Lue keskustelun säännöt.
Etsiminen ei tuota tulosta, kumppania ei löydy
Kyse ei ole nyt siitä, että ketään ei olisi tarjolla, mutta ei ole yhtään sellaista, jolla olisi edes samantyylisiä kiinnostuksenkohteita ja joka olisi ihmisenä samantyyppinen kuin itse. Jotain perusmiehiä vain, jotka eivät suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta edes hae. Ja ne harvat, jotka olisivat sellaisia, joita haen, asuvat jossain liian kaukana, tai sitten heillä on lemmikkejä. Ja kovin moni muuten kiinnostava on valitettavasti poly.
En odota tähän kenelläkään olevan mitään ratkaisuehdotusta, kun eihän sille mitään voi, jos ei löydy sellaista ihmistä, jota etsin. Harmittaa vaan, koska kyllä mieluummin jakaisin elämäni toisen ihmisen kanssa, ja olisihan se romantiikka kiva juttu, läheisyys ja seksi myös.
Kommentit (1158)
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kriteerit ovat sellaisia, että en yhtään ihmettele, miksi on vaikea löytää sopivaa miestä. Suomi on pieni maa, ja valikoima nyt on, mitä on. Etenkin jos olet jo reilusti yli 30, niin hankalaksi menee. Jostain pitää siis karsia. Ehkä etäsuhde muuten sopivan tyypin kanssa? Tai sitten sellainen mies, jonka kanssa seksi toimii ja joka on arjessa ok, mutta kulttuuriharrastukset hoidat sitten yksin tai kavereiden kanssa?
Monogamia nyt ainakin on sellainen, josta ei voi joustaa, samoin perusluonne on aika tärkeä asia, mutta kiinnostuksen kohteet eivät oikeasti määritä niin paljon. Ehkä myös ikähaarukkaa voisi laajentaa, 10 vuotta suuntaan tai toiseen ei ole valtava ikäero aikuisilla.
Kannattaa oikeasti tiedostaa, että miehet eivät yleensä ottaen kaipaa mitään sielunkumppania tai syvällisiä keskusteluja käyvää naista, vaan mukavaa, rentoa seuraa, jonka kanssa voi peuhata sängyssä. Toki miehen löytämisessä auttaa, jos olet viehättävän
Kannattaa etsiä! Itse löysin unelman, joka on sekä kuuma rakastaja että haluaa sielunyhteyttä ja syvällisiä keskusteluja. Vihaa televisiota kylläkin. Kun päätät mistä et voi luopua, saatat löytää hänet. Aivan kaikkea ei saa samassa, mutta esimerkiksi itse voin hoitaa juoruilun ja hömppäsarjat itsekseni, ja antaa komean miehen kirjoittaa minulle runoja. (Nämä olivat lainauksen, eivät aloittajan kriteerejä)
Tunnen epätoivosi, mutta joskus onni voi kääntyä yllättävällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tällä kulttuurin harrastamisella tarkoitetaan?
Minusta suurin osa ihmisistä on kiinnostunut kulttuurista. Esim tv-sarjat ovat kulttuuria, ja dekkarit. Keikoilla käyminen on kulttuurin harrastamista. Elokuvat ovat kulttuuria. Tietokirjat ovat kulttuuria. Voin kuvitella jonkun Kainuussa asuvan metsästäjä-nikkaroijan, jota ei mikään kulttuuri tosiaan kiinnosta, ikinä, tai vaikka jonkun businessmies-maratonaarin, joka keskittyy vain oman elämänsä ja kroppansa optimointiin, mutta siis aika vähän sellaisia miehiä on.
Keskimäärin kulttuuriharrastus on tyypillisesti samaa, sen lisäksi kerran vuodessa teatteriin ja luetaan muutama viihteellinen kirja enemmän.
Itselleni (olen ap) se tarkoittaa käytännössä sitä, että on kiinnostusta ja arvostusta kulttuuria kohtaan, ja kulttuuriharrastuksilla on jonkinlainen osa elämässä. Arvostan sitä, että to
Harmi jos olet hetero. Noilla spekseillä olisi todella helppoa löytää toinen nainen suhteeseen.
Ap muistuttaa erästä +40 v ystävääni, hänellä on hyvin samanlaiset kriteerit miehen suhteen. Ystävänikään ei ymmärrä, että hänen etsimänsä asiat ovat hyvin ristiriitaisia.
Ystävä kaipaa rinnalleen miestä vakaaseen suhteeseen, mutta häntä viehättävät sitoutumiskyvyttömät, boheemit rentut. Ystävä kaipaisi rinnalleen kaltaistaan maisteria, mutta harvemmin nuo boheemit rentut ovat maistereita ystäväni toivomalta alalta. Ystäväni kaipaa kulttuurista yms kiinnostunutta miestä, mutta kuinka paljon yleensäkään näet miehiä naisia kiinnostavissa museoissa/taidenäyttelyissä/konserteissa jne? Ystävä ei etsi lapsilleen isäpuolta, mutta tulevan miehen pitäisi kuitenkin hyväksyä ystäväni lapset osaksi elämäänsä (ja kyllähän ne reilusti alaikäiset lapset vaikuttavat ystäväni elämään/aikatauluihin vielä kauan). Lista vain jatkuu ja jatkuu. Ystäväni vain hokee, että hän ei vaatimuksistaan tingi ja ei halua tyytyä huonoon suhteeseen. Ei kukaan ole väittänytkään, että pitäisi olla huonossa suhteessa. Mutta mahdottomien vaatimusten ja täysin sopimattoman kumppanin välille mahtuu melkoinen kirjo miehiä.
Toisekseen on myös hyvä olla realisti. Jos ystäväni löytäisi tuollaisen miehen, miksi mies olisi kiinnostunut ystävästäni? Kaupan päälle tulisi pari alaikäistä lasta, vaikeat kuviot lasten isän kanssa jne. Ystäväni on kiva ja ihan nätti, mutta eihän ylipainoinen keski-ikäinen perheenäiti ole mikään missin kaltainen ilmestys. Tylyä, mutta monille miehille sillä ulkonäöllä on väliä.
Ap, et ole vielä vastannut kysymykseen: mitä sinä tuot siihen parisuhteeseen? Mitä sellaista annettavaa sinulla on, jota suurimmalla osalla naisista ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla boheemi? Tuleeko hiustenkin olla pitkät? Mitä jos mies haluaa ne joskus leikata? Korkeakoulutettukin vielä tämän lisäksi. Käykö AMK vai pitääkö olla yliopiston käynyt humanisti? Miksi pitää olla juuri punavihreä? Oma kumppani on enemmän keskustaan/oikeistoon menevä ja itse taas liberaalimpi. Ei tämä parisuhteessa juuri näy.
En sanonut että pitää olla boheemi, vaan että boheemin oloinen ulkonäkö (tarkoitin tyyliä) olisk kiva, mutta ei ehdoton vaatimus. Ei ole pakko olla pitkät hiukset, vaikka sellaisista tykkäänkin. Kaljukin ok, hiusasia ei ole ehdottomuus. Ja voi olla AMK - tuossa ei ollut pointtina koulutustaso sinänsä, vaan todennäköisemmin olen samalla aaltopituudella kouluttautuneen kanssa, ja tämäkään ei sinänsä ole ehdottlmuus, joskin todennäköisesti vaan päätyisin niiden kouluttautuneiden seuraan. Ja miksi punavihreä - no min
On tärkeä erottaa mitkä ovat niitä itselle ehdottomia speksejä ja mitkä niitä, jotka vaan lisää yhteensopivuuden todennäköisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon Suomessa on kasvissyöjämiehiä?
Kuinka paljon on punavihreitä miehiä?
Kuinka paljon on yksiavioisesta parisuhteesta haaveilevia miehiä, jotka eivät kuitenkaan halua lapsia/heillä ei aiemmasta liitosta lapsia ole?
Kuinka paljon on miehiä, jotka rakastavat kultturia ja keskustelua?
Kuinka paljon on miehiä, joissa nämä kaikki piirteet yhdistyvät?
Kuinka paljon tällaisia miehiä on vapaana? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on nyt aivan uskomatonta. Kerrankin joku etsii kumppania henkinen puoli edellä ja hakee arvojen ja samanhenkisyyden kautta aitoa yhteensopivuutta, niin tämäKÄÄN ei käy, vaan vaaditaan muuttamaan kriteereitä. MIKÄ sitten olisi hyvä, pitäisikö painottaa ulkonäköä ja pituutta??? Vai rahaa???
Kyllä sitä nyt saa ihan kohteliaan small talkin aikaiseksi niidenkin kanssa, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä ja tärkeistä asioista ollaan täysin eri mieltä, mutta kenelle riittää PARISUHTEESSA pelkkä small talk ja seksi? Ettekö oikeasti kaipaa mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta? Vai riittääkö pelkkä heteroseksuaalisuus yhdistäväksi tekijäksi?
Pointti onkin siinä, että etsitään henkisistä asioista niitä, jotka ovat jo lähtökohtaisesti miehillä harvinaisia. Sama, jos mies etsisi naista, joka on hyvin kiinnostunut jääkiekosta ja jalkapallost
Tämä on se aloittajan ongelma. Etsitään jo lähtökohtaisesti miehiä, jollaisia on vaan harvassa. Jos tuollaisen miehen löytää, niin mietitäänpä hetki, jos tarjolla on seuraavat vaihtoehdot:
-Ap: todennäköisesti tilastojen valossa 30-45 v nainen, jolla on lapsi/lapsia aiemmasta liitosta. Ei halua lapsia lisää. Tilastojen valossa todennäköisesti ylipainoinen. Nauttii kulttuurista ja keskustelusta eli ihan perusnainen. Ei ole valmis muuttamaan kauas, miehen pitäisi asua lähellä. Miehellä ei saa olla lemmikkejä. On tarkka miehen puoluekannasta yms.
-Aada 25-35 v. Ei lapsia, eikä toivetta niitä hankkia. Todennäköisemmin hoikka, kun on sinkkuna ja lapsettomana aikaa ja rahaa pitää itsestään huolta. Nauttii kulttuurista ja keskustelusta. On valmis muuttamaan unelmamiehen perässä, eikä miehen asuinpaikalla ole väliä. Lemmikit ja joka aiemmat lapset ok. Puoluekanta se ja sama, kunhan mies on mukava.
Kumpi todennäköisemmin kelpaisi sille ap:n unelmamiehelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tylyä, mutta totta.
Lähes kaikki hyvät miehet on viety, kun puhutaan jostain 35-40 v iän ylittäneistä. Hyvällä lykyllä markkinoille vapautuu avioeron jälkeen joku loistosaalis, kun vaimo on laskenut hyvän miehen menemään jossain keski-iän kriisissään. Nämä hyvät miehet viedään nopeasti eron jälkeen, eikä ihme.
Sitten taas +40 v ikäluokassa on paljon miehiä, jotka eivät ihan syystä ole kenellekään kelvanneet. On isoja haasteita mt:n suhteen, päihdeongelmaa, kyvyttömyyttä huolehtia ihan arkisista perusasioista jne. Samassa ikäluokassa on paljon aloittajan kaltaisia naisia, jotka kaipaisivat "tasoistaan" miestä rinnalle. Ongelmana on se, ettei sellaista enää tuossa vaiheessa löydy. Hyviä miehiä on tarjolla vain vähän siihen nähden, miten paljon hyviä naisia on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Tylyä, mutta totta.
Lähes kaikki hyvät miehet on viety, kun puhutaan jostain 35-40 v iän ylittäneistä. Hyvällä lykyllä markkinoille vapautuu avioeron jälkeen joku loistosaalis, kun vaimo on laskenut hyvän miehen menemään jossain keski-iän kriisissään. Nämä hyvät miehet viedään nopeasti eron jälkeen, eikä ihme.
Sitten taas +40 v ikäluokassa on paljon miehiä, jotka eivät ihan syystä ole kenellekään kelvanneet. On isoja haasteita mt:n suhteen, päihdeongelmaa, kyvyttömyyttä huolehtia ihan arkisista perusasioista jne. Samassa ikäluokassa on paljon aloittajan kaltaisia naisia, jotka kaipaisivat "tasoistaan" miestä rinnalle. Ongelmana on se, ettei sellaista enää tuossa vaiheessa löydy. Hyviä miehiä on tarjolla vain vähän siihen nähden, miten paljon hyviä naisia on tarjolla.
AP ei ole mikään 'hyvä' nainen miehen näkökulmasta. Ehdoton. Joustamaton. Selvästi hieman erillään siitä mitä etsii ja mitä todellisuudessa on. Punavihreä ektrimisti, jonka kanssa pitää olla kaikesta samaa mieltä. Miksi kukaan mies haluaisi tuollaista kumppania? Eikä haluakkaan kuten tämä ketju todistaa. Muuten AP ei olisi tätä valitusketjua edes aloittanut, jos olisi sen yksisarvisen löytänyt.
Hyviä naisia ja hyviä miehiä on ihan yhtä paljon markkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kääntäisin ap kysymyksen toisinpäin: mitä sellaista sinä tarjoat näille unelmamiehillesi, jota suurin osa muista naisista ei tarjoa?
Lähinnä siis sitä, että kuvailemasi kaltaiset miehet ovat harvinaisia ja harvoin vapaalla jalalla. Ja niille, jotka ovat vapaita, on tyrkyllä hyvin laadukkaita naisia, osa paljon nuorempiakin. Ja miesten käsitys laadukkaasta voi olla hyvin erilainen kuin naisella. Oletko esim. itse hoikka/hyvännäköinen? Oletko itse lapseton (sen ymmärsin, että kumppanilta et lapsia toivo)? Oletko rento, hauskaa seuraa ja seikkailunhaluinen? Itselleni tuli viesteistäsi kuva, että kaipaat mieheltä paljon, mutta mitä oikeastaan itse toisit suhteeseen? Niitä kulttuuria ja keskustelua rakastavia kasvissyöjänaisia on ainakin pk-seudulla kymmenen tusinassa.
Miksi et ap vastaa tähän? Todella olennainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista kumppania sitten oikein etsit, jos ei sellaista maailmasta löydy? Ei kaikkien kiinnostusten tarvitse olla samoja. Voi olla jopa kiinnostavampaa, kun molemmilla on joitakin omia juttuja. Kunhan keskeinen arvopohja on sama ja on jotakin yhteistä tekemistä.
Ei ole kyse siitä, etteikö koko maailmasta löytyisi, ei vain ole osunut omalle kohdalle - tai sitten jos onkin, ei joko ole syntynyt molemminpuolista kiinnostusta tai sitten jokin muu asia ei natsaa. Kuten sanoin, moni sopivan oloinen asuu liian kaukana, hänellä on koira tai muu lemmikki, tai sitten muuten kiinnostava ihminen onkin poly. Jostain syystä näissä "mun tyyppisissä" tuntuu olevan keskimääräistä enemmän polyja.
Etsin sellaista, jolla olisi samansuuntainen arvomaailma ja elämäntyyli kuin itselläni, jolla olisi edes jonkinlaista kiinnostusta kulttuuria ja taidetta kohtaan, ja jonka kanssa romanttine
Mikä on ikäerodynamiikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, et ole vielä vastannut kysymykseen: mitä sinä tuot siihen parisuhteeseen? Mitä sellaista annettavaa sinulla on, jota suurimmalla osalla naisista ei ole?
Suurimmalle osalle miehistä en tuo mitään. Mutta sellaiselle miehelle, jonka kanssa ollaan samalla aaltopituudella ja sovitaan yhteen, saatan tuoda juuri sen, mitä hän haluaa. En todellakaan ole sopiva kumppani kaikille, enkä siihen pyrikään. Haen itse noilla kriteereilläni nimenomaan (henkistä) yhteensopivuutta. En osaa vastata siihen, millä lailla olisin parempi kuin suurin osa naisista, koska en ajattele ihmisistä ja ihmissuhteista noin. Joku toinen nainen voi olla yhdelle miehelle minua parempi vaihtoehto, jonkun toisen kohdalla toisinpäin. En näe tätä kilpailuasetelmana suhteessa muihin naisiin, vaan lähestyn pariutumista yhteensopivuuden näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja rajaa "kulttuurin" kirjallisuus, teatteri, taidemuseot akselille, vaikka kulttuuri tarkoittaa mitä vain tapoja. Tarkista edes sana jota käytät.
Kun puhutaan kulttuuriharrastuksista, niin useimmat ihmiset ymmärtävät, mistä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, et ole vielä vastannut kysymykseen: mitä sinä tuot siihen parisuhteeseen? Mitä sellaista annettavaa sinulla on, jota suurimmalla osalla naisista ei ole?
Suurimmalle osalle miehistä en tuo mitään. Mutta sellaiselle miehelle, jonka kanssa ollaan samalla aaltopituudella ja sovitaan yhteen, saatan tuoda juuri sen, mitä hän haluaa. En todellakaan ole sopiva kumppani kaikille, enkä siihen pyrikään. Haen itse noilla kriteereilläni nimenomaan (henkistä) yhteensopivuutta. En osaa vastata siihen, millä lailla olisin parempi kuin suurin osa naisista, koska en ajattele ihmisistä ja ihmissuhteista noin. Joku toinen nainen voi olla yhdelle miehelle minua parempi vaihtoehto, jonkun toisen kohdalla toisinpäin. En näe tätä kilpailuasetelmana suhteessa muihin naisiin, vaan lähestyn pariutumista yhteensopivuuden näkökulmasta.
Vastauksesi perusteella sanon, että et tule löytämään itsellesi unelmiesi miestä. Jos et itsekään osaa tarjota muuta kuin yhteensopivuutta, niin sitä unelmiesi mies kyllä löytää muidenkin kanssa. Jos et itse edes näe itseäsi jotenkin erityisenä, miten unelmiesi mies voisi nähdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kääntäisin ap kysymyksen toisinpäin: mitä sellaista sinä tarjoat näille unelmamiehillesi, jota suurin osa muista naisista ei tarjoa?
Lähinnä siis sitä, että kuvailemasi kaltaiset miehet ovat harvinaisia ja harvoin vapaalla jalalla. Ja niille, jotka ovat vapaita, on tyrkyllä hyvin laadukkaita naisia, osa paljon nuorempiakin. Ja miesten käsitys laadukkaasta voi olla hyvin erilainen kuin naisella. Oletko esim. itse hoikka/hyvännäköinen? Oletko itse lapseton (sen ymmärsin, että kumppanilta et lapsia toivo)? Oletko rento, hauskaa seuraa ja seikkailunhaluinen? Itselleni tuli viesteistäsi kuva, että kaipaat mieheltä paljon, mutta mitä oikeastaan itse toisit suhteeseen? Niitä kulttuuria ja keskustelua rakastavia kasvissyöjänaisia on ainakin pk-seudulla kymmenen tusinassa.
Miksi et ap vastaa tähän? Todella olennainen asia.
Noihin kysymyksiin en tosiaan vielä vastanut. Olen normaalipainoinen ja hyvännäköinen (en oel varma, mikä on hoikan raja, mutta enemmän olen siihen suuntaan kuin tanakkuuteen). Kirjoitin, että ei lapsia tai lapset jo isoja - minulla on lapsia, mutta ovat jo isoja. Toivon samantyyppistä elämäntilannetta, koska en jaksa enää mitään pikkulapsi- tai koululaisarkea. Olen rento ja hauskaa seuraa. En tiedä, mitä seikkailunhaluisella tarkoitetaan - mitään typeriä riskejä en ota enkä ole impulsiivinen niin, että tekisin harkitsematta asioita, mutta haluaisitko tarkentaa, millaisista "seikkailuista" on kyse.
En ajattele, että minulla olisi jokin kilpailuvaltti, ässä hihassa, jolla saisin miehen kuin miehen. Minusta ihmissuhteet eivät ole tuollaisia. Sellaiselle ihmiselle, jonka kanssa sovitaan yhteen, voin tuoda kumppanuutta, merkityksellisen ihmissuhteen ja rakkautta. Mutta jos ei sovita yhteen, niin tämä silloin toteudu.
Olen ollut yllättynyt, miten valtavasti tässä keskustelussa on hyökätty sitä vastaan, kun olen kertonut toivovani samanhenkisyyttä ja samansuuntaista arvomaailmaa ja kertonut hakevani henkistä yhteensopivuutta. Mikä voisi olla parempi lähtökohta toimivalle suhteelle? En minä hae vain jotain järjestelyä seksin saamiseen, vaan haen ihan oikeasti ihmistä, jonka kanssa voisimme kokea merkityksellisen suhteen.
"Vastauksesi perusteella sanon, että et tule löytämään itsellesi unelmiesi miestä. Jos et itsekään osaa tarjota muuta kuin yhteensopivuutta, niin sitä unelmiesi mies kyllä löytää muidenkin kanssa. Jos et itse edes näe itseäsi jotenkin erityisenä, miten unelmiesi mies voisi nähdä?"
Tottakai näen itseni erityisenä. Mielestäni minulla on kiinnostava persoona ja olen ihana ihminen. Esimerkiksi. Mutta en minä silti sovi kumppaniksi kenelle tahansa. Juuri oikealle ihmiselle voin olla hänen elämänsä nainen. Ja sellaiselle ihmiselle tuon siis juuri sen, mitä hän on etsinyt. Mutta en usko, että osaisin tässä keskustelussa täysin tuntemattomille ihmisille vastata tähän kysymykseen niin, että olisitte tyytyväisiä. Sen vuoksi väistin kysymyksen tuolta osin.
Moni on puuttunut siihen, jos toivoo miehen asuvan lähiseudulla. En ole ap, mutta samoilla linjoilla tästä. Jos nyt sattuisin tapaamaan ihmisen, johon rakastuisin, ja hän asuisi kaukana, kyllä varmasti silloin yrittäisin saada etäsuhdetta toimimaan. Mutta en ehdoin tahdoin lähde etsimään kumppania jostain Kilpisjärveltä. Etäsuhde on monella lailla hankala. Minun työtäni ei voi tehdä missä tahansa, ja en ole valmis jäämään työttömäksi miehen takia, en myöskään halua toisen alan töitä. En myöskään halua jättää kaikkia muita läheisiä - minulla on esim. teini-ikäiset lapset, joita en olisi valmis jättämään miehen takia (ja heillä on koulunsa ja lukionsa Helsingissä). Minulle toki sopii, että mies muuttaa minun vuokseni pääkaupunkiseudulle - mutta onko tämä nyt taas liikaa vaadittu? Naisen pitäisi olla valmis muuttamaan, mutta miehen ei tarvitse.
Jos rakastuisin kaukana asuvaan, kyllä sitä varmaan yrittäisi sitten. Mutta en ehdoin tahdoin lähde hakeutumaan tuohon tilanteeseen. Ymmärrän, ettei moni muukaan. Aikuisena moni asia on elämässä jo valmis, eikä sitä niin vaan muuteta miehen perässä vain deittailuvaiheessa. Silloin pitää miettiä, kumpi myy kotinsa, kumpi jättää rakkaansa, kumpi jää työttömäksi vai joutuuko joku tyytymään kaupan kassan työhön... jne. Miksi sen luopujan muuten pitäisi aina olla nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista kumppania sitten oikein etsit, jos ei sellaista maailmasta löydy? Ei kaikkien kiinnostusten tarvitse olla samoja. Voi olla jopa kiinnostavampaa, kun molemmilla on joitakin omia juttuja. Kunhan keskeinen arvopohja on sama ja on jotakin yhteistä tekemistä.
Ei ole kyse siitä, etteikö koko maailmasta löytyisi, ei vain ole osunut omalle kohdalle - tai sitten jos onkin, ei joko ole syntynyt molemminpuolista kiinnostusta tai sitten jokin muu asia ei natsaa. Kuten sanoin, moni sopivan oloinen asuu liian kaukana, hänellä on koira tai muu lemmikki, tai sitten muuten kiinnostava ihminen onkin poly. Jostain syystä näissä "mun tyyppisissä" tuntuu olevan keskimääräistä enemmän polyja.
Etsin sellaista, jolla olisi samansuuntainen arvomaailma ja elämäntyyli kuin itselläni, jolla olisi edes jonkinlaista kiinnostusta kulttuuria ja taidetta kohtaan, ja jonka kanssa romanttine
Sulla on prioriteetit aivan vinksallaan, jos laitat etusijalle asuinpaikkasi ja omistajuussuhteen (monogamia). Voit jutella kiinnostavien tyyppien kanssa sen aikaa ihan niitä näitä, että saat kiinni siitä kiinnostuksesta, ei tarvitse avata haaroja sen vuoksi että joku vaikuttaa kiinnostavalta.
Yleensä ihmiset, jotka ovat aktiivisia ja vuorovaikuttavat paljon toisten ihmisten tai asioiden kanssa, ovat kiinnostavampia, sillä heille kerääntyy enemmän kaikenlaista pääomaa. Ei heitä tarvitse panna, vaikka he yrittäisivätkin alistaa sinua osaksi panohaaremeitaan. Jos eivät suostu tai halua olla tekemisissä kanssasi ilman panemista niin henkilö on vinksahtanut, eikä sellaiseen tai tämän porukoihin kannata sekaantua.
Mitä taas monogamiaan tulee, niin se tarkoittaa avioliittoa ja avioliitto on korkein lihallinen sakramentti. Sillä on kova hinta: miehen täytyy jättää lapsuudenperheensä ja asettaa vaimonsa kaiken muun elämässään yläpuolelle, kuin oma ruumiinsa, ja antaa jopa henkensä tämän puolesta. Se että sinä olet kiintynyt maapalaan estää sinua saamasta ihmis-aviopuolisoa: olet naimisissa sen maapalan kanssa.
''Olen ollut yllättynyt, miten valtavasti tässä keskustelussa on hyökätty sitä vastaan, kun olen kertonut toivovani samanhenkisyyttä ja samansuuntaista arvomaailmaa ja kertonut hakevani henkistä yhteensopivuutta. Mikä voisi olla parempi lähtökohta toimivalle suhteelle? En minä hae vain jotain järjestelyä seksin saamiseen, vaan haen ihan oikeasti ihmistä, jonka kanssa voisimme kokea merkityksellisen suhteen.''
Ei sinua vastaan ole kukaan täällä hyökännyt. Sinä vain koet sen sellaisena, kun muut vain huomauttavat, että etsit jotain mitä ei todellisuudessa ole olemassa ja, että et oikeasti etsi ketään oikeasti. Kunhan valitat, että juuri sinun joustamattomiin kriteereihin ei sovi ketään ja miesten pitäisi tällaisiksi muuttua.
En sanonut että pitää olla boheemi, vaan että boheemin oloinen ulkonäkö (tarkoitin tyyliä) olisk kiva, mutta ei ehdoton vaatimus. Ei ole pakko olla pitkät hiukset, vaikka sellaisista tykkäänkin. Kaljukin ok, hiusasia ei ole ehdottomuus. Ja voi olla AMK - tuossa ei ollut pointtina koulutustaso sinänsä, vaan todennäköisemmin olen samalla aaltopituudella kouluttautuneen kanssa, ja tämäkään ei sinänsä ole ehdottlmuus, joskin todennäköisesti vaan päätyisin niiden kouluttautuneiden seuraan. Ja miksi punavihreä - no minulle samansuuntainen arvomaailma on tosi tärkeä, koska se liittyy siihen, millaisia ihmisiä olemme ja mitä asioita pidämme tärkeinä. Kaikille ei arvomaailma varmasti ole tärkeä asia, mutta minulle se sattuu olemaan.