännössä jälkiä jää, ja seuraukset voivat olla vakavia.

 

Koiran uloste voi sisältää useita taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua myös vaatteiden välityksellä. Näitä ovat esimerkiksi suolinkaiset (Toxocara canis), giardia-loinen, kampylobakteeri, salmonella, E. coli -bakteerit sekä harvinaisemmat mutta vakavat taudit kuten leptospiroosi tai parvovirus. Osa näistä säilyy maaperässä pitkään ja tarttuu helposti, erityisesti lapsiin, jotka leikkivät maassa ja koskettelevat vaatteitaan tai kasvojaan.

Olen viime kuun aikana joutunut pesemään lasteni ulkohaalareita usea

 

 

 

Tämä, niin tämä. Tuhat kertaa tämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka vuotinen ulina, kun meidän Fifillä jalat vähän tärisee : )) Kerran vuodessa muutama tunti?! Koirien ulinaa saadaan kuunnella joka ikinen päivä ja paskoja väistellä.

Oletko kuullut sanontaa 'vääryyttä ei saa vääryydellä puolustaa'? Vaikea ymmärtää,  mikä siinä paukuttelussa on hienoa; häiriöksi koko naapurustolle. 

 

 

  Ja toisin päin, mikä siinä koirassa on niin hienoa, että sen haukuntaa pitää koko naapuruston kuunnella ihan koko ajan??!

Vierailija kirjoitti:

Niitä ei paukuteltu keskellä omakotitaloaluetta. 

Niitä paukuteltiin ihan kaikkialta. Vihatuimpien opettajien postilaatikot räjäytettiin joka vuosi. Ja ihan omakotitaloalueella. Pikkukunnassa ei kerrostaloalueita ollutkaan.

Tympeimpiä olivat väkijoukkoon sytytetyt ihmisten jalkoihin heiteryt pikkupommit, jotka lensivät muutamia metrejä nilkkojen korkeudella. Kaikenmaailman pommeja joutui väistelemään aina jos lähti katsomaan kunnan järjestämää ilotulitusta.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisen 20 vuoden aikana mielestäni uuden vuoden pauke joka vuosi vähentynyt ja vähentynyt ja rajoituksia tullut enemmän. Nykyiset marketti pommitkin paljon hiljaisempia kuin ennen. Muistan kun vuosituhannen vaihteessa lähettiin kylille katselemaan raketteja, joita tunnuttiin joka pihapiiristä ammuttavan jatkuvalla syötöllä. Nykyisin tuntuu että on ne muutamat yritysten järkkäämät ilotulitukset ja sitten näitä nuorisoporukoiden perseilyitä joiden seurauksena joltain lähtee näkö ja joltain palaa talo. Sellaista että käytäisiin perheen kesken ne pari urheiluseuralta ostettua papattia pihalla ampumassa ei enää harrasteta.

Parhaimmillaan (pahimmillaan?) joskus 90-luvulla kun jysäytti Thunder King paukun niin siitä tuli niin kovä pamaus, että korvat jäi soimaan. Kuului vaan hento vinkuna korvissa jysäyksen jälkeen.

Ihan hengenvaarallisen tehokkaita jytkyjä. Tosin sen takia ne aika pian kiellettiin... Moni menetti sormensa ja vielä useampi postilaatikkonsa.

Jos jokin on varmaa niin ainakin elukat on niitä silloin pelänneet!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nykyään tulee paha mieli. Kaikesta. Siksi.

 

Näin. 

80-luvulla vielä elettiin elämää. Ja nautittiin siitä.

Nyt on vain valitusta ja pahaa oloa.  Hyvää oloa haetaan höpöhoidoista, töissä ei jaksettais käydä. Ja kaikilla pitäis olla miljoonat taskuissa. Ja kun ei ole, niin yhteiskunnan syy

Sinullakin on pahoinvointia. Ja älylaite. Painu takaisin 80-luvulle.

80-luvulla raketit olivat kovempaa kamaa ja vammoja syntyi moninkertaisesti nykyaikaan nähden. 

Sääntely on lisääntynyt. Ikärajoja oli, mutta niistä eivät myyjät välittäneet.

Tupakkaakin olen 14-vuotiaana ostanut.

Aivan vääriä käsityksiä monella täällä.  Eivät selvästi ole eläneet sitä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli koiria 80-luvulla, eikä kumpikaan niistä ollut moksiskaan raketeista. Hyvin oleellista on omistajan oma käytös eli stressaaminen ja pelokas käytös aiheuttaa stressiä ja pelkoa myös koirassa.

Paukkuarkuus on koiran synnynnäinen ominaisuus.  Siihen ei voi omistaja vaikuttaa.

Kyllä valitettiin ja siksi nykyisin saa paukuttaa vain 18-02.

Mikä siinä on niin kamalaa koiran omistajien mielestä, että lemmikkiä kerran vuodessa pelottaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

Luulen, että 80- luvulla laki rajoitti kuluttajalle myytävien rakettien koon pieneksi ja sen loppupaukun voiman myös.

 

Ei sellaista lakia ole ollut. Ja päinvastoin nykyään ilotulitteet on hiljaisempia. 

 

Kuulosi vain on huonontunut 😘😇

 

 

Ei vaan niitä on oikeasti kehitetty hiljaisempaan suuntaan + ne 80-luvun "supertykinlaukaukset" on kielletty. 

Nykyisin kuluttajilta on kielletty lähes kaikki räjähtävät ilotulitteet. Siis semmoiset kunnolla räjähtävät. Nykyisin ne vain säkenöi ja rätisee. Ennen ne oli sellaisi, että jos se räjähti kädessä niin sormet irtosi.

En koskaan tykännyt niistä 80-luvun tykinlaukauksista. En ymmärtänyt mikä niissä oli hauskaa. Niistä lähti vain kova pamaus, mutta ei yhtään ilotulitteita. Ei edes yhtä pientä kipinää. Ne olivat vain tylsiä. Paitsi ehkä heille, jotka räjäyttivät niillä sormensa hajalle. Tähtitikutkin olivat kivempia.

Vierailija kirjoitti:

Koirien ulosteet julkisilla paikoilla muodostavat merkittävän terveysriskin, erityisesti lapsille. Valitettavasti niitä löytyy yhä usein paitsi jalkakäytäviltä ja puistojen nurmikoilta, myös paikoista, joissa niiden ei missään nimessä pitäisi olla kuten lasten leikkipuistoista. Vaikka moni koiranomistaja ajattelee, että "meidän pikku koira ei tee sinne", käytännössä jälkiä jää, ja seuraukset voivat olla vakavia.

 

Koiran uloste voi sisältää useita taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua myös vaatteiden välityksellä. Näitä ovat esimerkiksi suolinkaiset (Toxocara canis), giardia-loinen, kampylobakteeri, salmonella, E. coli -bakteerit sekä harvinaisemmat mutta vakavat taudit kuten leptospiroosi tai parvovirus. Osa näistä säilyy maaperässä pitkään ja tarttuu helposti, erityisesti lapsiin, jotka leikkivät maassa ja koskettelevat vaatteitaan tai kasvojaan.

Olen viime kuun aikana joutunut pesemään lasteni ulkohaalareita usea

Niin turhautuneita, että tekoälyltä piti tilata tekstiseinä :D

Nykylasten suurimmat terveyshaasteet ovat liian vähäinen altistus ympäristön mikrobeille ja liikunnan puute. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli koiria 80-luvulla, eikä kumpikaan niistä ollut moksiskaan raketeista. Hyvin oleellista on omistajan oma käytös eli stressaaminen ja pelokas käytös aiheuttaa stressiä ja pelkoa myös koirassa.

Ihan oikeastiko arvelet koiran omistajan olevan paniikissa verhojen takana, kun naapuri räiskii loputtomiin niitä paukkujaan. Ja sitten koira ottaa mallia 🤣

On koiria, jotka eivät sitä ääntä siedä ja eikä siedäty vaikka on yritetty. Koira ei ole muuten yhtään pelokas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä ei paukuteltu keskellä omakotitaloaluetta. 

Mitenkäniin ei paukuteltu? Me ainakin vedettiin vaan oman talon edessä omakotitaloalueella

Tässä ketjussa ilmoittautuu näköjään moni jo 1980-luvulla rajattomasti kasvatettu. 

Rajat olivat lapsilla kovemmat kuin nykyään. Tuolloin ei kuitenkaan nipotettu joka asiasta ja meno oli muutenkin tervepäisempää. Jokaisesta pikkuasiasta ei järjestetty mitään kriisipalaveria. Lapset voivat paljon paremmin tuolloin kuin nykyään. M51

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin kamalaa koiran omistajien mielestä, että lemmikkiä kerran vuodessa pelottaa?

Minulle sopisi mainiosti, että raketteja ammuttaisiin uudenvuodenyönä 18-02 välillä. Mutta eipä tätä noudateta. Kahden aikaan päivällä aloittavat taaperoiden vanhemmat ammuskelu, vaikkei ilotulitteita edes kunnolla erota siinä vaiheessa. Pauke jatkuu pitkälle seuraavaan päivään. 

Raketteja on nykyään moninkertainen määrä 1980-lukuun verrattuna. Saasteiden, roskan ja tapaturmien vuoksi niiden myynnin kuluttajille voisi estää kokonaan. Eläimistä säälin eniten luonnoneläimiä. 

Joku ikivanha kusipieru muistelee 40 vuoden takaisia asioita. Mitä väliä? Yritä raahata ittes 2020-luvulle. Säälittävä aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunki järjesti yhden ison näytöksen ja yksityishenkilöiden paukuttelua ei ollut. Muistan kyllä, että muutamat tee se itse tyypit tekivät omia jytkyjä. Yhdeltä taisi niissä touhuissa lähteä näkökyky. Olet hakoteillä ap.

Itse asuin lapsena tuolloin Koivukylässä ja kyllö kaikilla lapsilla oli omat setit. Pitkin kylää juostiin ja puistossa pääosin räjäytettiin. Koko naapurusto kerääntyi joen lähelle ison autotien varteen räjäyttämään raketit. Oli vöhän kuin näytös, kun kaikki samassa paikassa vuorotellen. Kaikki "kylällä" tiesivät kiertää silloin muualta, jos autolla oli liikenteessä. Eli hakoteillä olet kyllä itse.